Vihreän siirtymän hidasteet

16.5.2024 klo 10.24 Timo Löyttyniemi

Vihreä siirtymä on suuri globaali haaste. Tähän haasteeseen on tullut useita uusia hidasteita. Geopolitiikka on muuttanut päättäjien prioriteetteja, kohonnut korkotaso luo epävarmuutta investointeihin ja globaali kilpailu muuttaa totuttuja sääntöjä. Samalla ilmastonmuutoksen vakavuutta ei ole kyseenalaistettu, mutta muuttunut toimintaympäristö on luonut epäluuloja siitä, voidaanko asetettuja tavoitteita saavuttaa.

Reaalitalous vai rahoitusmarkkinat?

Vihreä siirtymä on ensi sijassa todellinen reaalitalouden siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja vähähiilistä energian tuotantoa. Valtiot siirtyvät kohti Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksia tavoitteena merkittävä päästöjen vähentäminen. Siirtymää tukevat poliittisten päättäjien toimet sekä kuluttajien, yritysten ja sijoittajien erilliset pienet ja isot päätökset.

Rahoitusmarkkinat ovat mukana tässä trendissä. Ne ovat kuitenkin pääosin peilikuva siitä, mitä reaalitaloudessa oikeasti tapahtuu tai odotetaan tapahtuvan. Rahoitusmarkkinat seuraavat reaalitalouden trendejä ja voimistavat käyttäytymisellään niitä.

Rahoitusmarkkinoiden edelläkävijyyttä kuvaa yritysten hiiliraportoinnin vaatiminen. Carbon Disclosure Projectin ansiosta yritykset julkistavat hiilipäästönsä ja hiili-intensiteettilukunsa. Sijoittajien on näitä nykyään helppo käyttää seuratakseen omaa toimintaa sekä vaikuttaakseen yritysten valintoihin.

Siirtymäpolun riskit

Tyypillisesti ilmastonmuutoksen riskeinä mielletään ilmaston lämpenemisen välittömät fyysiset riskit (äärimmäiset sääilmiöt kuten kylmyysjaksot, lämpöaallot, tulvat ja myrskyt) sekä vihreän siirtymän riskit (”hylätyt” liiketoiminnat, taloudelliset menetykset, jne.). Näiden kahden riskin avulla pyritään selittämään kaikki se mitä vihreään siirtymään liittyy.

Kirjoitin heinäkuussa 2021 VoxEU-julkaisussa kirjoituksen ”Integrating climate change into the financial stability framework”, joka käsitteli vihreän siirtymän polun riskejä. Esittelin nämä myös Bank for International Settlements (BIS) järjestämän seminaarin paneelissa. Polun riskeinä kuvasin neljää eri osa-aluetta. Näitä olivat siirtymään liittyvät poliittiset päätökset, sijoittamisen riskit, nykyarvon riskit sekä mittareihin liittyvät riskit.

Ensinnäkin vihreä siirtymä ei ole lineaarinen jana oikeita päätöksiä, vaan poliittiset päätökset voivat vaihdella päätösten sisältöjen, mutta myös aikataulujen osalta. Nämä kaikki luovat suuria riskejä omaisuusarvoihin ja siirtymässä positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttaviin muuttujiin. Esimerkiksi päästöjen hinnoittelu saattaa vaihdella, ja päästöverot (tai päästökauppamekanismit) voivat heilahdella eri aikoina. Kaikki nämä vaikuttavat siihen miten kannattavaa on vihreän siirtymän liiketoimintaan sijoittaminen ja rahoittaminen.

Toiseksi sijoittamisessa innovaatioihin, kuten vihreän siirtymän innovaatioihin, sisältyy aina riskejä. Niitä voivat olla nopeasti muuttuvat ja kehittyvät teknologiat, jotka syrjäyttävät aiemmat keksinnöt, innovaatiot ja tuotteet.

Kolmanneksi korkotason muutokset voivat lisätä vihreän siirtymän ”hype cycle” -riskiä. ICT-kuplan aikana opimme kaikki huomaamaan vahvan trendin sijoittajien hulluudesta. ICT-trendi johti valtavaan arvojen nousuun 1990-luvun lopulla sekä lopulta arvojen laskuun 2000-luvun alkuvuosina. Alhaisen korkotason muuttuessa korkeampaan korkotasoon arvot voivat laskea.

Neljänneksi sijoittajien ja yritysten mittarit voivat muuttua. Useat tiedostavat sen, että sijoittajien yleisesti käyttämät mittarit ovat puutteellisia todellisen ilmastonmuutoksen haasteen edessä. Sijoittajien yleisesti käyttämä hiili-intensiteetti mittaa päästöjen määrää suhteessa liikevaihtoon. Tämä on vain yksi mahdollinen mittari, mutta sen käyttö on helppoa ja finanssimarkkinat ovat sitä tottuneet seuraamaan. Jatkossa mittarit voivat kehittyä ja seurannan muuttuminen voi luoda uusia riskejä ja uusia hyötyjiä.

Moni siirtymäpolun riski on toteutunut

Vuoden 2021 jälkeen moni asia on muuttunut, ja olemme saaneet kokea näitä riskejä. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut poliittisia prioriteetteja, kohonnut inflaatio on nostanut korkotasoa ja vihreän siirtymän hinnoittelu on osin mennyt uusiksi.

Yhdysvalloissa on vahvistunut uusi anti-wokeliike, joka kyseenalaistaa ESG:n merkityksen ja huomioinnin hankintapäätöksissä. Vaatimus on ollut eräissä tapauksissa, että päätökset tulisi perustua vain taloudellisiin tekijöihin eikä ESG-muuttujiin (environment, social, governance). Tätä uutta trendiä kuvaa hyvin yhden kirjan otsikko ”The Dictatorship of Woke Capital”, jolla halutaan kuvastaa sitä, että ESG on vienyt liikaa painoarvoa taloudellisten tekijöiden kustannuksella. Viime aikoina moni yritys onkin puhunut ESG:stä vähemmällä äänenpainolla, ja ”greenhushing” eli ESG-teeman piilottelu on ollut paikoin todellista.

Lopuksi

Ilmastonmuutos on edelleen ihmiskunnan iso haaste eikä mikään ole isossa kuvassa muuttunut. Viimeisen parin vuoden tapahtumat ovat kuitenkin tuoneet hiekkaa vihreän siirtymän rattaisiin.

Ilahduttavia asioita on myös tapahtunut. Yhdysvaltain IRA-rahoituspaketti tuo suuren panostuksen vihreän siirtymän investointeihin ja Eurooppa on panostanut uusiutuvaan energiaan ennätysajassa. Nämä kaikki ovat osoituksia siitä, että optimismia ei kannata vihreän siirtymän osalta menettää.  Ilmastonmuutoksen ratkaisuun tarvitaan merkittävästi toimia ja siinä rahoitusmarkkinoiden rooli on tärkeä.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina