Sota ja vihreä siirtymä

30.8.2022 klo 11.35 Timo Löyttyniemi

Moni asia on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan takia. Energian saanti ja energian kustannukset ovat kohonneet pilviin kaiken sodan aiheuttaman tuhon lisäksi. Öljyn ja maakaasun kohonneet hinnat ovat saaneet myös inflaatioluvut uudelle tasolle. Entä vihreä siirtymä? Eteneekö se, vauhdittuuko se ja kuka hyötyy?


Vihreä siirtymä

Vihreällä siirtymällä on tarkoitettu yhteiskunnan siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti ilmaston lämpeneminen pitäisi rajoittaa +1,5 asteen lämpötilan nousuun. Fossiilisten polttoaineiden kulutus pitäisi vähentyä ja uusiutuvan energian tuotannon lisääntyä. Osana valtavaa muutosta valtiot lupaavat siirtyvän nettopäästöjen osalta nollaan, ja useilla valtioilla tämä tavoiteaikataulu on vuodelle 2050. Monille ripeämmin ja joillekin hitaammin.

Valtiot ja yritykset tuottavat jatkuvasti bkt:tä tai liikevaihtoa yhä tehokkaammin ja pienemmillä hiilidioksiidipäästöillä suhteessa liikevaihtoon tai tuotantoon. Mutta kun tuotanto ja liikevaihto kasvavat ei tehokkuus aina riitä, sillä absoluuttiset hiilidioksiidipäästöt eivät vähene riittävän nopeasti. Moni valtio, yritys ja sijoittaja joutuukin pähkäilemään tämän dilemman kanssa. Miten saisi absoluuttisia päästöjä laskettua? Aikaa pohdintaan on vielä, mutta se lyhenee vuosi vuodelta.


Sodan vaikutukset vihreään siirtymään

Vihreän siirtymän murroksessa piti käydä niin, että fossiilisen energian käytön kustannus piti mennä ylös. Sodan ja Venäjän harjoittaman ”energiapolitiikan” vaikutuksesta näin kävi. Erona on kuitenkin se, että vihreän siirtymän pohdinnoissa fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu piti toteutua päästökaupan tai tuontiveron vaikutuksesta tai muulla vastaavalla tavalla samalla kun fossiilisten polttoaineiden käyttö alenisi. Nyt sodan vaikutuksesta hinnan nousu toteutui siis yllättävänkin nopeasti ja suuressa määrin, mutta hyötyjät ovat eri kuin puhtaassa vihreässä siirtymässä.

Normaalin vihreän siirtymän hyötyjät olisivat olleet valtio ja edelläkävijäyritykset. Nämä saisivat tulovirtaa tai hinnan nousu ei edelläkävijöitä haittaisi. Nyt sotavetoisen vihreän siirtymän hyötyjät ovat energiaa tuottavat yritykset ja energiaa vievät valtiot muiden valtioiden ja yritysten kustannuksella. Ainakin lyhyellä aikavälillä.


Windfall -voitot menevät tuottajille

Sijoittajien on toivottu vähentävän energiaa tehottomasti tuottavien tai ainakin fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten osuutta sijoitussalkussa. Sotavetoisessa vihreässä siirtymässä nämä yritykset ovat kuitenkin osoittautuneet voittajiksi riippuen kuitenkin siitä, miten niiden venäjäriippuvuus on rakentunut. Öljy- ja energiayhtiöt ovat menestyneet ja energian ostajat ovat hävinneet.

Kertaluontoinen ”windfall profit” jää joiltakin valtioilta ja edelläkävijä yrityksiltä saamatta ja sen saa haltuun fossiilisten polttoaineiden tuottajavaltiot ja -yritykset. Nämä ovat kuitenkin hiukan pidemmällä aikavälillä häviäjiä. Hintamekanismi palauttaisi ennen pitkään tilanteen samaksi kuin olisi normaalissa vihreässä siirtymässä toteutunut. Moni valtio ja yritys jää kuitenkin ilman siirtymävuosien tulovirtoja ja ne on menetetty muualle. Kestävän kehityksen siirtymässä toimialan parhaat yritykset ja parhaat sijoittajat ovat usein kuitenkin oman alansa voittajia, elleivät ne ole myyneet fossiilisia liiketoimintoja pois portfoliostaan.


Johdannaismarkkinoiden kiihdytys

Sijoittajien ja markkinoiden toiminta usein kiihdyttää käynnissä olevaa muutosta. Nyt näyttää, että tämä kiihdytys on käynnissä energiamarkkinoilla. Usko energian hintojen nousuun tulevan talven osalta saa aikaan sijoittajien voimakkaan ennakoinnin ja markkinahintojen nousu on jo viime viikkoina toteutunut. Tämä onkin sekoittanut Euroopan energiamarkkinat. Nähtäväksi jää onko markkinoilla ja erityisesti johdannaismarkkinoilla edessä suuria uudistuksia, jotta markkinat ja markkinavoimat eivät aiheuta kohtuuttomia ongelmia tuottajille ja kuluttajille. Johdannaismarkkinat kuitenkin kiihdyttävät vihreää siirtymää.


Johtopäätökset

Energian hinnan nousun tulisi johtaa pienempään energian kysyntään. Kun energian hinta kipuaa ylös, tulee energian vähentäminen ja energiatehokkuus entistä tärkeämmäksi. Viimeaikaiset puheet ja lupaukset kustannusten nousun kompensaatiosta kuluttajille ei ole linjassa tämän hintamekanismin tarpeellisuuden kanssa. Samalla kompensaatio voi tulla valtioille kalliiksi, jos energian hinta pysyy pitkään korkealla.

Fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu on siirtänyt tulovirtaa tahoille, joiden ei pitänyt hyötyä vihreästä siirtymästä. Hintamekanismi tulee kuitenkin korjaaman tämän ennen pitkään. Toivokaamme, että tämä aikaperiodi ei ole kohtuuttoman pitkä.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

30.8.2022 klo 11.35
1.7.2022 klo 11.58
3.6.2022 klo 14.56

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina