Pandemia 1918

30.10.2020 klo 13.51 Timo Löyttyniemi

Harvoin kirjan julkaisu edeltää kriisiä. Usein käy niin, että kriisin jälkeen julkaistaan lukematon määrä kirjoja. Toisin on kuitenkin kirja, joka käsittelee espanjantaudin pandemiaa vuonna 1918 (”Pale Rider – the Spanish flu of 1918 and how it changed the world”, L. Spinney). Se nimittäin julkaistiin 2017 eli muutama vuosi ennen koronakriisiä. Etuna julkaisun ajankohdassa on se, että nykyinen koronapandemia 2020 ei vääristä tulkintaa vuoden 1918 pandemiasta. Sen voi siis lukea omana teoksenaan.

Kirja ajoittuu aikaan, jolloin ensimmäinen maailmansota oli käynnissä. Pitkän matkan kulkuneuvoina käytettiin rautateitä ja laivoja sekä viestintävälineenä lennätintä. Vaikka globalisaatio ei ollut nykyistä mittaluokkaa, ihmisten liikkuvuutta sekoitti käynnissä ollut sota. Maailma oli monin tavoin erilainen. Lisäksi näiden kahden taudin johtopäätöksiä vaikeuttaa se, että ensimmäinen maailmansota päättyi marraskuussa 1918 hetkellä, jolloin taudin toinen aalto oli vielä käynnissä.

Vuoden 1918 pandemia auttaa ymmärtämään nykyistä koronakriisiä. Tässä muutama johtopäätös mitä kirja tarjoaa:

  • Ei tiedetty mistä on kyse

Espanjalaistauti levisi laajalti maaliskuusta 1918 lukien ja se levisi voimallisesti ensiksi Yhdysvalloissa. Vieläkään ei täysin tiedetä mistä tauti maantieteellisesti ilmestyi, mutta lintu-sika-ihminen ketju lienee muuntumisketjuna. Epätietoisuus taudista vallitsi vuonna 1918. Lääkäreillä ei ollut tietoja eikä taitoja. Maskien käytöstä oli erilaisia mielipiteitä, ja neuvoiksi voitiin antaa tupakkaa tai alkoholiakin, kuten myös aspiriinia, jonka liikakäyttö aiheutti lisäongelmia.

  • Levisi eri puolille maailmaa eri ajankohtina

Koska tauti sekä informaatio eivät kulkeneet sata vuotta sitten yhtä nopeasti kuin nyt, levisi tauti eri aikaan eri puolille maailmaa ja aiheutti ihmetystä yhä uudelleen sen ilmaantumisen yhteydessä.

  • Levisi kolmena aaltona

Ensimmäinen aalto tuli keväällä 1918. Toinen aalto syksyllä 1918 ja kolmas aalto sen jälkeen.

  • Pandemian vaarallisuus muuntui

Toinen aalto oli vaarallisin ja ensimmäinen oli laimein. Kolmas oli jotain näiden väliltä. Virus oli vakava vain pienelle osalle viruksen saaneista. Suurimmalle osalle se oli vain kausi-influenssa.

  • Katosi pois ilman rokotetta

Virus katosi aaltojen jälkeen. Toisaalta päättymisaika ei voida julistaa samoin kuin sodissa.

  • Tuho oli suuri

Kuolleiden määrästä on liikkunut useita tietoja vuosikymmenten saatossa. Nykyinen arvio lienee 50 miljoonaa kuollutta, joista merkittävä osa oli Aasiassa.

  • Espanjalaistauti ei ollut Espanjasta

Kun tauti ilmaantui Espanjaan, luulivat espanjalaiset taudin olevan heiltä peräisin. Tähän naapurivaltiot olivatkin tyytyväisiä ja näin espanjalaistauti jäi sanana voimaan.

  • Yhdistävänä tekijänä myös presidentti Trump

Näitä kahta viruskriisiä yhdistää myös presidentti Donald Trump. Donald Trumpin isoisä kuoli äkillisesti virustautiin toukokuussa 1918. Kirjan mukaan isoäidin saama henkivakuutuskorvaus antoi pääomasykäyksen New Yorkin kiinteistösijoituksien laajentamiselle. Ja loppu onkin historiaa.

  • Terveydenhuollon kehittäminen sai sykäyksen

Kirjan mukaan valtiot käynnistivät suuria hankkeita terveydenhuoltojärjestelmien parantamiseksi pandemian jälkeen 1920-luvulla. Jopa kansainvälisen organisaation WHO:n alkujuuret juontuvat tuohon aikaan.

  • Vauvabuumi

Sodan päättymiseen voidaan yhdistää vauvabuumi. Tutkijoiden mukaan myös itse pandemian päättymisellä oli yhteys sen jälkeiseen vauvabuumiin.

  • Kirjan neuvoja ei kuunneltu riittävästi

Kirja listaa neuvoja, siis vuonna 2017, miten voisi varautua tuleviin pandemioihin. Kansainvälinen raportti (GHRF) oli aiemmin vuonna 2016 esittänyt 4 miljardin dollarin julkista ja yksityistä panostusta vuosittain pandemian ennaltaehkäisyyn neljälle alueelle. Kohteiksi suositeltiin osaava ja motivoinut julkinen terveydenhuollon henkilökunta, tautien seurantajärjestelmä, tehokas laboratorioverkosto sekä paikallisyhteistyö.

Vuoden 1918 pandemialla ja vuoden 2020 koronakriisillä on siis eroista huolimatta paljon myös yhtäläisyyksiä. Sata vuotta on pitkä aika. Sodista on kirjoitettu paljon, mutta pandemioista yllättävän vähän. Niiden tuho voi olla kuitenkin samassa mittaluokassa niin taloudellisesti kuin myös inhimillisesti. Näin myös riskienhallinnassa käytettävien mittareiden ”todennäköisyys” ja ”vaikutus” asteikot menevät pandemioiden osalta uudelle tasolle. Ensin tulee kuitenkin päästä tämän pandemian yli.

Lähde:

Laura Spinney ”Pale Rider – the Spanish flu of 1918 and how it changed the world”, Penguin Random Housewife, 2017.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

11.11.2020 klo 8.22
30.10.2020 klo 13.51
29.9.2020 klo 11.17

Tagit

ajoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet globalisaatio Google hajautus hiilineutraalisuus Hillary Clinton hoitokeino ihme ilmastopolitiikka ilmastositoumus indeksikorotukset indeksisijoittaminen institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät kehittäminen keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kiihtyminen kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kurssilasku kurssinousu laimeneminen lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 seurantajärjestelmä sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous uusiutuvat luonnonvarat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtionvelka valtiovarainministeriö valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus virus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina