Mene ja tiedä

3.1.2020 klo 10.51 Timo Viherkenttä

Vuosi 2019 merkitsi sijoittajille jatkuvia kissanpäiviä. Melkein kaikki mahdolliset sijoitukset tuottivat mukavasti tai suorastaan erinomaisesti. Tappioiden tekeminen onnistui vain salkulla, joka oli kohdistettu juuri vääriin paikkoihin ja vielä kehnosti hajautettu. (Takuuvarma tappioiden tuoja euroalueen instituutioille oli kyllä rahojen säilyttäminen pankkitilillä, mistä joutui maksamaan tuntuvaa ”korkoa”.)

Vuosi sitten oli kissanpäivien sijasta harjoiteltu koiran elämää. Maailman osakemarkkinat olivat olleet lähes syöksykierteessä vuoden 2018 viimeisen neljänneksen eikä juuri kukaan rohjennut ennustaa jyrkän käänteen ylöspäin olevan alkamaisillaan. Tammikuussa 2019 Yhdysvaltojen keskuspankki pyöräytti kuitenkin rahapoliittista taikasauvaansa noin 180 astetta ja sysäsi markkinat yhä jatkuvaan kiitoon.

Nostetaanpa esiin muutama 2019 kehityskulku, lukuja vähän pyöristellen. Muistetaan silti, että vuosi on ajanjaksona paitsi naurettavan lyhyt meille eläkesijoittajille, myös asiallisesti sattumanvarainen, ja tällä kertaa sen pidentäminen jo kolmella kuukaudella taaksepäin muuttaisi numeroita isosti.

Maailman suurin osakemarkkina, Yhdysvallat, tuotti vuonna 2019 noin 30 prosenttia. Kaikki toimialat olivat tukevasti plussalla. Nasdaqin tuotto oli noin 40 prosenttia ja seitsemän tunnetun teknologiayhtiön (ns. FANGMAN) yhteenlaskettu markkina-arvo nousi 5 biljoonaan dollariin.

Auringonlaskun maanosaksi teilatun Euroopan osakeindeksit tuottivat parhaiten kymmeneen vuoteen, reilusti yli 20 prosenttia. Markkinakehitys oli tukevasti irrallaan Euroopan reaalitalouden laimenevasta kehityksestä. Saksan DAX-indeksin tuotti noin 25 prosenttia maan teollisuuden kärvistellessä autoteollisuuden johdolla pahoin ja ostopäällikköindeksien viitatessa yhä huonompaan.

Suomalaisten osakkeiden tuotto oli niin ikään mainio, mutta parin merkittävän yhtiön kurssilaskut aiheuttivat sen, että indeksi ei ihan pärjännyt muiden kehittyneiden maiden markkinoille.

Myös korkosijoitukset kerryttivät kelpo tuottoja alentuvien korkojen nostaessa salkkujen markkina-arvoja. Vaikka yleiset korkotasot nousivatkin kesän kaikkein pohjimmaisista lukemista, tavanomaiset valtionlainasalkut olivat koko vuodelta tukevasti plussalla. Yritysten joukkolainat hyötyivät lisäksi samanaikaisesta riskilisien kaventumisesta. Yhdysvalloissa investment grade -yrityslainamarkkina tuotti hämmästyttävät noin 15 prosenttia eikä high yield jäänyt siitä paljonkaan. Kehittyvien valtioiden lainat tuottivat niin ikään vahvasti huolimatta muutamien yksittäisten maiden, kuten Argentiinan, ongelmista.

Markkinakehitys tarjosi myös ihan erityisiä yllätyksiä. Venäjän rupla oli kuluneen vuoden vahvin merkittävä valuutta ja myös osakekurssit nousivat maassa voimakkaasti. Valuuttamarkkinoiden reaktio Britannian öö… mielenkiintoiseen poliittiseen kehitykseen oli punnan tukeva vahvistuminen. Yhdenlainen viime vuoden markkinoiden huippukohta oli se kun Kreikka otti alkusyksystä lainaa negatiivisella korolla.

Kiinnostavampi kysymys on tietysti se, mitä tämän hurjan vuoden jälkeen. Vuoden 2020 ensimmäisenä kauppapäivänä markkinat painoivat vain lisää kaasua ja muun muassa Helsingin OMXH-indeksi ylitti 10 000 pisteen rajan. Siitä ei toki voi vielä päätellä mitään – USA:ssa pörssivuoden avaus on historiallisesti ennustanut koko vuoden tuottoja noin 50 prosentin todennäköisyydellä. Spekulanttien ikuinen haaste on kuitenkin arvailla, milloin markkinakehitystä pitäisi ennustaa keskiarvohakuisuuden pohjalta ja milloin enemmänkin päinvastoin trend is your friend -hengessä. Trendi on ottanut erävoittoja siinä, että USA:n osakemarkkinoiden parhaita vuosia välittömästi seuranneet vuodet ovat yleensä olleet niin ikään hyviä.

Mutta entä siis nyt? Kysymys on niin vaikea, että on turvauduttava tutkimuskirjallisuuteen ja siteerattava kokonaisuudessaan Kaarlo Tuorin oikeustieteellisen väitöskirjan ”Valtionhallinnon sivuelinorganisaatiosta 2” viimeinen kappale:

”Mene ja tiedä.”

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina