Väestö, talous ja sijoitusmarkkinat

12.5.2021 klo 11.55 Timo Löyttyniemi

Väestön ja työvoiman määrä ovat oleellisia seikkoja, kun arvioidaan talouden kehitystä. Talouden toimeliaisuutta voidaan selittää väestön lukumäärällä. Tuloja, kulutusta ja säästämistä voidaan selittää ikärakenteen avulla. Menorasite julkiseen talouteen selittyy nuorten ja vanhempien osuudella väestöstä suhteessa työikäisiin. Lukuja löytyy moneen lähtöön. Lukujen lisäksi osaaminen on oleellinen osa työikäisten talousvaikutuksia arvioitaessa. Väestö vaikuttaa moneen ja on monen ilmiön taustalla.

Eräs professori totesi hiljattain, että tämä vuosikymmen on työn taloustieteilijöiden vuosikymmen. Työn anatomian ja merkityksen huomioiminen on talouspolitiikan ytimessä. Työn sekä työstä syrjäytymisen merkitys ovat tärkeitä tekijöitä, kun olemme siirtyneet yritysten ja julkisen sektorin tehokkuuden aikakauteen. Tehottomuutta ei sallita töissä, mutta tehottomuutta esiintyy sitten muualla. Ja jopa lisääntyvässä määrin. Koko kansan hyvinvointi nivoutuu näin myös työn tekemiseen.

Globaali huippu vuonna 2064

Lancet (2020) on arvioinut maailman väestömäärän saavuttavan huippunsa vuonna 2064. Ihmisiä olisi tuolloin planeetalla 9,7 miljardia. Tämän jälkeen väestömäärä laskisi asteittain niin, että vuonna 2100 väestön määrä olisi enää 8,8. Tämä kehitys voisi olla maapallon ympäristön rasituksen kannalta suotavaa. Jos väestön kasvu pysyisi aisoissa, luo se jossain määrin uskoa ympäristön kantokykyyn.

Huoltosuhde heikkenee

           

Euroopan huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde heikkenevät. Ennusteiden mukaan kehitys on vääjäämätön, eikä käännettä ole näköpiirissä, ellei jotain tehdä tai yllätyksiä ilmaannu. Suhteellisesti yhä pienempi työikäinen väestön osa elättää nuoria ja vanhoja. Vanhat ovat sen ansainneet ja nuoria taas haluamme lisää.

Kulutuskysyntä, säästäminen ja osakemarkkinat

Ikärakenne selittää suuren osan ihmisten tuloista, kulutuksesta ja säästämisestä. Nuorten ja vanhojen tulot ovat pienet, perhekoko on pieni ja näin kulutustaso on alhainen. Keski-ikäiset hiukan alle 50-vuotiaat ovat kulutustason huipulla. Säästäminen taasen karttuu iän mukana ainakin niin kauan, kun työtuloja riittää. Näitä yhdistämällä jotkut yrittävät selittää osakemarkkinoiden kehitystä. Vain lieviä yhteyksiä on löytynyt, sillä pitkällä aikavälillä monet ilmiöt ovat vaikuttamassa kehitykseen.

Useat tutkijat ovat yrittäneet löytää mallien avulla yhteyttä osakemarkkinoiden ja väestökehityksen välille. Löytyy tutkijoita, joiden mallit ovat nostaneet pelkoa siitä, että eläköityvät myyvät osakkeita rahoittaakseen kulutustaan. Tämä voisi olla vaara osakemarkkinoille. Myöhemmin tätä logiikkaa on korjattu sillä, että ihmisillä on halu jättää perintöä. Ja lisäksi professori Jeremy Siegel on todennut optimistisesti, että uusia ostajia osakkeille löytyy kyllä kasvavilta markkinoilta kuten Kiinasta ja Aasiasta.

Ehkä selvin yhteys on kuitenkin väestön kehityksen ja kiinteistömarkkinoiden välillä. Väestön kehitys sekä siihen liittyvät muuttoliikkeet, kuten maalta kaupunkiin, selittävät asuntojen hintoja sekä rakentamista. Tämä ilmiö on maailmanlaajuinen.

Väestön kehitys selittää myös korkotasoa. OECD:n tutkijat ennustivat jo kauan sitten, että korkotaso alenee vuosikymmeniksi väestön kasvun hidastuessa. Hiljattain Ranskan keskuspankin tutkijat totesivat samaa.

Työllisyysluvut ja markkinat

Yhdysvaltain työllisyysnumerot vaikuttavat suoraan korkotasoon ja osakkeiden hintoihin. Sijoittajat seuraavat näitä numeroita tarkalla silmällä, sillä Yhdysvaltain keskuspankin mandaattiin kuuluu täystyöllisyyden tavoittelu. Työllisyyden kehitys antaa suoraa informaatiota keskuspankin tulevista paineista sekä indikaation osakemarkkinoille talouden vahvuudesta.

Toisin on Euroopassa. Euroopassa työllisyyslukuja ei katsota niin tarkkaan kuin Yhdysvalloissa ja nuo luvut välittävät erilaista informaatiota. Euroopassa, jossa työllisyys ja erityisesti työllisyysaste kytkeytyvät suoraan valtiontalouteen, työllisyys jää vähemmälle huomiolle markkinoiden kannalta. Valtiontalouden kannalta työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisistä on kuitenkin yksi avainmuuttujista hyvinvointivaltion kestävyyden kannalta. Euroopassa työllisyys ja työllisyysaste ovatkin näin enemmän hyvinvointivaltion kestävyyden mittareita, kuin talouden toimeliaisuuden mittareita.

Kestävä eläkejärjestelmä

Euroopan eläkejärjestelmät perustuvat usein etuusperusteisuuteen. Etuuksien lupaaminen ilman täyttä rahastointia nojautuu siihen, että työvoiman kasvu pitää yllä järjestelmän rahoitusta. Riippuvuus työvoiman kasvusta on sitä suurempi mitä vähemmän on etukäteen varoja rahastoitu.

Eläkejärjestelmän kestävyys nojaa enemmän tai vähemmän väestön ja työvoiman kasvuun. Muita tekijöitä ovat syntyvyys, kuolleisuus, eläkemenot sekä eläkemaksut. Yhdysvalloissa painopiste on enemmän maksuperusteisuudessa ja yksilön vastuusta, jolloin palkansaajien eläkevarat ovat jo etukäteen enemmän tai vähemmän säästössä. Siinä ympäristössä työvoiman kasvu on yksilön kannalta samantekevää.

Lopuksi

Väestön kehityksellä ja ikärakenteella on siis väliä. Se on suuri muuttuja talouden, valtiontalouden, eläkejärjestelmän ja sijoitusmarkkinoiden taustalla. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen estäminen ovat politiikan ytimessä. Väestö, työvoima sekä työllisyys eivät siis ole vain numeroita, vaan niiden taakse kätkeytyy hyvinvointiyhteiskunta ja hyvinvoiva ihminen.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

#elvyttäminen #hajauttaminen #keskittyvät markkinat #osakemarkkinat #rahapolitiikka #vaihtoehtoiset sijoituskohteet #elvyttäminen #inflaatio #ikärakenteet #kasvu #korkotaso #rahapolitiikka #talouskuri #velkataakka #eläkejärjestelmät #huoltosuhde #hyvinvointivaltio #ikärakenne #kestävyys #talouspolitiikka #työllisyysluvut #valtiontalous #väestökehitys #hedge-rahastot #hintakuplat #rahoitusvakaus #saalistuskaupankäynti #short squeeze #sijoitusmarkkinat #hiilineutraalisuus #hiilitullit #hiilivero #ilmastonmuutos #ilmastopäästöt #kiertotalous #indeksisijoittaminen #indeksipainot #markkoinaportfolio #aktiivinen sijoittaminen #korkosijoitukset #osakkeet #omaisuuslajit #epälikvidit sijoitukset #kiinteistösijoitukset #lainanotto #korkotaso #markkinavoimat #rahapolitiikka #valtioiden velka #velkaantuminen #velkataakka #verotus ajoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet globalisaatio Google hajautus hiilineutraalisuus Hillary Clinton hoitokeino ihme ilmastopolitiikka ilmastositoumus indeksikorotukset indeksisijoittaminen institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät kehittäminen keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kiihtyminen kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kurssilasku kurssinousu laimeneminen lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 seurantajärjestelmä sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous uusiutuvat luonnonvarat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtionvelka valtiovarainministeriö valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus virus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina