Maailman paras suomalainen eläkejärjestelmä

31.10.2016 klo 11.14 Timo Viherkenttä

Eläkepolitiikka on ollut lokakuussa pop. Keskusteluun on saatu eväitä monenlaisilta paakareilta ja korista löytyy muun muassa:

  • Kansalaisaloite, jossa esitetään nykyisen työeläkeindeksin (80 % kuluttajahintaindeksiä, 20 % ansiotasoindeksiä) korvaamista ansiotasoindeksillä,

  • Teemu Muhosen ja Jari Hanskan polemiikkikirja Eläketurma,

  • Eläketurvakeskuksen uudet pitkän aikavälin laskelmat ja

  • Konsultti- ja analyysiyhtiö Mercerin kansainvälinen eläkejärjestelmävertailu.

Näistä kansalaisaloite ja Eläketurma muodostavat otollisen parin, koska niiden politiikkasuositukset näyttävät osoittavan ihan eri suuntiin. Kansalaisaloitteella pyritään nostamaan jo eläkkeellä olevien tulevia eläkkeitä, kun taas Eläketurman yksi keskeinen ehdotus on, että julkisia menoja säästettäessä myös maksussa oleviin eläkkeisiin olisi voitava – sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden nimissä - puuttua siinä kuin muihinkin tulonsiirtoihin.

Kumpaankin näistä ehdotuksista liittyy väkevä vastavoima: eläkkeiden korottamiseen rahojen loppuminen ja eläkkeiden leikkaamiseen perustuslaki. Kumpikaan vastavoima ei ole täysin kiistaton, koska rahojen loppuminen on riippuvainen tulevasta talouskehityksestä ja perustuslainvastaisuus eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinnoista.

Kiljusen herrasväen tuotteeksi ehkä vähän pilkallissävyisesti kuvailtu kansalaisaloite on saanut vastaansa eläkealan selkeän tuomion, koska esitetty indeksimuutos näyttäisi verottavan eläkerahastoja liian rajusti ja johtavan eläkemaksujen kestämättömään korotukseen. Tämä kanta saa lisätukea Eläketurvakeskuksen uusista laskelmista, joiden mukaan maksuissa on ilman indeksiparannuksiakin väliaikaista nousupainetta jo 2020-luvulla ja pitemmällä aikavälillä tarvittaisiin lisää maksukorotuksia.

Kun lisäksi eläkerahastojen sijoitustuotot saattavat hyvinkin jäädä jatkossa perusennusteita matalammiksi, onkin todella vaikea ajatella, että nykyistä anteliaampaan työeläkeindeksiin olisi edellytyksiä.

Eläketurma-kirja sisältää useita teräviä ja kriittisiä havaintoja järjestelmästämme. Kehittämisehdotuksia olisi suonut jalostettavan tarkemmin. Maksussa olevien eläkkeiden suoranainen leikkaaminen näyttäisi törmäävän varsin vakiintuneeseen perustuslakitulkintaan, vaikkakin kirjoittajilla on looginen pointti argumentissa, jonka mukaan eläkkeiden omaisuudensuojan ei pitäisi olla itsestäänselvyys, koska eläkkeet eivät pääosin ole itse säästettyjä.

Indeksikorotuksia perustuslaki ei ehdottomasti turvanne juuri nykylain mukaisina. Puhtaalta pöydältä voitaisiin ajatella myös järjestelmää, jossa indeksikorotusten tekeminen olisi kytköksissä järjestelmän pitkän aikavälin rahoitukselliseen kestävyyteen. Tämän tyyppinen ehdollisuus ei ole kansainvälisesti harvinainen. Kun juuri on kuitenkin tulossa voimaan mittava, hyvin perusteltu eläkeuudistus, ainakaan nyt ei silti ole tämän kaltaisten muutosten aika. Eläkepolitiikassa on oma itseisarvonsa sillä, että merkittäviä rakenteellisia muutoksia ei tehdä ehtimiseen.

Vuonna 2017 voimaan tulevan eläkeuudistuksen jälkeen Suomen eläkejärjestelmä kestää kansainvälisen tarkastelun hyvin. Mercerin tuoreessa laajassa vertailussa järjestelmämme arvioitiin neljänneksi ja integriteetin osalta jopa ykköseksi.

Vertailuja voi toki tehdä monella metodilla, ja Heikki Pursiainen piti twiitissään Mercerin tapaa ”mielivaltaisesti painotettuna kökköindeksinä”.  Allianzin aiemmin tänä vuonna julkaisemassa Pension Sustainability Indexissä Suomi ei mahtunut kymmenen parhaan joukkoon. Mercerin säännöllisesti julkaistava arvio on joka tapauksessa kansainvälisesti laajasti tunnettu ja kärkikaartin päätyminen siinä on noteeraamisen väärti.

Eläkejärjestelmässämme on kansainvälisen kehityksen kärjessäkin olevia elementtejä, kuten eläkeiän riippuvuus eliniän odotteesta. Kun meillä järjestelmän rengeillä saattaa olla taipumusta hymistelyyn, on hyvä, että keskustelussa on myös soraääniä ja ennen kaikkea Eläketurma-kirjan kaltaisia kriittisiä analyysejä. Eläkejärjestelmää rakennettaessa on otettava huomioon kovin monenlaisia näkökulmia. Joko tämän ansiosta tai tästä huolimatta järjestelmämme kokonaisarkkitehtuuri on varsin tasapainoinen ja osin jopa elegantti, vaikka jääkin Andrea Palladion renessanssirakennusten täydellisyydestä.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina