Velkakatto – USA:n piukka pakkopaita

20.3.2017 klo 11.05 Timo Viherkenttä

Yhdysvaltojen uudella hallinnolla on ylitettävänä monta estettä rajun muutosohjelman toteuttamisessa. Yksi näistä on satavuotinen debt ceiling, joka määrittää sitovasti liittovaltion velan enimmäissuuruuden. Velkakatto oli väliaikaisesti poissa käytöstä vajaan puolentoista vuoden ajan, mutta se palasi voimaan maaliskuun puolivälissä.

Velkakatto on Yhdysvalloissa ollut fiskaalihaukkojen – tiukan finanssipolitiikan ajajien – lemmikki, jolla on pyritty rajoittamaan liittovaltion velkaantumista.

Velan enimmäismäärä on yksi vaihtoehto finanssipoliittiseksi säännöksi. Tällaisille säännöille on monia hyviä perusteita, vaikka voikin kysyä, mitä järkeä on siinä, että poliitikot antavat omalla päätöksellään sitoa itsensä Odysseuksen tapaan pitääkseen itsensä kurissa.

Myös EU:n ja Suomen finanssipoliittiseen sääntökehikkoon sisältyy velan määrään liittyviä sääntöjä ja tavoitteita. Vaikka unionin säännöt julkisen velan enimmäismäärästä suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat juridisesti velvoittavia, niiden tulkintaan liittyy tunnetusti joustoelementtejä ja jäsenvaltiot ovat rikkoneet rajoja jatkuvasti ilman seuraamuksia. Se joka käyttäisi sellaisia vanhan maailman vertauksia, joita Tommi Uschanov taannoin kolumnissaan Helsingin Sanomissa arvosteli, saattaisi viitata sikaan pellossa.

USA:n velkakatto, joka on nyt noin 20 biljoonaa (siis trillion, ei billion) dollaria, on toista maata. Se on aikuisten oikeasti sitova. Kun velkakatto tulee vastaan, uutta velkaa ei oteta ja jos rahaa ei ole, laskujen maksaminen loppuu. Merkittäviäkin liittovaltion toimintoja saattaa kohdata shutdown.

Vaikka velka on jo käytännössä tapissa, tilanne ei ole ihan vielä kriittinen, koska liittovaltiolla on noin 200 miljardia dollaria rahaa. Tällä määrällä (joka on vähemmän kuin Applella tai Googlella) liittovaltio selviää muutaman kuukauden. Lisäksi budjettikavereilla on aina jokunen piilotasku, mutta viimeistään syksyllä rahat näyttäisivät loppuvan.

Uudella hallinnolla on kiperä tilanne. On ilmiselvää, että suuria suunnitelmia veronalennuksista, infraohjelmasta ja sotavoimien varustamisesta ei pystytä toteuttamaan velkakaton puitteissa – ainakaan jos pidetään kiinni luvatusta keskeisten sosiaaliturvaohjelmien säilyttämisestä.

Yleensä velkakattoa on tarpeen vaatiessa lopulta nostettu poliittisten vääntöjen jälkeen. Näin ehkä nytkin käy, jollei velkakatosta luovuta kokonaan. Kun kongressi ja valkoinen talo ovat saman puolueen hallussa, ratkaisujen tekeminen ei ensi näkemältä tunnu mahdottoman vaikealta. Republikaaneissa on kuitenkin vahva siipi, jolle velkakatto on erityisen rakas. Tähän siipeen on ainakin aiemmin kuulunut myös uusi budjettipäällikkö. Nykyinen presidenttikin tviittasi muutama vuosi sitten, kuinka hämmentävää on olla puolueessa, joka meni hyväksymään velkakaton noston.

Presidentti joutuu nykyisestä velkarajasta irtaantumiseksi hankkimaan tukea joko oman puolueensa jyrkiltä fiskaalihaukoilta tai sitten demokraateilta, jotka eivät vanhastaan ole olleet velkakaton erityisiä kannattajia. Kumpikaan vaihtoehto ei onnistu ilman mittavia vastamyönnytyksiä. Tällainen tuhansien miljardien dollarien diili on presidentinkin asteikolla HUGE.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina