”Seier’n er vår!” Vai kuinka?

14.2.2018 klo 10.46 Timo Viherkenttä

Eläketurvakeskuksen vastikään julkaistun vertailun mukaan Euroopan suurimmat lakisääteisen eläkejärjestelmän varat suhteessa bruttokansantuotteeseen löytyvät Norjasta. Mutta Suomi on heti seuraava.

Hopealle jääminen ei vaadi selittelyjä, mutta Seier’n er vår -voitonlaululle on tässä vähemmän selvät perusteet kuin miesten maastohiihdossa. Norjan lakisääteinen ”eläkevarallisuus” on nimittäin eläkevaroja lähinnä nimeltään (tähän viitataan myös ETK:n katsauksessa). Omaisuuden pääosa on yli 800 miljardin euron Statens Pensjonsfond Utland -mammutissa, jota kerrytetään öljytuloista ja käytetään yleisesti valtion budjetin rahoittamiseen. Takavuosina rahaston nimi muutettiin eläkerahastoksi ilman, että sen roolia ratkaisevasti justeerattiin.

Lakisääteisten eläkevarojen kisassa voitaisiinkin vähintään yhtä hyvin virittää Suomen takametsien klassikko Vi ska ta guld igen. Mutta olemmeko tosiaan varautuneet tuleviin eläkemenoihin näin hyvin muihin maihin verrattuna?

Kyllä ja ei.

Lakisääteisten järjestelmiemme varat ovat vastikään ylittäneet ensimmäisen kerran 200 miljardia euroa. Se on paljon rahaa - lähes vuotuisen bruttokansantuotteemme verran ja reilusti enemmän kuin Suomen julkinen velka.

Suomalaiskansalliseen tapaan pitää kuitenkin epäillä sitä, mahtavatko asiamme kuitenkaan olla ihan niin hyvin kuin mihin vertailu viittaa. Eläkejärjestelmien erilaisuuden takia numeroiden tulkinta on nimittäin vähän katsojan silmässä.

Paikkamme kärjessä koskee siis lakisääteisiä, ei kaikkia eläkevaroja. Kokonaiseläkevarojen vertailussa – joka myös on mukana ETK:n katsauksessa - Suomi ei sijoitu huonosti, mutta ei ole myöskään ensimmäisten puolen tusinan joukossa. Kun Suomen eläkevarat vastasivat 2016 lopussa 91:tä prosenttia BKT:stä, vastaava suhdeluku oli Hollannissa 196, Tanskassa 173 ja Ruotsissa 107 prosenttia.

Maissa, joissa eläkevarallisuus on BKT:tä suurempi, varat ovat suurelta osin tai kokonaan työmarkkinaperusteisissa, kollektiivissa lisäeläkejärjestelmissä, joita ei lueta lakisääteisiin järjestelmiin. Lisäeläkkeet voivat koskea selvää pääosaa palkansaajista, mutta eläke-eduista ei ole säädetty lailla vaan niistä on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken. Näitä järjestelmiä ei myöskään lueta julkiseen talouteen kansantalouden tilinpidossa tai EU:n finanssipoliittisia sääntöjä sovellettaessa. Suomessakin tällaisia lisäeläkejärjestelyjä toki on, mutta niiden rooli on pieni.

Lakisääteisiä eläkkeitä varten useissa vertailumaissa ei ole rahastoitu mitään tai ainakaan juuri mitään, vaan eläkkeet rahoitetaan verovaroin tai samanaikaisin eläkemaksuin. Tähän kategoriaan kuuluu suuri joukko maita aina Saksaa myöten. Juuri näiden varojen vertailussa Suomi siis porskuttaa kärjessä erityisesti TyELin, Kevan ja VERin rahastojen ansiosta.

Yksityisissä eläkelaitoksissa lakisääteisiä eläkevaroja ei muualla kuin Suomessa käytännössä ole.

Sijoituksemme kansainvälisissä vertailussa antaa oman perspektiivinsä siihen, kun arvioimme omaa varautumistamme. Maakohtaiset erot eläkejärjestelmien luonteessa ja rahoituksessa ovat kuitenkin niin suuria, että vertailuista tehtävien päätelmien kanssa on hyvä olla tylsästi varovainen. Rohkenen kuitenkin väittää jyrkästi, että meillä voisi toki olla paremmin, mutta voisi olla huonomminkin.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina