”Seier’n er vår!” Vai kuinka?

14.2.2018 klo 10.46 Timo Viherkenttä

Eläketurvakeskuksen vastikään julkaistun vertailun mukaan Euroopan suurimmat lakisääteisen eläkejärjestelmän varat suhteessa bruttokansantuotteeseen löytyvät Norjasta. Mutta Suomi on heti seuraava.

Hopealle jääminen ei vaadi selittelyjä, mutta Seier’n er vår -voitonlaululle on tässä vähemmän selvät perusteet kuin miesten maastohiihdossa. Norjan lakisääteinen ”eläkevarallisuus” on nimittäin eläkevaroja lähinnä nimeltään (tähän viitataan myös ETK:n katsauksessa). Omaisuuden pääosa on yli 800 miljardin euron Statens Pensjonsfond Utland -mammutissa, jota kerrytetään öljytuloista ja käytetään yleisesti valtion budjetin rahoittamiseen. Takavuosina rahaston nimi muutettiin eläkerahastoksi ilman, että sen roolia ratkaisevasti justeerattiin.

Lakisääteisten eläkevarojen kisassa voitaisiinkin vähintään yhtä hyvin virittää Suomen takametsien klassikko Vi ska ta guld igen. Mutta olemmeko tosiaan varautuneet tuleviin eläkemenoihin näin hyvin muihin maihin verrattuna?

Kyllä ja ei.

Lakisääteisten järjestelmiemme varat ovat vastikään ylittäneet ensimmäisen kerran 200 miljardia euroa. Se on paljon rahaa - lähes vuotuisen bruttokansantuotteemme verran ja reilusti enemmän kuin Suomen julkinen velka.

Suomalaiskansalliseen tapaan pitää kuitenkin epäillä sitä, mahtavatko asiamme kuitenkaan olla ihan niin hyvin kuin mihin vertailu viittaa. Eläkejärjestelmien erilaisuuden takia numeroiden tulkinta on nimittäin vähän katsojan silmässä.

Paikkamme kärjessä koskee siis lakisääteisiä, ei kaikkia eläkevaroja. Kokonaiseläkevarojen vertailussa – joka myös on mukana ETK:n katsauksessa - Suomi ei sijoitu huonosti, mutta ei ole myöskään ensimmäisten puolen tusinan joukossa. Kun Suomen eläkevarat vastasivat 2016 lopussa 91:tä prosenttia BKT:stä, vastaava suhdeluku oli Hollannissa 196, Tanskassa 173 ja Ruotsissa 107 prosenttia.

Maissa, joissa eläkevarallisuus on BKT:tä suurempi, varat ovat suurelta osin tai kokonaan työmarkkinaperusteisissa, kollektiivissa lisäeläkejärjestelmissä, joita ei lueta lakisääteisiin järjestelmiin. Lisäeläkkeet voivat koskea selvää pääosaa palkansaajista, mutta eläke-eduista ei ole säädetty lailla vaan niistä on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Näitä järjestelmiä ei myöskään lueta julkiseen talouteen kansantalouden tilinpidossa tai EU:n finanssipoliittisia sääntöjä sovellettaessa. Suomessakin tällaisia lisäeläkejärjestelyjä toki on, mutta niiden rooli on pieni.

Lakisääteisiä eläkkeitä varten useissa vertailumaissa ei ole rahastoitu mitään tai ainakaan juuri mitään, vaan eläkkeet rahoitetaan verovaroin tai samanaikaisin eläkemaksuin. Tähän kategoriaan kuuluu suuri joukko maita aina Saksaa myöten. Juuri näiden varojen vertailussa Suomi siis porskuttaa kärjessä erityisesti TyELin, Kevan ja VERin rahastojen ansiosta.

Yksityisissä eläkelaitoksissa lakisääteisiä eläkevaroja ei muualla kuin Suomessa käytännössä ole.

Sijoituksemme kansainvälisissä vertailussa antaa oman perspektiivinsä siihen, kun arvioimme omaa varautumistamme. Maakohtaiset erot eläkejärjestelmien luonteessa ja rahoituksessa ovat kuitenkin niin suuria, että vertailuista tehtävien päätelmien kanssa on hyvä olla tylsästi varovainen. Rohkenen kuitenkin väittää jyrkästi, että meillä voisi toki olla paremmin, mutta voisi olla huonomminkin.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

10.8.2020 klo 14.04
29.5.2020 klo 15.03
14.5.2020 klo 10.02

Tagit

ajoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton hoitokeino ihme indeksikorotukset indeksisijoittaminen institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät kehittäminen keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kurssilasku kurssinousu lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys tasaeläke Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtionvelka valtiovarainministeriö valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus velkaantuminen velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys yritystodistusmarkkina