Miinuskorkopoterossa ahtaan puoleista

11.5.2016 klo 11.33 Timo Viherkenttä

Mahdotonta lakata hämmästelemästä negatiivista korkoa. Että maksaa siitä ilosta, että raha ei ole käytössä nyt vaan vasta joskus tulevaisuudessa.

Negatiiviset korot ovat kuitenkin nyt vahvasti keskuudessamme. Monet keskuspankkikorot ovat alle nollan Sveitsin ja Japanin lisäksi myös euroalueella, Ruotsissa ja Tanskassa.  Miinuskorkoisia valtionlainoja on liikkeellä biljoonien edestä.  Instituutiot maksavat talletuksista korkoa pankille päin.

Käteinen raha on alkanut näyttää pankkitalletusta houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Euroopan Keskuspankki lopettaakin 500 euron setelien liikkeeseenlaskun. Japanissa kassakaappien kaupan kerrotaan vilkastuneen.

Mitä tämä kummallinen maailma merkitsee sijoittajan kannalta? Ovatko yltiömatalat ja jopa negatiiviset korot sijoittajan ystäviä vai vihollisia?

Kysymys tuntuu äkkipäätä tyhmältä. Matalasta korosta hyötyy velallinen, jolloin häviäjänä on vastaavasti velkoja/säästäjä/sijoittaja.

Näinhän lähtökohtaisesti on. Kun korot ovat alhaalla, sijoittajan korkotuotot ovat matalat. Ja jos osakkeiden tai yrityslainojen tuotto on riskitön korko lisättynä riskipreemiolla, pitkälti sama juttu.

Mutta vaikka matalat korot tuottavat sijoittajille tuskaa, samat sijoittajat saattavat kauhistua hyviä talouslukuja, koska niiden pelätään johtavan keskuspankkikorkojen nostoon ja markkinakorkojen kohoamiseen.

Korkojen ollessa alhaalla sijoittajat ovatkin loukussa, jossa tuotot ovat vaatimattomia, mutta korkojen nousu voi olla lyhyellä tähtäyksellä vielä pahempi vaihtoehto. Nousevat korot kurittavat joukkolainasalkkujen markkina-arvoja ja samalla syntyy painetta osakekursseja kohtaan, kun yhtiöiden rahoituskustannukset nousevat ja sijoitusvaroja kääntyy osakkeista korkosijoituksiin.

Historiallisesti niin osakemarkkinoiden kuin joukkolainojenkin tuotot ovat olleet keskimäärin paljon parempia keskuspankkien koronlaskujaksojen aikana kuin ohjauskorkojen nostokausina.

Sijoittajien salkuissa voi lisäksi olla myös sellaisia velkarahoitusta sisällään pitäviä kohteita kuin kiinteistö- tai infrastruktuurirahastot. Näidenkin arvoja korkojen nousu voi pudottaa.

Näitä joutuvat suomalaiset eläkesijoittajatkin päivät pitkät pohtimaan. Tasaista muutaman prosentin tuottoa nakuttaneet matalariskiset joukkolainat olivat pitkään niin meillä kuin muuallakin eläkerahastojen ruisleipää, jonka päälle haettiin lisätuottoa muilla sijoituksilla. Kokonaistuottoja ovat pitäneet melko mukavina korkosalkkujen markkina-arvoja nostanut pitkä sykli ja pääosin suotuisa osakemarkkinakehitys. Tällaisen maailman paluu ei kuitenkaan tunnu olevan näköpiirissä, eikä sinne liene myöskään reittiä, joka ei kulkisi korkosijoitusten arvojen alenemisen kautta.

Osakkeiden ollessa kalliita ja korkojen matalia eläkesijoittajat ovat kääntäneet katseensa yhä hanakammin perinteisten korko- ja osakemarkkinoiden ulkopuolisiin sijoituksiin kuten kiinteistöihin, pääomarahastoihin, velkarahastoihin ja infrastruktuuriin. Nämä ovatkin ilmeisen kiinnostavia alueita. Mutta monien hamutessa samoja kohteita niidenkin hinnat tuppaavat karkaamaan.

Vaikka eläkesijoittajien salkut ovat takavuosista monipuolistuneet, entisen kaltaiset kokonaistuotot näyttävät jatkossa mahdollisilta vain, jos osakkeet tuottavat hyvin. Tarjoaako osin hauraalta näyttävä maailmantalous siihen edellytykset? Siinäpä kysymys.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina