Innovaatiot Euroopassa

8.7.2024 klo 9.35 Timo Löyttyniemi

Yhdysvalloissa on selkeästi enemmän innovaatioita kuin Euroopassa. Euroopassa on yritetty löytää tähän vastauksia. Innovaatioita on yritetty käynnistää monin eri tavoin. Yhdysvaltain teknologiajätit johtavat teknologiakilpailua, venture capital markkinat ovat Yhdysvalloissa vahvemmat ja teknologia-alan pörssilistautumiset tapahtuvat Yhdysvalloissa. Institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta eurooppalaiset innovaatiot eivät ole olleet yhtä houkutteleva sijoituskohde kuin Yhdysvalloissa. Tulevaisuus voisi olla toisenlainen. Yhdysvalloista suuri osa patenteista luodaan start up -yrityksissä. Täten start up -yritysten kasvumarkkinan edistäminen on yksi teko innovaatioiden edistämisessä. Tässä on viiden kohdan lista markkinoita edistävistä toimenpiteistä, joilla saataisiin vauhtia eurooppalaisiin innovaatioihin.

Tieto saataville

Jotta innovaatiot ja venture capital -sijoittaminen on kiinnostavaa, tulee sijoittamisen olla tuottoisaa. Uusimpien tilastojen mukaan eurooppalaiset venture capital rahastot ovat olleet tuotoiltaan parempia kuin yhdysvaltalaiset rahastot viimeisten 10 vuoden aikana, vuosituoton ollessa Euroopassa yli 20 prosenttia Invest Europe yhdistyksen mukaan. Tätä edeltävä aikaperiodi on ollut toisin päin. Hyvät tuotot houkuttelevat sijoittajat paikalle. Tietoa hyvistä tuotoista tulee levittää ja sitä tulee olla helposti saatavilla. Vuosien 2021 ja 2022 venture rahastot tulevat todennäköisesti olemaan pettymyksiä, mutta jos korkotaso laskee, tarjoaa sijoitusympäristö paremmat mahdollisuudet innovaatiolle ja niiden rahoittamiselle.

Sijoitustuotteita helposti saataville

Venture capital -rahastoihin tehtävät sijoitukset ovat usein hankalia päätöksiä. Uusia rahastoja syntyy ja ne ovat aluksi pieniä. Institutionaalisen sijoittajan ajankäytön kannalta näihin perehtyminen on pitkä tie ja vaatii liikaa aikaa. Täten hyvä ratkaisu on kehittää rahastojen rahastoja näille markkinoille, joiden avulla sijoittajat ovat kollektiivisesti mukana aloittavien yritysten segmentissä. Suomessa tällainen ratkaisu on Teollisuussijoituksen kasvurahastojen rahasto. Euroopassa vastaavaa tekee European Investment Fund.

BlackRock osti Preqin -yhtiön kesällä. BlackRock on tyypillisesti ollut varainhoitaja, joka on keskittynyt julkisiin osake- ja korkomarkkinoihin. Nyt se tekee aluevaltauksen epälikvideille markkinoille, joilla Preqin on ollut johtavia informaation tuottajia. Toivottavaa on, että hankinta lue helppoja ja kustannustehokkaita sijoitustuotteita listaamattomille markkinoille.

Yksi vahva teknologiapörssi

Euroopassa on monta pörssiä. Eurooppa tarvitsee vahvan eurooppalaisen ”nasdaq” pörssin, johon kasvavat yritykset voivat listautua. Vaihtoehtoisesti tulee luoda mielikuva yhdestä pörssistä, vaikka ratkaisu olisi monien pörssien yhdistelmä. Tärkeitä on kuitenkin luoda näkyvä markkinapaikka, josta puhutaan ja jonka tähtiyrityksistä puhutaan. Euroopan haaste on missä tämän pörssin tulisi sijaita. Ennen brexitiä tämä olisi ollut Lontoo. Nyt voidaankin perustellusti kysyä missä on Euroopan pörssi? McKinsey konsulttitoimisto osoitti suuren eron Yhdysvaltain ja Euroopan pörssien välillä kesäkuussa ilmestyneessä raportissa. Pörssien erot selittyvät sekä listautuvien teknologiayritysten määrissä että myös arvostustasoilla.

Yksi vahva teknologiaindeksi

Vahva pörssi luo vahvan pörssi-indeksin, jota on helppo seurata ja jonka mukaisesti sijoituksia voi vertailuindeksejä seuraten tehdä. Jos on liian monta indeksiä, ei synny riittävän vahvaa vertailukohtaa eikä synny hyviä sijoitustuotteita. Jos on vahva pörssi, on myös vahva pörssi-indeksi. On mahdollista luoda myös virtuaalinen vahva indeksi useista teknologiapörsseistä ja paikallisista ”nasdaq” pörsseistä. Tämä olisikin toiseksi paras vaihtoehto, jos yhtä vahvaa pörssiä ei synny.

Tiedon markkinointia

Nasdaq on käsite. Yhdysvaltain Silicon Valley on käsite. Missä sijaitsevat Euroopan innovaatiot? Paikkaa on vaikea löytää ja vastauksia on useita, ehkäpä liian monia. Euroopan innovaatioita tulee markkinoida. Kun edellä olevat asiat ovat kunnossa ja kun ”track record” on olemassa, tulee sitä markkinoida. Yritys luoda Euroopan pääomamarkkinaunioni (CMU) on ollut hankkeena pitkään elossa. Sen ongelmana on ollut, että vastaukset ovat pieniä yksittäisiä eikä yhtä vastausta löydy millä eurooppalaiset pääomamarkkinat luodaan. Yllä kuvattu ”innovaatioiden markkina” on yksi vastaus tähän. Innovaatioiden markkinainfrastruktuuri on pörssien, markkinoiden, vertailuindeksien ja sijoitustuotteiden ketju, jolla sijoittajat houkutellaan sijoittamaan. Viime kädessä ratkaisevaa ovat hyvät tuotot.

Lopuksi

Euroopassa on valtava määrä osaamista ja taitoa. Eurooppalaisten innovaatioiden markkinat ovat kuitenkin kehittymättömät verrattuna Yhdysvaltain vastaaviin. Nyt on kuitenkin jotakin mistä ponnistaa. Tilastot näyttävät, että 10 vuoden venture capital tuotot ovat olleet Euroopassa parempia kuin Yhdysvalloissa. Tämän tiedon pohjalta voi luoda yllä olevan listan mukaisesti etenemisen, jolla edistää kunkin eri tason houkuttelevuutta eurooppalaisiin kasvaviin yrityksiin institutionaalisen sijoittajan näkökulmasta. Parhaimmillaan nämä keinot ohjaavat työntekijöitä ja tutkijoita luomaan innovaatioita, kun näille innovaatioille on hyvät ja toimivat markkinat. Hyvien markkinoiden edellytyksenä on moniportainen toimiva pääomamarkkinoiden infrastruktuurirakenne.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina