Politiikka sijoittajan mysteeriboksina

13.2.2017 klo 14.15 Timo Viherkenttä

Yhden luonnehdinnan mukaan makrotalouden aikakausi sijoitusmarkkinoilla päättyi vuonna 2007. Sen jälkeen siirryttiin keskuspankkien aikaan, joka puolestaan viime vuonna muuttui politiikan kaudeksi.

Ainakin tuoreen kehityksen osalta kuvaus vastaa arkea Valtion Eläkerahastossa. Vielä viime keväänä maanantaipalaveriemme päähenkilöitä olivat keskuspankkiirit. Nyttemmin Janet Yellen ja Mario Draghi ovat siirtyneet lähestulkoon kulisseihin ja näytelmän (tai siis todellisuuden, vaikka ajoittain tuntuu näytelmältä) pääosissa paistattelevat Donald J. Trump ja Marine Le Pen.

Trading-huoneiden keskelle on asettunut istumaan politiikka, jonka vaikutukset ulottuvat maailmantalouden painopisteistä pienimpiin yksityiskohtiin. VERissäkin yhdellä näyttöruudulla päivittyi viimeiset viikot ennen Yhdysvaltojen vaaleja tauotta reaaliaikainen fivethirtyeight-vaaliennuste.

Politiikka on kuitenkin monella tavoin hankala rasti sijoittajalle. Sitä ei juuri opeteta kauppakorkeakouluissa rahoituksen oppiaineessa. Tätä kirjoitettaessa Bloomberg TV:ssä oli juuri ollut haastateltavana ison finanssitalon Chief political analyst, jonka alaisina on ehkä legioona muita politiikka-analyytikoita. Suomessa valtio-opin opintopiireissä on vanhastaan ollut urasuunnitelmana pikemminkin Paasikivi-opisto tai Työväen Akatemia kuin Goldman Sachs.

Poliittinen ennustaminen on kovin vaativaa jo sinänsä, mutta sijoitustoiminnassa se ei riitä, vaan pitäisi myös osata arvioida vaalitulosten ja  poliittisten päätösten markkinavaikutukset. Pelkästään viimeisen vuoden aikana on saatu lukuisia esimerkkejä politiikan ja markkinoiden syy-seuraussuhteiden monimutkaisuudesta.

Ilmeisimpiä tapauksia on osakemarkkinoiden kehitys Yhdysvalloissa. Ennen vaaleja osakeindeksit liikkuivat gallupien ja vedonlyöntikertoimien tahdissa niin, että Hillary Clintonin voiton todennäköisyys nosti kursseja ja päinvastoin.  Vaalien jälkeen indeksit ovat kuitenkin kohonneet ennätyksiin. Ne, jotka olivat sijoittaneet amerikkalaisiin osakkeisiin luottaessaan Clintoniin voittoon, tekivät hyvän tilin.

Britanniassa osakekurssien kehitys on niin ikään ollut erityisen vahvaa Brexit-äänestyksen jälkeen ensimmäisten päivien hämmennyksen haihduttua.

Brasilia oli viime vuonna poliittisessa kaaoksessa, mutta osakemarkkinoilla oli juhlat. Vielä rajumpaa pörssikurssien nousua nähtiin Venezuelassa.

Politiikan ja markkinakehityksen suhde ei sentään aina ole nurinkurinen. Ranskan ja Saksan valtionlainojen korkoero on levinnyt nopeasti sijoittajien herätessä ajatukseen, että Ranskan joukkolainoja ostaneet voivat vielä löytää salkuistaan frangimääräisiä papereita.

Melko suoraviivaisia vaikutuksia politiikalla voi olla eri toimialojen osakkeille. Odotukset Yhdysvaltojen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnan muuttumisesta ja löyhemmästä pankkisääntelystä ovat saaneet näiden sektorien yhtiöiden kurssit kovaan nousuun.  Heti vaalien jälkeisenä päivänä muutamien amerikkalaisten vankilayhtiöiden kurssit ponnahtivat iloisesti.

Uusin ilmiö on syntynyt, kun yksittäisiä  yrityksiä koskevat keskustelut ja kannanotot ovat nousseet näkyvään asemaan Yhdysvaltojen valtiojohdon toiminnassa. Markkinoille on tullut botteja, jotka antavat automatisoidusti osto- tai myyntitoimeksiannon, kun presidentillisessä tviitissä mainitaan jokin yhtiö – tviitin sentimenttiä tulkitsevan koodin määrittäessä toimeksiannon suunnan.

Yhtiöiden talouslukuja ikänsä huolellisesti tutkinut analyytikko ei ehkä joka hetki tunne oloaan kotoisaksi maailmassa, jossa ennalta ohjelmoidun tviittivirta-analyysin merkitys on kassavirta-analyysiä suurempi.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

Timo Viherkenttä pieni

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina