Onnistumisen elementit

29.5.2020 klo 15.03 Timo Löyttyniemi

Institutionaalisen sijoittajan onnistuminen on monesta tekijästä kiinni. Suunnittelulla on rajansa, kun sijoittaja on kuitenkin markkinoiden armoilla. Ennustamisesta on vain kohtuullinen apu, kun ennusteet harvoin toteutuvat. Minulta kysyttiin hiljattain esitelmää pitäessäni, onko koronakriisi muuttanut ajatuksia sijoittamisesta. Onko koronakriisi tuonut joitakin uusia ajatuksia?

Koronakriisin alkamisesta on nyt kulunut kolme kuukautta. Kukaan ei tiedä oliko se jo tässä, vai onko sitä vielä vuosia jäljellä. Näin isolla vaihteluvälillä yhteenvedon aika kriisistä ei ole vielä käsillä. Sen aika on joskus myöhemmin. Toivottavasti ei kuitenkaan liian myöhään. Hiljattain julkistettiin tutkimus, joka käsitteli espanjalaisen influenssan (1918-1919) ja ilman saasteiden välistä yhteyttä, 100 vuotta influenssan jälkeen.

Jotain voidaan jo tässä vaiheessa havainnoida. Päällimmäisenä on ajatus, että yllättävän vähän on muuttunut. Tässä on listaa joistakin asioista, jotka ovat muuttuneet tai asioista, jotka eivät ole muuttuneet:
 

1. Institutionaalinen sijoittaja on markkinoiden armoilla

Markkinoiden muutokset ovat kriisissä voimallisia. Suuri institutionaalinen sijoittaja ei useinkaan pysty tai halua muuttaa sijoitusjakaumaa kriisin keskellä. Sijoittaja ei pääse markkinaliikkeitä pakoon. Täten riskin sopiva taso määrätään usein ennen kriisiä. Kriisin keskellä tehtävät toimet voivat olla myös tärkeitä joillekin sijoittajille.
 

2. Riskienhallinta voidaan ymmärtää väärin

Usein ajatellaan, että riskienhallinnalla päästään eroon riskeistä. Tämä on illuusio. Sijoittajalle riskit ovat välttämätön elementti, joita ottamalla mahdollistetaan riittävät tuotot. Riskienhallinta taasen tarkoittaa, että riskit on mitoitettu oikein suhteessa siihen mitä halutaan. Riskit tulee tunnistaa ja muuttaa numeroiksi. Riskit tulee ”stressitestata” eli testata miten salkku käyttäytyisi hypoteettisessä kriisissä. Ollaanko tuloksiin tyytyväisiä? Riskienhallinta pakottaa myös jatkamaan hajauttamista.
 

3. Ajoittaminen on aina vaikeaa

Sijoitusmarkkinoiden kriisit etenevät vaiheittain. Sijoitusmarkkinoilta voi onnistua poistumaan ajoissa ennen kriisiä. Niitä sijoittajia voi onnitella, jotka siinä onnistuvat. Suuremmat onnittelut menevät kuitenkin niille sijoittajille, jotka onnistuvat menemään markkinoille takaisin oikea-aikaisesti. Koska ajoittaminen on vaikeaa, usein hyvään lopputulokseen voi päästä myös siten, että välttää suurimmat virheet.
 

4. Riskien vähentämisen ongelma on niiden uudelleen kasvattaminen

Jos sijoittaja on pois suurimmilta nousumarkkinoilta, uhkana on, että merkittävä osa tuotoista jää saamatta. Suurimmat nousut voivat tapahtua kriisin keskellä. Tämän kriisin käänne, ainakin ensimmäinen sellainen, tapahtui kriisin pahimmalla hetkellä 24.3.2020.
 

5. Pahin tilanne on usean vuoden lama

Institutionaalisen sijoittajan kannalta heikoin skenaario on pitkä lama, jolloin talouskasvu ja yritysten tulokset pysyisivät heikkoina. Tämän estämiseksi keskuspankit ja valtiot tekevät hartiavoimin töitä.
 

6. Markkinoiden edessä oltava nöyränä

Markkinoiden liikkeet ovat usein yllättäviä. Kilpailluilla markkinoilla on vaikea olla toisia parempi. Tärkeintä on, että instituution riskitaso on sopiva suhteessa tavoitteisiin ja toimintaan.
 

7. Vastatoimien ajankohta on vaikea ennustaa

Keskuspankkien vastatoimet ajoittuivat tässä kriisissä yllättäville ajankohdille. Päätökset eivät tapahtuneet suunnitelluissa kokouksissa vaan niiden välissä, ajoissa ja yllätysmomenttia hyödyntäen. Valtioiden toimet taasen toteutuivat usein julkisen keskustelun välityksellä asteittain.

Tämä kriisi on kuitenkin ensisijaisesti lääketieteellinen. Tarkkaa kuvaa taudin etenemisestä ei tiedetä. Uusi tieto rokotteesta heilauttaa ja ohjaa näitä markkinoita.
 

8. Vastuiden aikajänne?

Kullakin instituutiolla on oma vastuiden aikajänne. Tämä vastuiden aikajänne tai siihen liittyvä laskentatekniikka ohjaa sitä mitä lyhyellä aikavälillä täytyy tehdä tai mitä ei tarvitse tehdä.
 

9. Strategioiden yhdistäminen

Sijoittajan kaksi aktiivista päästrategiaa on toimia ”contrarian” tai ”momentum” filosofian mukaisesti. Contrarian -sijoittaja uskoo markkinoiden keskiarvohakuisuuteen eli paluuseen normaaliuralle. Todennäköisesti kaikki hyödyntävät näitä molempia. Valitettavasti ei ole yhtä oikeaa vastausta kumpi näistä strategioista on parempi ja hyvyys muuttuu ajassa. Monelle sijoittajalla, kuten Norjan eläkerahastolle, vertailuindeksien mukainen sijoittaminen pakottaa yhdistämään ”contrarian” ja ”momentum” -sijoittamisen. Momentum-sijoittaja olisi poistunut ajoissa markkinoilta koronakriisissä, mutta ei ehkä olisi tullut ajoissa takaisin. Contrarian-sijoittaja olisi ostanut halvalla kriisissä, mutta olisi todennäköisesti kärsinyt laskussa.
 

10. Jatkuva kehittäminen

Tämä kriisi jättää joitakin jälkiä tulevaisuuteen. Jokainen instituutio ottaa jotakin uutta, miten se haluaa tuottomahdollisuuksia ja riskienhallintaa kehittää tulevaisuudessa. Aina voi parantaa.


Yhteenvetona voidaan todeta, että varsin vähän on muuttunut. Markkinoiden ajoitus on aina haasteellista. Tämän vuoksi hyvä perusallokaatio on sijoittajan paras turva pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeistä on kuitenkin, että toiminta pyrkii ja pystyy suorittamaan sitä tehtävää mihin se on luotu. Eläkeyhteisöjen tehtävä ja tavoite on selkeä.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina