Tuottoja pörssin ulkopuolelta

14.3.2024 klo 14.19 Timo Löyttyniemi

Sijoittajilla on ollut jo pitkään halu kasvattaa pörssien ulkopuolisten sijoitusten määrää. Tämä kehitys jatkui vauhdikkaasti aina vuoteen 2022. Kun pörssiosakkeiden ja lainapapereiden arvot laskivat vuonna 2022, monen institutionaalisen sijoittajan allokaatiot pörssin ulkopuolisiin sijoituksiin nousi yli tavoitetasojen noteerattujen sijoitusten arvojen laskiessa. Moni joutui hillitsemään tulevia pörssin ulkopuolisia sijoituksia. Uuden tasapainon saavuttamiseen menee jonkin aikaa.
 

Pörssin ulkopuolelta tuottoja

Instituutionaaliset sijoittajat ovat lisänneet pörssin ulkopuolisten sijoitusten määrää parin vuosikymmenen ajan. Tämä on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Tyypilliset kohteet ovat olleet pääomasijoitukset, venture capital -sijoitukset, infrastruktuurisijoitukset, kiinteistörahastot sekä uutena kasvumarkkinana private credit.

Näiden sijoitusten kasvua voidaan selittää monin tavoin. Keskeisenä selittäjänä lienee sijoitusten hyvä tuotto. Alhainen ja alentunut korkotaso on mahdollistanut velan käytön tuottoja parantamaan. Lisäksi jos sijoitukset ovat suuntautuneet Yhdysvaltoihin on talousalue tarjonnut muita paremman yritysten kasvuympäristön.

Monien yllätykseksi pääomarahastosijoitukset olivat vielä vuonna 2023 voitollisia. Ainoastaan kiinteistörahastot olivat tuotoltaan negatiivisia. Jatkon hyvyyden määrää pitkälti korkotaso. Jos korkotaso pysyy nykytasolla, hankaloituisi seuraavan jälleenrahoituksen hakeminen tai määräaikaiset korkosuojat erääntyvät. Lisäksi pörssin yleinen kehitys heijastuu suoraan myös pääomarahastojen hinnoitteluun, sillä arvonmääritykseen viiteryhmät ovat pörssissä.
 

Korkotason nousun vaikutukset

Korkoympäristön tila on muuttunut, kun korkotaso on noussut aiempaa korkeammalle. Täten tulevan tuoton hyvyyden epälikvideille pörssien ulkopuolisille sijoituksille määrää korkotason kehitys. Jokainen päivä korkeahkoja korkoja tekee tilanteen vaikeaksi. Yhdessä ääripäässä ovat kiinteistösijoitukset sekä venture capital -sijoitukset. Näissä korkotaso on diskonttaustekijänä avainasemassa.

Infrastruktuurisijoitukset ja niin kutsutut private credit -sijoitukset ovat olleet ainakin toistaiseksi suojattuja inflaatiolta ja korkotason nousulta. Tämä johtuu siitä, että niiden tulovirrat ovat olleet sidottuja inflaatioon tai lainakorko on vaihtuvakorkoinen.
 

Pörssin ulkopuoliset markkinat

Onko elämä pörssin ulkopuolella oleellista?  Yhdysvaltain osakepörssien markkina-arvo on 50 000 miljardia dollaria kun pääomarahastojen arvo on 3 900 miljardia dollaria McKinseyn arvion mukaan. Näin pääomarahastot ovat kooltaan noin 8 prosenttia julkisiin osakemarkkinoihin nähden. Yhdysvalloissa private credit -rahastojen arvo on noin 700 miljardia dollaria samalla kun yritysten joukkovelkakirjarahoituksen määrä on 21 000 miljardia dollaria ja pankkien yritysvelkarahoitus on 2 700 miljardia dollaria. Pörssin ulkopuolinen rahoitusmarkkina on kasvussa, mutta on kuitenkin suhteellisen pientä.

Globaalit pörssin ulkopuoliset markkinat ovat McKinseyn arvion mukaan suuruudeltaan yhteensä 11 300 miljardia dollaria. Suurimmalla toimijalla Blackstonella on hallinnoitavaa varallisuutta 1 000 miljardia dollaria, joka vastaa kooltaan suurta yhdysvaltalaista tai eurooppalaista pankkia.

Markkinoilla vielä kehitettävää

Pörssin ulkopuoliset markkinat ovat vielä varsin tuore ilmiö. Niiden suosion kasvu tapahtui askel askeleelta ja sitä siivitti monen tekijän summa. Pörssien hyvät tuotot ja aleneva korkotaso houkutteli hakemaan tuottoja myös muualta. Varainhoitajat kehittivät uusia tuotteita kysynnän kasvaessa.

Markkinoiden ikuinen ongelma on juridinen ja verotuksellinen yksilöllisyys. Sijoitustuotteita ei ole standardoitu samassa määrin kuin sijoitusrahastot. Täten kukin sijoittaja joutuu punnitsemaan kohdetta teknisistä näkökulmista, jota sijoitusrahastoihin sijoittava ei joudu tekemään. Lisäksi kulurakenteet ovat vielä kohtuuttoman korkealla, mutta hyvät tuotot ovat peitonneet korkeammat kulut eikä painetta muutokseen ole syntynyt. Uutena asiana on ollut myös se, että merkittävä osa toiminnasta pörssin ulkopuolella on jo tullut finanssimarkkinoita valvovien viranomaisten huomion kohteeksi.
 

Lopuksi

Pörssin ulkopuoliset markkinat ovat kasvaneet vauhdilla. Kasvu jatkunee myös tulevina vuosina, mutta nykyinen korkotaso luo kasvulle tauon. Tauko tekee hyvää, sillä se karsii heikompia toimijoita pois kyydistä. Hyvät toimijat jatkavat kasvuaan, jos sijoitustuotot antavat kasvulle tukea. Varsinaisen kritiikin ala kohtaa sitten kun tuotot ovat riittämättömiä korvaamaan korkeat kulut. Siinäkin tilanteessa etuna jää jäljelle vielä epälikvidien markkinoiden pienemmät arvojen heilahtelut verrattuna pörssiin.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina