Velkakatto – USA:n piukka pakkopaita

20.3.2017 klo 11.05 Timo Viherkenttä

Yhdysvaltojen uudella hallinnolla on ylitettävänä monta estettä rajun muutosohjelman toteuttamisessa. Yksi näistä on satavuotinen debt ceiling, joka määrittää sitovasti liittovaltion velan enimmäissuuruuden. Velkakatto oli väliaikaisesti poissa käytöstä vajaan puolentoista vuoden ajan, mutta se palasi voimaan maaliskuun puolivälissä.

Velkakatto on Yhdysvalloissa ollut fiskaalihaukkojen – tiukan finanssipolitiikan ajajien – lemmikki, jolla on pyritty rajoittamaan liittovaltion velkaantumista.

Velan enimmäismäärä on yksi vaihtoehto finanssipoliittiseksi säännöksi. Tällaisille säännöille on monia hyviä perusteita, vaikka voikin kysyä, mitä järkeä on siinä, että poliitikot antavat omalla päätöksellään sitoa itsensä Odysseuksen tapaan pitääkseen itsensä kurissa.

Myös EU:n ja Suomen finanssipoliittiseen sääntökehikkoon sisältyy velan määrään liittyviä sääntöjä ja tavoitteita. Vaikka unionin säännöt julkisen velan enimmäismäärästä suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat juridisesti velvoittavia, niiden tulkintaan liittyy tunnetusti joustoelementtejä ja jäsenvaltiot ovat rikkoneet rajoja jatkuvasti ilman seuraamuksia. Se joka käyttäisi sellaisia vanhan maailman vertauksia, joita Tommi Uschanov taannoin kolumnissaan Helsingin Sanomissa arvosteli, saattaisi viitata sikaan pellossa.

USA:n velkakatto, joka on nyt noin 20 biljoonaa (siis trillion, ei billion) dollaria, on toista maata. Se on aikuisten oikeasti sitova. Kun velkakatto tulee vastaan, uutta velkaa ei oteta ja jos rahaa ei ole, laskujen maksaminen loppuu. Merkittäviäkin liittovaltion toimintoja saattaa kohdata shutdown.

Vaikka velka on jo käytännössä tapissa, tilanne ei ole ihan vielä kriittinen, koska liittovaltiolla on noin 200 miljardia dollaria rahaa. Tällä määrällä (joka on vähemmän kuin Applella tai Googlella) liittovaltio selviää muutaman kuukauden. Lisäksi budjettikavereilla on aina jokunen piilotasku, mutta viimeistään syksyllä rahat näyttäisivät loppuvan.

Uudella hallinnolla on kiperä tilanne. On ilmiselvää, että suuria suunnitelmia veronalennuksista, infraohjelmasta ja sotavoimien varustamisesta ei pystytä toteuttamaan velkakaton puitteissa – ainakaan jos pidetään kiinni luvatusta keskeisten sosiaaliturvaohjelmien säilyttämisestä.

Yleensä velkakattoa on tarpeen vaatiessa lopulta nostettu poliittisten vääntöjen jälkeen. Näin ehkä nytkin käy, jollei velkakatosta luovuta kokonaan. Kun kongressi ja valkoinen talo ovat saman puolueen hallussa, ratkaisujen tekeminen ei ensi näkemältä tunnu mahdottoman vaikealta. Republikaaneissa on kuitenkin vahva siipi, jolle velkakatto on erityisen rakas. Tähän siipeen on ainakin aiemmin kuulunut myös uusi budjettipäällikkö. Nykyinen presidenttikin tviittasi muutama vuosi sitten, kuinka hämmentävää on olla puolueessa, joka meni hyväksymään velkakaton noston.

Presidentti joutuu nykyisestä velkarajasta irtaantumiseksi hankkimaan tukea joko oman puolueensa jyrkiltä fiskaalihaukoilta tai sitten demokraateilta, jotka eivät vanhastaan ole olleet velkakaton erityisiä kannattajia. Kumpikaan vaihtoehto ei onnistu ilman mittavia vastamyönnytyksiä. Tällainen tuhansien miljardien dollarien diili on presidentinkin asteikolla HUGE.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina