Sadan euron eläkelupaus ei ole helppo juttu

27.5.2018 klo 10.00 Jukka Pekkarinen

Keskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta käy kovilla kierroksilla. Uusia ehdotuksia tehdään solkenaan. Aina ei ehditä pitää tarkkaa lukua siitä, miten uudet ideat sopivat nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään. Tämä yhteensovituksen ongelma tulisi kuitenkin pitää visusti mielessä, sillä perinteisestä järjestelmästämme emme pääse kokonaan eroon – eikä tällainen vallankumous olisikaan tavoittelemisen arvoinen.

Viimeksi on herättänyt keskustelua Antti Rinteen vappupuheessaan esittämä tavoite korottaa alle 1400 euron kuukausieläkettä saavien nettoeläkkeitä asteittain 100 eurolla. Pyrkimystä parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa on ymmärretty. Ehdotuksen toteuttamisen on toisaalta epäilty koituvan kalliiksi. Sen hintalapun on arvioitu liikkuvan, toteuttamistavasta riippuen, miljardin euron molemmin puolin.

Kustannusten suuren mittaluokan ymmärtää, kun ottaa huomioon, että 1400 euron kuukausieläke vastaa likimain nykyisten vanhuuseläkkeiden mediaania. Korotus voisi siis koskea, ainakin osittaisena, joka toista noin 1,3 miljoonasta vanhuuseläkekanläisestä.  

Yksi piirre ehdotuksesta on jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle. Valtaosa Rinteen lupauksesta hyötyjistä olisi työeläkkeen saajia. He siis saisivat pienen työeläkkeensä täydennykseksi lisätuloa esimerkiksi kansaneläkkeen tai takuueläkkeen muodossa. Samalla he olisivat käytännössä tasaeläkkeen piirissä.

Ehdotus tällaisen askeleen ottamiseksi on sosialidemokraattien puheenjohtajan tekemäksi yllättävä. Demarit ovat perinteisesti painottaneet ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja pyrkineet pitämään sen erossa tasasuuruisesta vähimmäisturvasta. Työelämä-statuksesta riippumaton vähimmäisturva, kansaneläke sen osana, on puolestaan ollut keskustapuolueen lempilapsi. Tämä on ollut Suomen eläkepolitiikan historiallinen jakolinja.

Rinteen ehdotuksen toteutuminen merkitsisi työeläkkeen ja tasaeläkkeen päällekkäisen alueen laajenemista. Tämä pahentaisi työmarkkinoiden yhtä kannustinongelmaa. Entistä vähemmän pätisi työeläkejärjestelmän puolustajien vanha iskulause, että jokainen ansaittu euro merkitsee lisää eläkettä. Tasaeläkkeen piiriin lukeutuvat pienituloiset palkansaajat alkaisivat oikeutetusti kysyä, miksi heidän ansioistaan peritään heiltä itseltään ja heidän työnantajaltaan yhteensä 24 prosentin työeläkemaksua, josta käytännössä ei koidukaan lisää eläkettä.

Perusteltu vaatimus työllistymistä vaikeuttavan verokiilan alentamiseksi olisi, ettei vähimmäiseläkkeen piiriin jäävistä ansioista perittäisikään työeläkemaksuja. Tällaisen porrastetun työeläkemaksun perintä olisi kuitenkin – valmisteilla oleva ajantasaisen tulorekisterin toteuduttuakin – käytännössä mahdotonta. Ja mitä enemmän pienistä ansioista perittävät eläkemaksut vähenisivätkin, sitä suuremmassa määrin lupauksen toteuttaminen jäisi muilla veroin rahoitettavaksi.

Oman ongelman muodostaisivat itsensä työllistävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat. He alkaisivat maksaa entistä pienempiä eläkemaksuja, jos vähäväkisten eläkeläisten tulojen lisäämiseksi korotettaisiin esimerkiksi takuueläkettä. Pitkään pyöritelty hanke yrittäjien työeläkemaksun perusteiden tarkistamiseksi olisi entistä välttämättömämpi toteuttaa.

Pyrkimys eläkeläisköyhyyden vähentämiseen on yhtä kaikki sosiaalisesti perusteltu. Mutta sen toteuttamisessa olisi syytä kiinnittää huomio bruttoeläkkeen sijasta eläkkeensaajan käytettävissä oleviin tuloihin. Osana paljon puhuttua sosiaaliturvan uudistusta pitäisi siis tarpeen arvioida uudelleen myös eläketulon verotusta ja sitä täydentävää sosiaaliturvaa. Siinä on otettava huomioon sekä työhön kohdistuva rajaverokiila että julkisen talouden lisärasitus. Tämä palapeli ei ole helppo. Mutta muuta käypää keinoa ei ole.

 

Kirjoittaja on VERin hallituksen puheenjohtaja.

1_MG_0081.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina