Miinuskorkopoterossa ahtaan puoleista

11.5.2016 klo 11.33 Timo Viherkenttä

Mahdotonta lakata hämmästelemästä negatiivista korkoa. Että maksaa siitä ilosta, että raha ei ole käytössä nyt vaan vasta joskus tulevaisuudessa.

Negatiiviset korot ovat kuitenkin nyt vahvasti keskuudessamme. Monet keskuspankkikorot ovat alle nollan Sveitsin ja Japanin lisäksi myös euroalueella, Ruotsissa ja Tanskassa.  Miinuskorkoisia valtionlainoja on liikkeellä biljoonien edestä.  Instituutiot maksavat talletuksista korkoa pankille päin.

Käteinen raha on alkanut näyttää pankkitalletusta houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Euroopan Keskuspankki lopettaakin 500 euron setelien liikkeeseenlaskun. Japanissa kassakaappien kaupan kerrotaan vilkastuneen.

Mitä tämä kummallinen maailma merkitsee sijoittajan kannalta? Ovatko yltiömatalat ja jopa negatiiviset korot sijoittajan ystäviä vai vihollisia?

Kysymys tuntuu äkkipäätä tyhmältä. Matalasta korosta hyötyy velallinen, jolloin häviäjänä on vastaavasti velkoja/säästäjä/sijoittaja.

Näinhän lähtökohtaisesti on. Kun korot ovat alhaalla, sijoittajan korkotuotot ovat matalat. Ja jos osakkeiden tai yrityslainojen tuotto on riskitön korko lisättynä riskipreemiolla, pitkälti sama juttu.

Mutta vaikka matalat korot tuottavat sijoittajille tuskaa, samat sijoittajat saattavat kauhistua hyviä talouslukuja, koska niiden pelätään johtavan keskuspankkikorkojen nostoon ja markkinakorkojen kohoamiseen.

Korkojen ollessa alhaalla sijoittajat ovatkin loukussa, jossa tuotot ovat vaatimattomia, mutta korkojen nousu voi olla lyhyellä tähtäyksellä vielä pahempi vaihtoehto. Nousevat korot kurittavat joukkolainasalkkujen markkina-arvoja ja samalla syntyy painetta osakekursseja kohtaan, kun yhtiöiden rahoituskustannukset nousevat ja sijoitusvaroja kääntyy osakkeista korkosijoituksiin.

Historiallisesti niin osakemarkkinoiden kuin joukkolainojenkin tuotot ovat olleet keskimäärin paljon parempia keskuspankkien koronlaskujaksojen aikana kuin ohjauskorkojen nostokausina.

Sijoittajien salkuissa voi lisäksi olla myös sellaisia velkarahoitusta sisällään pitäviä kohteita kuin kiinteistö- tai infrastruktuurirahastot. Näidenkin arvoja korkojen nousu voi pudottaa.

Näitä joutuvat suomalaiset eläkesijoittajatkin päivät pitkät pohtimaan. Tasaista muutaman prosentin tuottoa nakuttaneet matalariskiset joukkolainat olivat pitkään niin meillä kuin muuallakin eläkerahastojen ruisleipää, jonka päälle haettiin lisätuottoa muilla sijoituksilla. Kokonaistuottoja ovat pitäneet melko mukavina korkosalkkujen markkina-arvoja nostanut pitkä sykli ja pääosin suotuisa osakemarkkinakehitys. Tällaisen maailman paluu ei kuitenkaan tunnu olevan näköpiirissä, eikä sinne liene myöskään reittiä, joka ei kulkisi korkosijoitusten arvojen alenemisen kautta.

Osakkeiden ollessa kalliita ja korkojen matalia eläkesijoittajat ovat kääntäneet katseensa yhä hanakammin perinteisten korko- ja osakemarkkinoiden ulkopuolisiin sijoituksiin kuten kiinteistöihin, pääomarahastoihin, velkarahastoihin ja infrastruktuuriin. Nämä ovatkin ilmeisen kiinnostavia alueita. Mutta monien hamutessa samoja kohteita niidenkin hinnat tuppaavat karkaamaan.

Vaikka eläkesijoittajien salkut ovat takavuosista monipuolistuneet, entisen kaltaiset kokonaistuotot näyttävät jatkossa mahdollisilta vain, jos osakkeet tuottavat hyvin. Tarjoaako osin hauraalta näyttävä maailmantalous siihen edellytykset? Siinäpä kysymys.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina