VERin 1.1.–30.9.2022 sijoitustuotto -8,7 %; kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 5,3 %

Julkaistu 28.10.2022 klo 12.30


SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Geopolitiikka ja inflaatio ovat hallinneet vuoden kolmen ensimmäistä neljänneksen markkinakehitystä. Keskuspankit ovat olleet pakotettuja reagoimaan kiristävällä rahapolitiikalla ja korkotasot ovat nousseet yleisesti ja maailmanlaajuisesti. Nämä tekijät ovat tehneet sijoitusympäristöstä haasteellisen ja heikentäneet monien sijoituskohteiden tuottoja.

Venäjän hyökkäyssota sekä siihen liittyvä energian saatavuus ja hinnoittelu ovat olleet ajureina korkeaan inflaatioon Euroopassa. Energian hinta nousi ennätystasolle elokuussa ja aiheutti ongelmia energiayhtiöille. Kuluttajainflaatio pysyi korkealla koko kolmannen neljänneksen aikana eikä vielä osoittanut alentumisen merkkejä. Tilanteessa, jossa inflaatio pysyy korkealla ja on leviämässä palkkainflaatioksi, keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaa ja nostaneet ohjauskorkoja. Samanaikaisesti pitkät korot ovat nousseet tasoille, joita ei ole nähty kymmeneen vuoteen.

Sijoitusmarkkinoiden tuotot sekä korkosijoituksissa ja osakesijoituksissa ovat olleet heikkoja alkuvuoden aikana. Epälikvidien sijoitusten tuotot ovat olleet vielä positiivisia ja näiden sijoitusten lisäarvo on täten ollut merkittävä. Korkotason yleinen nousu tekee korkosijoituksista yhä houkuttelevimpia sijoituskohteita jatkoa ajatellen.
 

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa neljännesvuosittain neljännesvuositiedot ja -kommentit.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.9.2022 oli 21,3 miljardia euroa.  Sijoitusten tuotto käyvin arvoin kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli -8,7 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.10.2017–30.9.2022) keskimääräinen nimellistuotto oli 3,9 ja viimeisten kymmenen vuoden 5,3 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,2 prosenttia.
 

FI Q3 2022 12


Sijoitusten reaalituotoksi kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä muodostui -14,6 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 1,3 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 3,6 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen reaalituotto on ollut 3,5 prosenttia.
 

FI Q3 2022 13


Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 4,1 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 8,9 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

FI Q3 2022 7

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen joukkolainasijoitusten 50 prosenttia.

FI Q3 2022 11

TAMMI–SYYSKUUN 2022 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Syyskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 40,1 prosenttia, osakesijoitusten 46,1 prosenttia ja muiden sijoitusten 13,3 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta -8,6 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset -16,2 prosenttia.
 

FI Q3 2022 14

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli -8,6 prosenttia.

Kolmannella kvartaalilla keskuspankit voimistivat reagointiaan kohonneeseen inflaatioon ja kiristivät rahapolitiikkaa aiemmin ennakoitua enemmän. Heinäkuussa korot olivat hieman laskussa, mutta sen jälkeen korot kääntyivät jyrkkään nousuun korkeiden inflaatiolukujen ja keskuspankkien aggressiivisten koronnostojen seurauksena. Kymmenen vuoden valtionlainojen korko nousi sekä Yhdysvalloissa että Saksassa noin 130 korkopistettä heinäkuun lopusta syyskuun loppuun. Noussut korkotaso ja heikentynyt riskisentimentti levensivät yrityslainojen luottoriskipreemioita lähelle kevään 2020 koronakriisin korkeimpia tasoja.

Yhdysvaltojen keskuspankki FED jatkoi korkojen nostoja kolmannella kvartaalilla ensimmäistä vuosipuoliskoa ripeämmällä tahdilla nostamalla ohjauskorkoaan sekä heinä- että syyskuussa 75 korkopisteellä. Syyskuun kokouksen yhteydessä FED indikoi ohjauskoron nousevan vuoden loppuun mennessä 4,4 prosenttiin (kesäkuussa 3,4 prosenttia). Lisäksi FEDin tasetta pienennetään aiemmin ilmoitetulla 95 mrd./kk tahdilla.

Euroopan keskuspankki EKP nosti ohjauskorkojaan heinäkuussa 50 korkopisteellä, mikä oli EKP:n aiemmin indikoimaa enemmän. Syyskuussa EKP jatkoi rahapolitiikan kiristämistä tekemällä historiansa ensimmäisen 75 korkopisteen koronnoston ja indikoi koronnostojen jatkuvan useissa tulevissa kokouksissa inflaatio-odotusten hillitsemiseksi. Syyskuun lopussa korkomarkkinoilla hinnoiteltiin yhteensä vielä noin 140 korkopisteen koronnostoja loppuvuoden aikana.

Yrityslainojen riskipreemioiden leveneminen jatkui kolmannella vuosineljänneksellä talousnäkymien heikentyessä voimakkaan korkojen nousun seurauksena. Esimerkiksi iTraxx Crossover cds -indeksi oli kolmannen kvartaalin lopussa noin 645 korkopistettä oltuaan vuoden alussa alle 250.

VERin likvideissä korkosijoituksissa korkojen nousu painoi erityisesti kehittyvien maiden dollarimääräisten korkosijoitusten tuottoja eivätkä absoluuttiset tuotot muissakaan korkosijoitusluokissa olleet hyviä korkojen nousun ja riskipreemioiden levenemisen seurauksena. Tuloksellisesti kolmas vuosineljännes oli kuitenkin toista neljännestä parempi.
 

FI Q3 2022 3

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Muiden korkosijoitusten tuotto oli 0,8 prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli 0,2 prosenttia ja suorien lainojen 3,8 prosenttia.

Private credit -mangerit ovat hyötyneet nykyisestä nousevien korkojen markkinasta. Valtaosa private credit -lainoista on floating rate -lainoja ja koronnousulla on siten positiivinen vaikutus odotettuihin tuottoihin. Myös yritysten haasteet saada rahoitusta pankeilta tai markkinoilta ovat lisänneet yksityisen rahan kysyntää.  Haasteellinen markkinatilanne on etenkin special situation -strategioille erinomainen mahdollisuus ja niiden tuotot ovatkin olleet VERin salkussa parhaita kuluvan vuoden aikana.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli katsauskauden päättyessä -16,2 prosenttia.

Vuosi 2022 on ollut hyvin heikko maailman osakemarkkinoilla eikä vuoden kolmas neljännes tuonut muutosta tilanteeseen. Kolmas neljännes tosin lähti positiivisesti liikkeelle osakekurssien noustessa aina elokuun puoliväliin asti, mutta sen jälkeen tunnelma muuttui varsin dramaattisesti ja etenkin syyskuu oli hyvin raskas kuukausi osakemarkkinoilla kautta maailman. Ajurit olivat samat kuin aikaisemmin vuoden aikana ja etenkin erittäin korkeat inflaatiolukemat, sekä niiden myötä nousseet korot, olivat pääroolissa epävarmuuden aiheuttajana. Oman lisänsä epävarmaan tilanteeseen toivat luonnollisesti myös geopoliittiset jännitteet, joista tietysti Ukrainan konflikti oli eniten esillä, mutta myös Kiinan ja Taiwanin välisen tilanteen kiristyminen toi oman mausteensa jo valmiiksi hermostuneeseen markkinaan. Parhaiten noteeratuista osakesijoituksista tuottivat VERin sijoitukset Pohjois-Amerikan markkinoille, mutta nekin tuotot jäivät selvästi miinusmerkkisiksi noin 10 prosentin negatiivisella tuotolla.

Vuosi 2022 on tuonut mukanaan monta muutosta ympäröivään maailmaamme. Korkojen nousu kautta linjan on asia, jota emme ole kokeneet pitkään aikaan, ja joka vaikuttaa laajalti niin valtioihin, pörssiyhtiöihin kuin myös suoraan kuluttajiin. Tämän lisäksi myös energian hinta on noussut merkittävästi vuoden aikana, vähentäen omalta osaltaan selvästi mm. kuluttajien ostovoimaa. Kun tähän lisätään vielä geopoliittisen tilanteen kiristyminen entisestään syksyn aikana, on täysin ymmärrettävää, että riskihalukkuus rahoitusmarkkinoilla on romahtanut kuluneen vuoden aikana. Pörssiyhtiöiden tulosennusteissa kaikki tämä epävarmuus tosin näkyy varsin maltillisesti vielä toistaiseksi, mutta tulosennusteiden laskua tultaneen vielä näkemään tässä loppuvuoden aikana. Näin ollen osakekurssien lasku vuoden aikana on hyvinkin ymmärrettävää, ottaen huomioon laajalti vallitsevat epävarmuustekijät. Tämän vuoden heikkoja tuottoja tarkasteltaessa on tosin myös hyvä muistaa, että takana on hyvin pitkä aika, jolloin olemme saaneet nauttia lähes erinomaisista tuotoista riskillisistä omaisuusluokista, osakkeet mukaan lukien. On myös hyvä pitää mielessä, että pitkäaikaisille sijoittajille, joilla on riskinkantokykyä, voivat osakemarkkinoiden laajamittaiset laskut tuoda mukanaan myös hyviä mahdollisuuksia osakeriskin asteittaiseen nostoon. Arvostustasot ovatkin jo monella mittarilla maltillistuneet selvästi vuonna 2022.
 

FI Q3 2022 5

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 13,4 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 6,9 prosenttia.

Pääomarahastoille vuosi on vielä toistaiseksi ollut erinomainen. Vaikka osakemarkkinat ovat olleet epävakaat, pääomarahastojen arvot ovat nouseet tai pysyneet vakaina. Myös onnistuneet irtautumiset ovat hyvien tuottojen taustalla. Odotukset vuoden lopun arvostuksille ovat kuitenkin pessimistisemmät ja arvojen odotetaan laskevan merkittävästi vuoden loppua kohden.

Noteeraamattomien osakkeiden tuottojen taustalla on niin ikään nousseet arvostustasot.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri- ja hedge-rahastoihin sekä systemaattisiin strategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 5,0 prosenttia ja infrastruktuurirahastosijoitusten 10,5 prosenttia.

Kiinteistömarkkinoiden kehitys on toistaiseksi jatkunut kohtuullisen vakaana vaikka nousseet korot ja talouden epävarmuus ovat jo jossain määrin näkyneet kiinteistöjen arvojen alenemisena. Vuoden loppua kohden arvojen oletetaan edelleen laskevan, mutta sitä kompensoi osittain nousseen inflaation seurauksena kasvavat vuokratuotot. Sijoittajien kiinnostus hyviä kiinteistöjä kohtaan on kuitenkin edelleen hyvä, vaikkakin transaktiomarkkinan odotetaan hiljenevän hieman.

Infrastruktuurisijoituksissa tuotot ovat myös kuluvana vuonna olleet erinomaiset. Koska merkittävä osa VERin infrastruktuurirahastosalkusta koostuu niin kutsutuista core-infrastruktuurikohteista, eivät markkinaheilahtelut, rahoituksen kallistuminen ja korkea inflaatiotaso ole toistaiseksi salkussa näkyneet. Odotukset ovat kuitenkin vuoden loppua kohden varaukselliset korkojen nousun vaikuttaessa kuitenkin allaolevien yritysten arvostustasoihin.

Hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat tuottivat kolmella ensimmäisellä kvartaalilla 5,3 prosenttia.

Hedge-rahastot tuottivat hyvin myös kolmannella kvartaalilla ja pääsääntöisesti kaikki rahastot ovat tuottaneet positiivisesti tämän vuoden aikana. Erityisen hyvin tänä vuonna ovat pärjänneet makro- ja kvantitatiiviset rahastot. Lisäksi multistrategiarahastot ovat onnistuneet hyödyntämään korkeamman volatiliteetin ympäristön hyvin. Systemaattisille strategioille ajanjakso on ollut haastavampi, joka on näkynyt erityisesti osakemarkkinoihin keskittyvien strategioiden performanssissa. 
 

FI Q3 2022 10

VALTION ELÄKEMENO, VERIN SIIRTO VALTION TALOUSARVIOON, ELÄKEMAKSUTULOT JA RAHASTOINTIASTE

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli menojen tasaamisessa on kasvanut ja voimistuu jatkossa yhä lähivuosien ajan. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2021 jo reilut 4,9 miljardia euroa ja vuoden  2022 budjetissa on varauduttu runsaan 4,9 miljardin euron menoon. VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista eli vuoden 2022 aikana yhteensä yli 1,9 miljardia euroa.

Syyskuun loppuun mennessä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 1 499 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana VERin saama eläkemaksutulo oli 1 221 miljoonaa euroa. Maksutulokertymä on ennusteiden mukainen. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.

Valtion eläkevastuu oli 93,3 miljardia euroa (31.12.2021) ja rahastointiasteeksi muodostui 25,4 prosenttia vuoden 2021 lopussa.

Valtion eläkerahastoa koskevaa lakia tarkistettiin keväällä 2022. Lain tarkistamisen yhteydessä kasvatettiin VERin talousarviosiirtoa vuodesta 2024 lukien. Talousarviosiirto nousee asteittain nykyisestä 40 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2024-2028. Lisäksi, mikäli rahastointiaste ylittää kahtena kalenterivuotena 25 prosentin tason, toteutetaan 3 prosenttiyksikön lisäsiirto. Näin 25 prosentin rahastointiasteen taso toimii ikään kuin VERin rahastointiasteen kattona.

Valtion varainministeriö päätti lain tarkistamisen jälkeen myös päivittää VERiä koskevaa toimintamääräystä. Toimintamääräys asettaa VERin eläkevarojen hallinnoinnille puitteet ja rajoitteet. Uuden toimintamääräyksen mukaisesti VERillä tulee olla korkosijoituksia vähintään 30 prosenttia sekä likvidejä ja vähäriskisiä korkosijoituksia vähintään 20 prosenttia. Osakesijoitusten ylärajaa nostettiin nykyisestä 55 prosentista enintään 60 prosenttiin sekä muiden sijoitusten osuus nostettiin enintään 15 prosenttiin. Korko- ja osakesijoitukset pitävät sisällään myös eräitä epälikvidejä pitkän aikavälin rahastosijoituksia, kuten pääomarahastosijoituksia, private credit -rahastoja sekä infrastruktuurirahastoja.

VER päivittää näiden uudistusten pohjalta VERin strategian. Strategian päivitys etenee loppuvuoden aikana samalla kun VER laatii sijoitussuunnitelman vuodelle 2023.

 

AVAINLUKUJA

30.9.2022

31.12.2021

30.6.2021

Sijoitukset, milj. euroa (markkina-arvoin)

21 265

23 595

22 666

Korkosijoitukset

8 532

8 951

8 071

Osakesijoitukset

9 806

11 687

11 997

Muut sijoitukset

2 835

2 691

2 338

Johdannaisten vaikutus

92

266

258

Sijoitussalkun jakauma

Korkosijoitukset

40,1 %

37,9 %

35,6 %

Osakesijoitukset

46,1 %

49,5 %

52,9 %

Muut sijoitukset

13,3 %

11,4 %

10,3 %

Johdannaisten vaikutus

0,4 %

1,1 %

1,1 %

1.1.–30.9.2022

1.1.–31.12.2021

1.1.–30.6.2021

Sijoitusten tuotto

-8,7 %

14,6 %

9,3 %

Korkosijoitukset

Likvidit korkosijoitukset

-8,6 %

0,7 %

0,6 %

Muut korkosijoitukset

0,8 %

11,6 %

4,5 %

Private credit -rahastot

0,2 %

13,1 %

4,9 %

Osakesijoitukset

Noteeratut osakesijoitukset

-16,2 %

24,2 %

15,9 %

Pääomarahastosijoitukset

13,4 %

47,7 %

20,4 %

Noteeraamattomat osakesijoitukset

6,9 %

57,9 %

45,6 %

Muut sijoitukset

Listaamattomat kiinteistörahastot

5,0 %

13,3 %

4,0 %

Infrastruktuurirahastot

10,5 %

14,9 %

7,9 %

Hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat

5,3 %

5,1 %

3,5 %

Eläkemaksutulot, milj. euroa

1 221

1 550

791

Siirto valtion talousarvioon, milj. euroa

1 499

1 941

-973

Nettomaksutulo, milj. euroa

-278

-391

-182

Eläkevastuu, mrd.  euroa

93,3

Rahastointiaste, %

25 %

Lisätietoja: Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi , etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 21,3 miljardia euroa syyskuun 2022 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.