Onko digivaluutta rahaa?

8.10.2021 klo 9.37 Timo Löyttyniemi

Rahaa ei käsitteenä tarvitse juurikaan miettiä. Se vain on. Jos sitä joutuu miettimään, niin usko siihen voikin mennä. Raha nimittäin perustuu luottamukseen. Raha on kuitenkin nyt käymässä läpi digitaalisen murroksen, joka voi olla suurin sitten nykyrahaan siirtymisen jälkeen.

Nykyinen raha on niin kutsuttu fiat-raha. Fiat-raha on valtion luoma raha, jonka taustalla ei ole vakuutena todellisia hyödykkeitä. Rahan luojalla on kuitenkin lainsäädäntövalta sekä uskottavuus siihen, että rahalla on arvo nyt ja tulevaisuudessa.

Rahalta edellytetään lisäksi eräitä tärkeitä ominaisuuksia, jotta se olisi raha. Rahaa tarvitaan vaihdantaan ja varastointiin. Raha on vaihdannan väline, raha on arvon säilyttäjä sekä raha on mittari. Jos jokin näistä ominaisuuksista puuttuu, ei kyse ole täysin rahasta vaan jostain, joka on sen lähellä. Rahan määritys on kuitenkin venyvä käsite. Suppein lienee setelit ja kolikot. Laajin määritys sisältää myös erilaiset arvopaperit.

Rahan suurin uhka on tyypillisesti sen arvon menettäminen eli liian korkea inflaatio. Jos liian korkea inflaatio tulisi, niin raha pitäisi uudistaa tai vaihtaa toiseen rahayksikköön, jotta luottamus palautuisi.  Samoin seteliversio rahasta on jatkuvan väärentämisen kohteena. Suurimpien valuuttojen kohdalla väärentäminen on jäänyt marginaaliseksi ilmiöksi. Rahan toinen uhka on kilpailevat valuutat. Kilpailua voisi tulla harmaan talouden kautta vahvempien ja uskottavampien valuuttojen kautta.


Uudet kilpailevat digiluomukset

Digitalisaatio on tuonut mukanaan kovan uskon rahan totaalisesta siirtymisestä digitaaliseksi. Kilpajuoksu digitaalisena esiintyvästä rahasta on käynnissä. Mikä digitaalinen tuote voittaa rahakilvan?

Muutamien vuosien aikana on syntynyt 1.000–2.000 miljardin dollarin kryptovaluuttojen markkina. Nimekkäin kryptovaluutta on bitcoin. Facebook on jo pitkään kehitellyt jotain ”raha” -versiotaan, joka näyttäisi menevän nimikkeen ”stable coin” alle. Uusia tuotteita syntyy ja kilpajuoksu käydään näiden välillä, mutta erityisesti kilpajuoksu on sääntelyä vastaan. Uudet digiluomukset voivat toimia nykyrahan uhkana, jos sääntelyä ei osata hoitaa oikein. Sääntely tulee peräjunassa, mutta se tulee määrätietoisesti. Esimerkkinä tästä on Kiinan hiljattain ilmoittama kielto käyttää kryptovaluuttaa.

Keskuspankkien digitaalinen raha tule

Keskuspankit luovat tässä kilpajuoksussa omat digitaaliset rahansa, lyhenteenä CBDC (Central Bank Digital Currency). Piirustuspöydällä on digitaalisen rahan eri variaatioita. Yksinkertaisin tapa luoda digiraha on luoda tuplatilit keskuspankkiin ja näitä tilejä hallinnoitaisiin pankkien kautta. Pankit olisivat asiakasrajapinnassa eivätkä keskuspankit. Toinen äärimalli on tarjota näitä tilejä suoraan asiakkaille. Kiintoisaa onkin nähdä ensi vuonna mikä valtio ehtii ensiksi ja millä mallilla digivaluutta luodaan. Rahatalouden kehittyneimmissä maissa uudistus luo pienemmän lisäarvon verrattuna maihin, joissa talous vielä pyörii setelien ja kolikoiden varassa eivät rahasiirrot toimi reaaliaikaisina.


Digitaalisen rahan uhka

Digitaalisella rahallakin on uhkansa. Se voinee olla kyberrikollisuuden kohteena. Bittejä voidaan helpommin luoda kuin kultaa tai hopeaa tai seteleitä. Myös valtio itse tai sen edustama keskuspankki voi luoda bittejä liikaa ja näin tuottaa rahalle ongelmia. Digitaalinen raha voi olla haavoittuva valuutta.
 

Lopuksi

Nykyvaluuttamme ovat säilyttämisen arvoisia eikä niitä kannata vesittää digitalisaation huumassa. Täällä Pohjois-Euroopassa, jossa maksuvälineet ovat jo digitaalisia ja joissa raha liikkuu välittömästi, uudistukset ovat osin markkinointia, jolla pidetään oma valuutta houkuttelevana. Keskuspankkien luoma digivaluutta on aitoa rahaa. Muiden luomat digivaluutat ovat nimestä huolimatta usein jotain muuta, useimmiten sijoitustuote, ja niitä pitäisikin säännellä niiden luonteen mukaan. Muut digituotteet löytänevät paikkansa sijoituskohteina tai rahan varastointipaikkana, joita säädellään kulloisenkin luonteen mukaisesti. Digitalisaation maailmassa ne voivat avata kuitenkin kiintoisia uusia innovaation polkuja.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina