Markkinavoimat – pakkopaita vai paperitiikeri?

8.10.2018 klo 10.42 Timo Viherkenttä

Yksi budjettikuria vahtivien valtiovarainministerien valttikorteista on perinteisesti ollut markkinavoimat. Etenkin lisämenojen vaatijat on pyritty tyrmäämään uhkauksella siitä, että valtion luotottajat rankaisevat liiallisesta budjettialijäämästä säälimättä.

Meilläkin tämä on tuttua, mutta viime viikkoina asia on ollut pöydällä Italian valmistellessa vuoden 2019 budjettia.

Vaan ovatko nämä valtionlainasijoittajista koostuvat markkinavoimat voimissaan vai onko niiden ote löystynyt?

Italian valtionlainojen korot heiluivat syyskuussa ja lokakuun alussa niin eturivin kuin takarivinkin poliitikkojen lausuntojen sekä huhujen tahdissa. Heilunta oli reippaampaa kuin mihin viime aikoina on yleisesti totuttu.

Mutta silti. Markkinavoimien vastaiskun jäljiltä kymmenen vuoden joukkolainojen korko on nyt reilut kolme prosenttia. Viime vuosien matalaan korkotasoon tottuneille tämä kuulostaa ehkä korkealta, mutta absoluuttisestihan tämä on edelleen hillittömän alhainen taso.

Nykyiset eurooppalaiset korkotasot ovat kaikkiaan poikkeuksellisen matalia tunnetun 5000 vuoden finanssihistorian aikana. Eikä tarvitse mennä niin kauas että reilun kolmen prosentin korko asettuu mittasuhteisiin. Vain muutama vuosi sitten Italian kymmenvuotisen lainan korko nousi eurokriisin aikana ajoittain 8 prosentin yläpuolelle. Ja aika tuoreessa historiassa kaksinumeroiset korkoprosentit olivat ihan normisetti (vaikkakaan tätä sanaa ei tuolloin käytetty).

Kun absoluuttiset korot ovat näin matalalla, moni valtio kestäisi muutaman kymmenen basispisteen (prosenttiyksikön sadasosan) koronnousun melko vaivattomasti. Italian osalta asia on kuitenkin vakavampi valtavan velkataakan ja laihan talouskasvun takia. Italian velka on yli kaksi biljoonaa euroa eli 130 prosentin suuruusluokkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Korkojen nousu alkaa toki toden teolla kuristaa vasta vaiheittain uuden lainanoton kallistumisen myötä. Tässä on silti muistettava, että lainaa tarvitaan paitsi budjettialijäämien kattamiseen, myös ja ennen kaikkea vanhojen lainojen erääntymisen vuoksi ja Italian valtion bruttorahoitustarve on koko ajan ankara (valtionvelan keskimaturiteetti on noin seitsemän vuotta).

Italian tapauksessa markkinavoimat siis muistuttivat kyllä olemassaolostaan vähän pontevammin kuin viime aikoina on ollut tavallista, mutta eivät antaneet tyrmäysiskua, vaikka velka uhkaa ajautua kestämättömälle uralle ja euroalueesta eroaminenkin pyörii puheissa.

Mikä sitten nykyisin vaimentaa lainoittajien reaktiota löyhää budjettipolitiikkaa kohtaan? Taustalla on yleisesti matalat korkotasot, joihin vaikuttaa ratkaisevasti keskuspankkien matalat ohjauskorot ja määrällinen elvytys etenkin euroalueella ja Japanissa. Eurovaltioiden liikkeeseenlaskujen menemistä kaupaksi matalilla koroilla on tukenut aivan erityisesti EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma, jossa näitä lainoja on ostettu gargantuaalisessa mitassa. Vaikka euroalueen keskuspankit eivät suoraan merkitse uusia lainoja, merkitsijät tietävät, että jälkimarkkinoilla on ollut takuuvarma keskuspankkiostaja käsi ojossa. Nyt ollaan kuitenkin tulossa uuteen tilanteeseen, kun EKPJ:n valtionlainasalkun suoranainen kasvattaminen ollaan lopettamassa.

EKP:n lisäksi on silti muitakin toimijoita, jotka ovat valmiita ottamaan salkkuunsa valtionlainoja jos ei ihan hinnalla millä hyvänsä niin vähän sinne päin. Näitä ovat muun muassa Kiinan ja Japanin ja muidenkin Aasian maiden keskuspankit, öljymaiden isot valtiolliset rahastot sekä monet vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot, joiden on pakosta ostettava etenkin pitkän juoksuajan lainoja pitkäaikaisten vastuidensa kattamiseen.

Mutta mitä valtiovarainministerille sitten jää, jos markkinavoimien ja niihin kytkeytyvien luottoluokittajien pelotevoima vaimenee? No, vielä on sentään EU ja kestävyysvaje sekä oikein tiukoissa paikoissa Kansainvälinen Valuuttarahasto. Ihan asiallisia ja päteviä mörköjä nekin.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina