Melko kallista

29.8.2016 klo 13.13 Timo Viherkenttä

Osakekurssit ovat kieppuneet Yhdysvalloissa loppukesästä all time high -tasoilla. Muuallakin, kuten kehittyvillä markkinoilla ja Suomessa, kurssit ovat viimeisen puolen vuoden ajan etupäässä nousseet. Brexit-äänestyskin näytti jäävän vain notkahdukseksi

Samaan aikaan kasvunäkymät ovat aika vaatimattomat, geo- ja muut poliittiset riskit ovat huomattavia ja paikoin näkyy vakaviakin ylivelkaantumisen vaaroja.  Väestön ikääntyminen heikentää kasvupotentiaalia niin teollistuneissa maissa kuin muun muassa Kiinassa ja vaikkapa Etelä-Koreassa.

Ovatko osakkeet näin ollen jo ihan liian kalliita ja onko edessä kurssien vajoaminen tai peräti romahdus?

Sen kun tietäisi.

Osakkeiden arvostustasoja voidaan arvioida pitkälti kaksinumeroisella määrällä erilaisia mittareita. Ehkä yleisimmin käytetystä P/E-luvustakin on monia variaatioita, minkä lisäksi voidaan tarkastella esimerkiksi osakekursseja suhteessa tasearvoihin taikka osinkotuottoa sellaisenaan tai suhteessa vaihtoehtoihin kuten korkosijoituksiin.

Lähes kaikilla tavanomaisilla arvostusmittareilla osakkeiden arvostustasot ovat korkeita.  Erityisen kalliita osakkeet ovat USA:ssa, mutta eivät muuallakaan halpoja. Kehittyvillä markkinoilla ja Japanissa arvostukset näyttävät maltillisemmilta, mutta näihin markkinoihin liittyy omia heikkouksiaan ja riskejään.

Kurssitasot näyttävät vaativan sitä, että yritysten tuloskehitys on jatkossa vahvaa. Mutta tarjoaako yleinen talouskehitys tähän edellytykset? Viime vuosina yritysten tuloskasvu on tullut pitkälti kulujen karsinnasta, mutta tämähän ei ole rajaton tie. Olkoonkin, että globalisaatioon liittyy elementtejä, jotka paitsi avaavat uusia markkinoita, myös parantavat monien yritysten voittomarginaaleja.

Korkeat kurssitasot näyttävät lopulta lepäävän kahden toisiinsa liittyvän tekijän varassa:

Ilmeisin on matalat korot, jotka samanaikaisesti alentavat yritysten rahoituskustannuksia ja tekevät keskeisistä osakkeiden kanssa kilpailevista sijoituksista, korkopapereista, erittäin epähoukuttelevia.  Osakesijoitusten tarjoamat muutaman prosentin osinkotuotot näyttävät ruhtinaallisilta nolla- ja jopa miinuskorkoihin verrattuna.

Toiseksi maailmassa on enemmän ja enemmän sijoituspääomia, joille tarvitaan kohteita. Sijoitettavaa on niin ihmisillä kuin eläkerahastoilla, vakuutusyhtiöillä, keskuspankeilla sekä öljymaiden ja Aasian valtiollisilla rahastoilla.  Tästä syntyy väkisinkin suurta kysyntää myös osakkeille, ja sitä lisää se, että osa sijoittajista haluaa myös juoksevaa tuottoa, jota korkosijoitukset eivät nykyisin tarjoa.

Osakemarkkinoilla pitkää nousua on aina seurannut reipas lasku. Nyt finanssikriisin rajun pudotuksen jälkeen osakemarkkinoiden nousu on kääntynyt laskuksi useampiakin kertoja, mutta romahdusta ei ole tullut. Ehkä juuri edellä todettujen kahden kysyntätekijän vuoksi kurssien laskiessa näyttää – kuten VERin osakesijoitusjohtaja Jan Lundberg sanoo – alla olevan pudotuksen pysäyttävä käsi.

Mutta riittävätkö käsivoimat uusien väistämättä tulevien taloustaantumien ja taloudellisten tai poliittisten iskujen paineissa? Siinä vähintään 10 biljoonan dollarin – ja ehkä isompikin - kysymys.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina