Vuosikatsaus 2023

Julkaistu 16.2.2024 klo 13.32

Sijoitustoiminnan tuotto 7,7 % vuonna 2023 ja kymmenen vuoden keskituotto 5,4 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Valtion eläkerahaston varojen tuotto oli selkeästi positiivinen vuonna 2023. Sijoitusmarkkinoiden tila vuonna 2023 oli ristiriitainen, mutta optimismia luova. Sijoitusmarkkinoiden kokonaistuotto oli hyvällä tasolla huolimatta useista eri epävarmuuksista, jotka vaikuttivat talouteen ja sijoittajien mielialoihin. Keskeisin tekijä oli kuitenkin alenevat inflaatioluvut Yhdysvalloissa ja Euroopassa luoden optimismia siihen, että inflaatio olisi taitettu ainakin tältä erää.

Talouden kasvuvauhti heikkeni erityisesti Euroopassa ja kehitys oli epäyhtenäistä. Korkea inflaatio yhdistettynä aiempaa korkeampaan korkotasoon loi ympäristön, jossa korkokulujen merkitys korostui luoden epävarmuutta tulevasta erityisesti kiinteistösektorilla. Yhdysvalloissa talouskasvu jatkui vahvana, eikä vuoden loppuun mennessä työttömyysluvut olleet lähteneet nousuun. Keskuspankkien harjoittama tiukka korkopolitiikka hillitsi talouskasvua riittävästi, jotta vuoden lopulla korkopolitiikan odotukset muuttuivat. Keskuspankit viestittivät korkojen nousun riittävän tältä erää ja antoivat näin ymmärtää korkojen nousuvaiheen päättyneen. Sijoittajat tulkitsivat tämän siten, että korkojen laskuodotukset aikaistuivat luoden osake- ja valtionlainamarkkinoille hyvä loppuvuoden.

Osakemarkkinoiden tuottoja Yhdysvalloissa hallitsivat teknologiaosakkeiden hyvä kehitys. Näiden yhtiöiden osuus pörssin markkina-arvosta oli jo noussut niin keskeiseksi, että teknologiaosakkeiden tunnelma heilauttaa koko S&P500 osakeindeksiä. Tunnelma oli vaihteleva vuoden aikana, mutta koko vuoden 2023 osaketuotoille teknologiaosakkeiden hyvä menestys oli keskeisimpiä ajureita.

Geopolitiikan osalta vuosi 2023 toi lisää epävarmuuden aiheita. Israelin ja Hamas-liikkeen konflikti oli loppuvuotta hallitseva teema. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkui vuoden ajan ja rintamalinjat vakiintuivat vuoden jälkipuoliskolla.

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

VERin sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuodelta 2023 oli 7,7 prosenttia. Keskimääräinen nimellistuotto viideltä viime vuodelta oli 6,4 prosenttia ja kymmeneltä vuodelta 5,4 prosenttia.

 Sijoitusten reaalituotoksi vuonna 2023 muodostui 4,0 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 2,9 prosenttia ja kymmenen vuoden 3,3 prosenttia.

Valtiovarainministeriön asettaman tavoitteen mukaan VERin sijoitusten tuoton tulee pitkällä aikavälillä ylittää valtionvelan keskikustannus. Kymmenen viime vuoden ajalta VERin sijoitusten markkina-arvoinen tuotto on ollut keskimäärin 4,2 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Nykymuotoisen toiminnan aikana vuodesta 2001 VERin sijoitusten tuotto on ollut yhteensä noin 10,6 miljardia euroa suurempi kuin valtionvelan keski­kustannus samalta ajalta.

VUODEN 2023 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Molemmat VERin suuret omaisuusluokat, likvidit korkosijoitukset ja noteeratut osakkeet, tuottivat positiivisen tuoton vuonna 2023. Likvidien korkosijoitusten tuotto oli 6,9 ja noteerattujen osakesijoitusten 11,3 prosenttia. Muista omaisuusluokista parhaiten tuottivat privat credit -rahastot 8,5 prosentilla ja muut korkosijoitukset 7,9  prosentilla.

VERin sijoitussalkku oli vuoden 2023 lopussa markkina-arvoltaan 22,8 miljardia euroa.  Sijoitussalkusta korkosijoituksia oli 40,3 prosenttia, osakesijoituksia 53,3 prosenttia ja muita sijoituksia 8,0 prosenttia. Johdannaisten allokaatiovaikutus oli -1,5 prosenttia.



KORKOSIJOITUKSET


Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto vuonna 2023 oli 6,9 prosenttia ja sen riskikorjattu markkina-arvo vuoden lopussa 8,4 miljardia euroa. Likvidin korkosalkun duraatio oli koko vuoden salkun neutraaliduraatiota alemmalla tasolla, joukkovelkakirjalainasalkun modifioidun duraation ollessa 4,7 vuotta vuoden lopussa.

Vuonna 2023 keskeiset keskuspankit jatkoivat ohjauskorkojensa nostoja kolmella ensimmäisellä kvartaalilla. Markkinakorot saavuttivat huippunsa lokakuussa, jonka jälkeen korot kääntyivät merkittävään laskuun. Erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) jäsenten kommentit, joissa indikoitiin ohjauskorkojen tason lähestyvän huippujaan ja todettiin, että pitkien markkinakorkojen nousu tekee työtä keskuspankin puolesta, sai korot kääntymään laskuun. Joulukuun Fedin korkokokouksessa signaloitiin 0,75 prosenttiyksikön koronlaskuja vuodelle 2024, mutta korkomarkkinoilla hinnoiteltiin jo noin 1,50 prosenttiyksikön koronlaskuja.

Euroopan keskuspankki (EKP) viestitti neljännellä vuosineljänneksellä, että on liian aikaista puhua ohjauskorkojen laskusta ja että EKP tarvitsee lisävahvistusta hintapaineiden hellittämisestä ennen korkopolitiikan linjamuutosta. Joulukuun kokouksessaan EKP laski vuoden 2024 inflaatioennusteitaan, mutta taso oli edelleen kaukana EKP:n tavoitteesta. Tästä huolimatta markkinakorot Euroopassa päätyivät vuoden lopussa vuoden alkua alemmalle tasolle lukuun ottamatta maturiteetiltaan alle kahden vuoden korkoja.

Pitkien korkojen lasku loppuvuodesta käänsi myös yrityslainojen ja kehittyvien lainamarkkinoiden riskipreemiot selvään laskuun. Vuoden lopussa riskipreemiot olivat merkittävästi vuodenvaihdetta kapeammalla tasolla.

VERin likvideissä korkosijoituksissa vuoden 2023 sijoitusvuosi oli erinomainen sekä absoluuttisella tuotolla mitattuna että suhteessa käytettyihin vertailuindekseihin.  Erityisesti neljäs vuosineljännes oli tuloksellisesti vahva korkojen laskun ja riskipreemioiden kaventumisen myötä. Vuoden alusta laskettuna parasta tuottoa saatiin korkeamman riskin sijoituskohteista kuten matalamman luottoluokituksen omaavista yrityslainoista sekä kehittyvien lainamarkkinoiden Yhdysvaltojen dollarin määräisistä sijoituksista.

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Muiden korkosijoitusten osuus VERin salkusta oli vuoden lopussa 3,3 prosenttia.

Nykyinen korkoympäristö on ollut pääasiassa vaihtuvakorkoisiin lainoihin sijoittaville private credit -rahastoille erittäin suotuisa. Nousseiden korkojen myötä rahastojen tuotto-odotukset ovat kehittyneet positiivisesti, vaikka samalla yritysten rahoituskulujen kasvu on lisännyt jossain määrin luottotappioiden riskiä. Toistaiseksi tilanne salkussa olevilla rahastoilla on ollut pääasiassa vakaa strategiasta riippumatta.

Muiden korkosijoitusten vuoden 2023 tuotto oli 7,9 prosenttia. Private credit -rahastot tuottivat 8,5 prosenttia ja suorat lainat 4,9 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 376 miljoonaa euroa.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

VERin noteerattujen osakkeiden tuotto oli 11,3 prosenttia vuonna 2023. Osakemarkkinoiden tuotto nousi, etenkin loppuvuoden aikana nähdyn voimakkaan nousun myötä, varsin hyväksi vuoden aikana vallinneista epävarmuuksista huolimatta. Vuosi 2023 lähti pirteästi liikkeelle osakemarkkinoilla, mutta Yhdysvalloissa maaliskuun puolivälissä leimahtanut aluepankkikriisi muutti markkinoiden tunnelman täysin. Viranomaisten nopeiden ja voimakkaiden toimien myötä kriisi saatiin kuitenkin nopeasti hallintaan, ja kesään tultaessa tilanne oli jo rauhoittunut merkittävästi. Kesä sujui osakemarkkinoilla rauhallisissa tunnelmissa, mutta jo alkusyksystä ilmestyi taivaalle uusia pilviä mm. Kiinan kiinteistösektorin suunnalta. Parin vuoden takainen kriisi nosti jälleen päätään aiheuttaen epävarmuutta niin Kiinassa kuin myös laajemmin. Geopoliittinen tilanne maailmassa pysyi hyvin jännittyneenä läpi koko vuoden, jopa pahentuen loppuvuotta kohti syntyneen Lähi-Idän konfliktin myötä, mutta tämä ei ainakaan vielä vaikuttanut osakemarkkinoiden tunnelmaan merkittävästi.

Suuri teema rahoitusmarkkinoilla, ja myös osakemarkkinoilla, oli inflaatio sekä sen alkuvuoden aikana odotettua kovempi sitkeys. Keskuspankkien taistelu kohonnutta inflaatiota vastaan on tarkoittanut ohjauskorkojen nostoa tasoille, joita ei ole hyvin pitkään aikaan nähty. Myös osakemarkkinoilla seurattiin korkojen liikehdintää erittäin tarkasti, ja loppuvuoden voimakkaan osakemarkkinan nousun pääajureita olikin korkotason selvä aleneminen vuoden 2023 viimeisten kuukausien aikana. Parhaimmat tuotot VERin noteeratut osakkeet sai sijoituksistaan Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille, heikointen tuottivat vuoden aikana sijoitukset pohjoismaisiin osakkeisiin, joissa etenkin Helsingin Pörssin heikko vuosi painoi tuottoja.

Noteerattujen osakkeiden markkina-arvo nousi vuoden aikana 8,7 miljardista 9,5 miljardiin euroon. Suorien sijoitusten osuus salkusta oli vuoden lopussa 24,0 prosenttia ja rahastosijoitusten 76,0 prosenttia. Vuoden päättyessä suoria sijoituksia oli 91 yhtiössä ja rahasto-osuuksia 62 eri rahastossa.

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, infrastruktuurisijoituksiin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.

Vuoden lopussa muiden osakesijoitusten osuus VERin salkussa oli 11,7 prosenttia. Pääomasijoitusten osuus salkusta oli 6,5 prosenttia, infrastruktuurisijoitusten 4,0 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 1,2 prosenttia

Pääomasijoituksissa transaktiomarkkina aloitti hiljenemisen jo vuoden 2022 lopussa ja trendi jatkui läpi vuoden 2023. Merkittävimpänä syynä markkinan hiipumiselle voidaan pitää myyjien ja ostajien poikkeavat käsitykset yritysten arvostustasoista. Pääomasijoituksissa yritysten arvot sinnittelivät varsin korkeilla tasoilla, vaikka osakemarkkinoilla nähtiin varsin suurta heiluntaa ja rahoituksen kallistumisella odotettiin olevan negatiivinen vaikutus yritysten kannattavuuteen. Toistaiseksi yritysten tuloskehitys on kuitenkin ollut keskimäärin varsin hyvä, vaikka talouden epävarmuus näkyikin joidenkin toimialojen yrityksissä.

Pääomarahastojen vuoden lopun tuotto päätyi 5,0 prosenttiin. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 784 miljoonaa euroa.

Infrastruktuurirahastojen tuotto päätyi korkojen noususta huolimatta varsin hyvälle tasolle. Muuttuneella korkoympäristöllä oli jossain määrin vaikutusta yritysten arvoihin, mutta infrastruktuurin luonne inflaatiota suojaavana sijoitusluokkana on auttanut korkojen nousun tuomaa arvostuspainetta vastaan.

Infrastruktuurisijoitusten vuoden 2023 tuotto oli 6,8 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 283 miljoonaa euroa.

Noteeraamattomat osakesijoitukset käsittävät sijoituksia kolmeen yhtiöön. Salkun tuotto oli vuoden lopussa 6,0 prosenttia.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö- ja hedge-rahastoihin sekä systemaattisiin strategioihin.

Vuoden 2023 lopussa muiden sijoitusten osuus VERin salkusta oli 8,0 prosenttia. Sijoitetuista varoista oli kiinteistörahastoja 3,9 ja hedge-rahastosijoituksia 4,1 prosenttiyksikköä.

Vuosi 2023 oli kiinteistösijoituksille haastava. Korkojen nousun vaikutukset realisoituivat käytännössä täysimääräisesti kiinteistöjen arvostustasoissa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kiinteistörahastojen tuotot jäivät negatiivisiksi.   

Listaamattomien kiinteistösijoitusten tuotto oli vuoden lopussa -6,8 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 446  miljoonaa euroa.

Hedge-rahastojen ja systemaattisten strategioiden tuotto vuodelta 2023 oli 3,2 prosenttia. Matala korrelaatio osake- ja korkomarkkinoihin näkyi kyseisiä omaisuuslajeja matalampana tuottona niiden tuottaessa etenkin loppuvuodesta erinomaisesti. Hedge-rahastoista hyvin tuottivat erityisesti multistrategia-rahastot sekä kvantitatiivisiin strategioihin keskittyvät rahastot, jotka onnistuivat hyödyntämään merkittävät vaihtelut tuotto-eroissa korko- ja osakemarkkinoilla.  Ajanjakso oli haastava makrorahastoille sekä Aasian markkinoille keskittyville rahastoille, jotka kärsivät erityisesti Kiinan talouteen liittyvistä epävarmuuksista. Johdannaisilla toteutetuissa systemaattisissa strategioissa tuotto jäi hivenen negatiiviseksi defensiivisten strategioiden kustannusten myötä.

SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS

VER ottaa vastuullisuustekijät huomioon osana kestävää, pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. VERin vastuullisen sijoittamisen tavoitteena on tunnistaa ja hallita pitkän aikavälin vastuullisuusriskejä sekä tukea kestävää kehitystä. Salkunhoitajat arvioivat vastuullisuutta yhdessä muiden sijoitukseen vaikuttavien tekijöiden kanssa sekä sijoituspäätöstä tehdessä että sijoitusaikana. VERin lähestymistavat vastuullisuuteen muodostuvat arvojen ja kansainvälisten normien mukaisesta sijoittamisesta, ESG-integraatiosta sekä vaikuttavuuden luomisesta.

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeisin VERin vastuullisuustavoitteista. VERin vastuullisuusperiaatteet kattavat ilmastoriskin muiden vastuullisuusriskien ohella. Edistääkseen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista VER tavoittelee koko salkun hiilineutraalisuutta vuonna 2050. VER raportoi ulkoisesti vuosittain salkun hiilijalanjäljen eli salkun hiili-intensiteetin ja salkun absoluuttiset päästöt koskien noteerattua osakesalkkua sekä yrityslainasalkkua. Viimeisin ilmastoraportti julkaistiin keväällä 2023. 

Päästökehityksen lisäksi VER seuraa myös esimerkiksi UN Global Compact -aloitteen periaatteiden ja niihin liittyvien kansainvälisten normien toteutumista salkussa. Kyseiset normit liittyvät esimerkiksi ihmisoikeuksiin, korruptioon, työelämän oikeuksiin ja ympäristöön. VERin tavoitteena on, että yksikään sen salkkuyhtiöistä ei riko kansainvälisiä normeja. Seuranta tapahtuu ulkoisen palveluntarjoajan avulla.

VERin sijoitustoiminnan pitkän aikavälin linjasta päättää hallitus. VERin hallituksen hyväksymät vastuullisuusperiaatteet muodostavat pohjan VERin vastuulliselle sijoittamiselle ja ohjaavat vastuullisuustavoitteiden asettamista. Vastuullisuusperiaatteiden lisäksi VERin omistajaohjausperiaatteet  sisältävät vastuullisuusodotukset VERin sijoituskohteille. Näiden odotusten avulla VER pyrkii omalta osaltaan edistämään sitä, että VERin omistamat yritykset ottavat VERin tavoitteiden mukaiset vastuullisuusodotukset huomioon soveltuvin osin toiminnassaan.  VER on jäsenenä esimerkiksi PRI:ssa, CDP:ssa sekä Finsifissa, minkä lisäksi VER osallistuu sijoittaja-aloitteisiin.

VALTION ELÄKEMENOJEN KASVU JATKUU

Valtion Eläkerahaston merkitys valtion eläkejärjestelmän menojen tasaamisessa on edelleen kasvanut. Valtion eläkejärjestelmän eläkemenot olivat 5,3 miljardia euroa vuonna 2023. Koska VER maksoi valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista, VERin suorittama budjettisiirto oli noin 2,1 miljardia euroa. Eläkemaksuja VERille kertyi vuonna 2023 noin 1,7 miljardia euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys maksutuloihin nähden lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, mikä hidastaa rahaston kasvua.

Valtion eläkevastuu oli vuoden päättyessä 101,0 miljardia euroa ja rahastointiasteeksi muodostui 22,7 prosenttia. Valtion eläkerahastoa koskevaa lakia tarkistettiin keväällä 2022. Lain tarkistamisen yhteydessä VERin talousarviosiirtoa kasvatettiin vuodesta 2024 lukien. Talousarviosiirto nousee asteittain 40 prosentista 45 prosenttiin vuosina 2024–2028. Rahastointiasteen ylittäessä kahtena peräkkäisenä kalenterivuotena 25 prosentin tason, toteutetaan kolmen prosenttiyksikön lisäsiirto valtion talousarvioon.

VERin hallitus aloitti strategiatyön VER-lain uudistuksen jälkeen. Strategian päivitys tehtiin rinnan vuoden 2023 sijoitussuunnitelman kanssa ja se hyväksyttiin tammikuussa 2023. Strategiassa täsmennetyt tavoitteet asettavat perustan sijoitustoiminnalle. Sijoitussalkun perusallokaatio määritetään vuotuisessa sijoitussuunnitelmassa. Perusallokaation mukaisella sijoitussalkulla odotetaan tehtyjen mallinnusten mukaan saavutettavan VERille asetetut tavoitteet pitkällä aikavälillä.

VERIN HALLINTO

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. VERin avulla valtio varautuu tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri vuosien eläkemenoja. VER on luonteeltaan puskurirahasto. VERin varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista.

Valtion eläkejärjestelmän eläkemaksujen keräämiseen ja perintään liittyvät tehtävät, samoin kuin eläkehakemusten käsittelyn ja eläkkeiden maksamisen, hoitaa Keva. VER maksaa Kevalle hoitokulua, jonka määrä vuonna 2023 oli 16,0 miljoonaa euroa.

VERin toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle ja ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Voimassa olevan  valtiovarainministeriön toimintamääräyksen (9.8.2022) mukaan VERin sijoituksista osakesijoituksia saa olla enintään 60 prosenttia salkun arvosta. Korkosijoituksia tulee olla vähintään 30 prosenttia ja likvidien sekä vähäriskisten korkosijoitusten vähimmäisosuus tulee olla 20 prosenttia salkun arvosta. Muita sijoituksia saa olla enintään 15 prosenttia sijoitussalkun arvosta sijoitushetkellä. Kiinteistösijoitukset on tehtävä rahastosijoituksina tai vastaavina epäsuorina sijoituksina.

VERin hallituksen määrää valtiovarainministeriö. Hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on määrätty valtion henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä toimii valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä. Neuvoa antavan sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Jussi Laitinen.

VERin toiminnan kulut vuonna 2023 olivat 8,7 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia suhteutettuna keskimääräiseen pääomaan vuoden aikana. VERissä työskenteli vuoden aikana keskimäärin 28 henkilöä. VERin työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. VER panostaa henkilökunnan ammattitaitoon ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet sen kehittämiseen, mikä on tärkeää niin hyvien sijoitustuottojen tavoittelun kuin riskienhallinnan näkökulmasta.

 

AVAINLUKUJA 2023

2023

2022

Sijoitussalkun tuotto

7,7 %

-6,8 %

Reaalituotto

4,0 %

-14,6 %

Omaisuuslajikohtaiset tuotot

Korkosijoitukset

  Likvidit korkosijoitukset

6,9 %

-8,2 %

  Private credit -rahastot

8,5 %

-0,5 %

  Suorat lainat

4,9 %

5,0 %

Osakesijoitukset

  Noteeratut osakkeet

11,3 %

-12,4 %

  Pääomarahastot

  Infrastruktuurirahastot

6,8 %

15,6 %

  Noteeraamattomat osakkeet

6,0 %

7,8 %

Muut sijoitukset

  Listaamattomat kiinteistörahastot

-6,8 %

4,1 %

  Hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat

3,2 %

5,0 %

Keskimääräiset tuotot

                     5 v

10 v

Salkun keskimääräinen tuotto p.a.

                           6,4 %

5,4 %

Keskimääräinen reaalituotto p.a.

2,9 %

3,3 %

Keskimääräinen valtion efektiivinen keskikorko p.a.

0,9 %

1,2 %

Salkun allokaatiojakauma

                  2023

2022

Sijoitukset yhteensä, meur

                     22 802,9

21 604,1

Korkosijoitukset

                         40,3 %

40,7 %

  Likvidit korkosijoitukset

37,0 %

37,3 %

  Muut korkosijoitukset

3,3 %

3,3 %

Osakesijoitukset

53,3 %

47,6 %

  Noteeratut osakkeet

41,5 %

40,2 %

  Muut osakesijoitukset

11,7 %*)

7,4 %

Muut sijoitukset

8,0 %

12,9 %*)

  Listaamattomat kiinteistörahastot

3,9 %

4,3 %

  Hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat

4,1 %

4,4 %

*)Infrastruktuurisijoitukset sisältyivät vuonna 2023 muihin osakesijoituksiin ja vuonna 2022 muihin sijoituksiin.

Tunnuslukuja

2023

2022

Volatiliteetti

6,7 %

8,1 %

Sharpe ratio

                               0,8

-1,2

Muita talouslukuja

2023

2022

Eläkemaksutuotot, milj. eur

1 679

1 610

Siirto valtion talousarvioon, milj. eur

                            2 116

1 982

Nettomaksutulo, milj. eur

-437

-372

Taseen loppusumma, milj. eur

17 291

17 093

Eläkevastuu, mrd. eur

101,0

97,0

Rahastointiaste

22,7 %

22,4 %

Lisätietoja:

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210.

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 22,8 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa.