Sadan euron eläkelupaus ei ole helppo juttu

27.5.2018 klo 10.00 Jukka Pekkarinen

Keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta käy kovilla kierroksilla. Uusia ehdotuksia tehdään solkenaan. Aina ei ehditä pitää tarkkaa lukua siitä, miten uudet ideat sopivat nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Tämä yhteensovituksen ongelma tulisi kuitenkin pitää visusti mielessä, sillä perinteisestä järjestelmästämme emme pääse kokonaan eroon – eikä tällainen vallankumous olisikaan tavoittelemisen arvoinen.

Viimeksi on herättänyt keskustelua Antti Rinteen vappupuheessaan esittämä tavoite korottaa alle 1400 euron kuukausieläkettä saavien nettoeläkkeitä asteittain 100 eurolla. Pyrkimystä parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa on ymmärretty. Ehdotuksen toteuttamisen on toisaalta epäilty koituvan kalliiksi. Sen hintalapun on arvioitu liikkuvan, toteuttamistavasta riippuen, miljardin euron molemmin puolin.

Kustannusten suuren mittaluokan ymmärtää, kun ottaa huomioon, että 1400 euron kuukausieläke vastaa likimain nykyisten vanhuuseläkkeiden mediaania. Korotus voisi siis koskea, ainakin osittaisena, joka toista noin 1,3 miljoonasta vanhuuseläkekanläisestä.  

Yksi piirre ehdotuksesta on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle. Valtaosa Rinteen lupauksesta hyötyjistä olisi työeläkkeen saajia. He siis saisivat pienen työeläkkeensä täydennykseksi lisätuloa esimerkiksi kansaneläkkeen tai takuueläkkeen muodossa. Samalla he olisivat käytännössä tasaeläkkeen piirissä.

Ehdotus tällaisen askeleen ottamiseksi on sosialidemokraattien puheenjohtajan tekemäksi yllättävä. Demarit ovat perinteisesti painottaneet ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja pyrkineet pitämään sen erossa tasasuuruisesta vähimmäisturvasta. Työelämä-statuksesta riippumaton vähimmäisturva, kansaneläke sen osana, on puolestaan ollut keskustapuolueen lempilapsi. Tämä on ollut Suomen eläkepolitiikan historiallinen jakolinja.

Rinteen ehdotuksen toteutuminen merkitsisi työeläkkeen ja tasaeläkkeen päällekkäisen alueen laajenemista. Tämä pahentaisi työmarkkinoiden yhtä kannustinongelmaa. Entistä vähemmän pätisi työeläkejärjestelmän puolustajien vanha iskulause, että jokainen ansaittu euro merkitsee lisää eläkettä. Tasaeläkkeen piiriin lukeutuvat pienituloiset palkansaajat alkaisivat oikeutetusti kysyä, miksi heidän ansioistaan peritään heiltä itseltään ja heidän työnantajaltaan yhteensä 24 prosentin työeläkemaksua, josta käytännössä ei koidukaan lisää eläkettä.

Perusteltu vaatimus työllistymistä vaikeuttavan verokiilan alentamiseksi olisi, ettei vähimmäiseläkkeen piiriin jäävistä ansioista perittäisikään työeläkemaksuja. Tällaisen porrastetun työeläkemaksun perintä olisi kuitenkin – valmisteilla oleva ajantasaisen tulorekisterin toteuduttuakin – käytännössä mahdotonta. Ja mitä enemmän pienistä ansioista perittävät eläkemaksut vähenisivätkin, sitä suuremmassa määrin lupauksen toteuttaminen jäisi muilla veroin rahoitettavaksi.

Oman ongelman muodostaisivat itsensä työllistävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat. He alkaisivat maksaa entistä pienempiä eläkemaksuja, jos vähäväkisten eläkeläisten tulojen lisäämiseksi korotettaisiin esimerkiksi takuueläkettä. Pitkään pyöritelty hanke yrittäjien työeläkemaksun perusteiden tarkistamiseksi olisi entistä välttämättömämpi toteuttaa.

Pyrkimys eläkeläisköyhyyden vähentämiseen on yhtä kaikki sosiaalisesti perusteltu. Mutta sen toteuttamisessa olisi syytä kiinnittää huomio bruttoeläkkeen sijasta eläkkeensaajan käytettävissä oleviin tuloihin. Osana paljon puhuttua sosiaaliturvan uudistusta pitäisi siis tarpeen arvioida uudelleen myös eläketulon verotusta ja sitä täydentävää sosiaaliturvaa. Siinä on otettava huomioon sekä työhön kohdistuva rajaverokiila että julkisen talouden lisärasitus. Tämä palapeli ei ole helppo. Mutta muuta käypää keinoa ei ole.

 

Kirjoittaja on VERin hallituksen puheenjohtaja.

1_MG_0081.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

10.8.2020 klo 14.04
29.5.2020 klo 15.03
14.5.2020 klo 10.02

Tagit

ajoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton hoitokeino ihme indeksikorotukset indeksisijoittaminen institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät kehittäminen keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kurssilasku kurssinousu lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys tasaeläke Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtionvelka valtiovarainministeriö valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus velkaantuminen velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys yritystodistusmarkkina