Melko kallista

29.8.2016 klo 13.13 Timo Viherkenttä

Osakekurssit ovat kieppuneet Yhdysvalloissa loppukesästä all time high -tasoilla. Muuallakin, kuten kehittyvillä markkinoilla ja Suomessa, kurssit ovat viimeisen puolen vuoden ajan etupäässä nousseet. Brexit-äänestyskin näytti jäävän vain notkahdukseksi

Samaan aikaan kasvunäkymät ovat aika vaatimattomat, geo- ja muut poliittiset riskit ovat huomattavia ja paikoin näkyy vakaviakin ylivelkaantumisen vaaroja.  Väestön ikääntyminen heikentää kasvupotentiaalia niin teollistuneissa maissa kuin muun muassa Kiinassa ja vaikkapa Etelä-Koreassa.

Ovatko osakkeet näin ollen jo ihan liian kalliita ja onko edessä kurssien vajoaminen tai peräti romahdus?

Sen kun tietäisi.

Osakkeiden arvostustasoja voidaan arvioida pitkälti kaksinumeroisella määrällä erilaisia mittareita. Ehkä yleisimmin käytetystä P/E-luvustakin on monia variaatioita, minkä lisäksi voidaan tarkastella esimerkiksi osakekursseja suhteessa tasearvoihin taikka osinkotuottoa sellaisenaan tai suhteessa vaihtoehtoihin kuten korkosijoituksiin.

Lähes kaikilla tavanomaisilla arvostusmittareilla osakkeiden arvostustasot ovat korkeita.  Erityisen kalliita osakkeet ovat USA:ssa, mutta eivät muuallakaan halpoja. Kehittyvillä markkinoilla ja Japanissa arvostukset näyttävät maltillisemmilta, mutta näihin markkinoihin liittyy omia heikkouksiaan ja riskejään.

Kurssitasot näyttävät vaativan sitä, että yritysten tuloskehitys on jatkossa vahvaa. Mutta tarjoaako yleinen talouskehitys tähän edellytykset? Viime vuosina yritysten tuloskasvu on tullut pitkälti kulujen karsinnasta, mutta tämähän ei ole rajaton tie. Olkoonkin, että globalisaatioon liittyy elementtejä, jotka paitsi avaavat uusia markkinoita, myös parantavat monien yritysten voittomarginaaleja.

Korkeat kurssitasot näyttävät lopulta lepäävän kahden toisiinsa liittyvän tekijän varassa:

Ilmeisin on matalat korot, jotka samanaikaisesti alentavat yritysten rahoituskustannuksia ja tekevät keskeisistä osakkeiden kanssa kilpailevista sijoituksista, korkopapereista, erittäin epähoukuttelevia.  Osakesijoitusten tarjoamat muutaman prosentin osinkotuotot näyttävät ruhtinaallisilta nolla- ja jopa miinuskorkoihin verrattuna.

Toiseksi maailmassa on enemmän ja enemmän sijoituspääomia, joille tarvitaan kohteita. Sijoitettavaa on niin ihmisillä kuin eläkerahastoilla, vakuutusyhtiöillä, keskuspankeilla sekä öljymaiden ja Aasian valtiollisilla rahastoilla.  Tästä syntyy väkisinkin suurta kysyntää myös osakkeille, ja sitä lisää se, että osa sijoittajista haluaa myös juoksevaa tuottoa, jota korkosijoitukset eivät nykyisin tarjoa.

Osakemarkkinoilla pitkää nousua on aina seurannut reipas lasku. Nyt finanssikriisin rajun pudotuksen jälkeen osakemarkkinoiden nousu on kääntynyt laskuksi useampiakin kertoja, mutta romahdusta ei ole tullut. Ehkä juuri edellä todettujen kahden kysyntätekijän vuoksi kurssien laskiessa näyttää – kuten VERin osakesijoitusjohtaja Jan Lundberg sanoo – alla olevan pudotuksen pysäyttävä käsi.

Mutta riittävätkö käsivoimat uusien väistämättä tulevien taloustaantumien ja taloudellisten tai poliittisten iskujen paineissa? Siinä vähintään 10 biljoonan dollarin – ja ehkä isompikin - kysymys.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

29.5.2020 klo 15.03
14.5.2020 klo 10.02
17.4.2020 klo 9.14

Tagit

ajoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid Google hajautus Hillary Clinton hoitokeino ihme indeksikorotukset indeksisijoittaminen institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvunäkymät kehittäminen keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kurssilasku kurssinousu lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskinkantokyky riskitaso S&P 500 sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys tasaeläke Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus twitter työeläke työeläkeindeksi työttömyysturva uusi talous valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtionvelka valtiovarainministeriö valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne velkaantuminen velkakatto verojärjestelmä veronkevennykset verotus Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys yritystodistusmarkkina