Miinuskorkopoterossa ahtaan puoleista

11.5.2016 klo 11.33 Timo Viherkenttä

Mahdotonta lakata hämmästelemästä negatiivista korkoa. Että maksaa siitä ilosta, että raha ei ole käytössä nyt vaan vasta joskus tulevaisuudessa.

Negatiiviset korot ovat kuitenkin nyt vahvasti keskuudessamme. Monet keskuspankkikorot ovat alle nollan Sveitsin ja Japanin lisäksi myös euroalueella, Ruotsissa ja Tanskassa.  Miinuskorkoisia valtionlainoja on liikkeellä biljoonien edestä.  Instituutiot maksavat talletuksista korkoa pankille päin.

Käteinen raha on alkanut näyttää pankkitalletusta houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Euroopan Keskuspankki lopettaakin 500 euron setelien liikkeeseenlaskun. Japanissa kassakaappien kaupan kerrotaan vilkastuneen.

Mitä tämä kummallinen maailma merkitsee sijoittajan kannalta? Ovatko yltiömatalat ja jopa negatiiviset korot sijoittajan ystäviä vai vihollisia?

Kysymys tuntuu äkkipäätä tyhmältä. Matalasta korosta hyötyy velallinen, jolloin häviäjänä on vastaavasti velkoja/säästäjä/sijoittaja.

Näinhän lähtökohtaisesti on. Kun korot ovat alhaalla, sijoittajan korkotuotot ovat matalat. Ja jos osakkeiden tai yrityslainojen tuotto on riskitön korko lisättynä riskipreemiolla, pitkälti sama juttu.

Mutta vaikka matalat korot tuottavat sijoittajille tuskaa, samat sijoittajat saattavat kauhistua hyviä talouslukuja, koska niiden pelätään johtavan keskuspankkikorkojen nostoon ja markkinakorkojen kohoamiseen.

Korkojen ollessa alhaalla sijoittajat ovatkin loukussa, jossa tuotot ovat vaatimattomia, mutta korkojen nousu voi olla lyhyellä tähtäyksellä vielä pahempi vaihtoehto. Nousevat korot kurittavat joukkolainasalkkujen markkina-arvoja ja samalla syntyy painetta osakekursseja kohtaan, kun yhtiöiden rahoituskustannukset nousevat ja sijoitusvaroja kääntyy osakkeista korkosijoituksiin.

Historiallisesti niin osakemarkkinoiden kuin joukkolainojenkin tuotot ovat olleet keskimäärin paljon parempia keskuspankkien koronlaskujaksojen aikana kuin ohjauskorkojen nostokausina.

Sijoittajien salkuissa voi lisäksi olla myös sellaisia velkarahoitusta sisällään pitäviä kohteita kuin kiinteistö- tai infrastruktuurirahastot. Näidenkin arvoja korkojen nousu voi pudottaa.

Näitä joutuvat suomalaiset eläkesijoittajatkin päivät pitkät pohtimaan. Tasaista muutaman prosentin tuottoa nakuttaneet matalariskiset joukkolainat olivat pitkään niin meillä kuin muuallakin eläkerahastojen ruisleipää, jonka päälle haettiin lisätuottoa muilla sijoituksilla. Kokonaistuottoja ovat pitäneet melko mukavina korkosalkkujen markkina-arvoja nostanut pitkä sykli ja pääosin suotuisa osakemarkkinakehitys. Tällaisen maailman paluu ei kuitenkaan tunnu olevan näköpiirissä, eikä sinne liene myöskään reittiä, joka ei kulkisi korkosijoitusten arvojen alenemisen kautta.

Osakkeiden ollessa kalliita ja korkojen matalia eläkesijoittajat ovat kääntäneet katseensa yhä hanakammin perinteisten korko- ja osakemarkkinoiden ulkopuolisiin sijoituksiin kuten kiinteistöihin, pääomarahastoihin, velkarahastoihin ja infrastruktuuriin. Nämä ovatkin ilmeisen kiinnostavia alueita. Mutta monien hamutessa samoja kohteita niidenkin hinnat tuppaavat karkaamaan.

Vaikka eläkesijoittajien salkut ovat takavuosista monipuolistuneet, entisen kaltaiset kokonaistuotot näyttävät jatkossa mahdollisilta vain, jos osakkeet tuottavat hyvin. Tarjoaako osin hauraalta näyttävä maailmantalous siihen edellytykset? Siinäpä kysymys.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

12.3.2021 klo 12.17
2.3.2021 klo 12.39
4.2.2021 klo 13.56

Tagit

#elvyttäminen #hajauttaminen #keskittyvät markkinat #osakemarkkinat #rahapolitiikka #vaihtoehtoiset sijoituskohteet #elvyttäminen #inflaatio #ikärakenteet #kasvu #korkotaso #rahapolitiikka #talouskuri #velkataakka #hedge-rahastot #hintakuplat #rahoitusvakaus #saalistuskaupankäynti #short squeeze #sijoitusmarkkinat #hiilineutraalisuus #hiilitullit #hiilivero #ilmastonmuutos #ilmastopäästöt #kiertotalous #lainanotto #korkotaso #markkinavoimat #rahapolitiikka #valtioiden velka #velkaantuminen #velkataakka #verotus ajoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet globalisaatio Google hajautus hiilineutraalisuus Hillary Clinton hoitokeino ihme ilmastopolitiikka ilmastositoumus indeksikorotukset indeksisijoittaminen institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät kehittäminen keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kiihtyminen kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kurssilasku kurssinousu laimeneminen lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 seurantajärjestelmä sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous uusiutuvat luonnonvarat valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtionvelka valtiovarainministeriö valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus virus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina