Länsimaisten aatteiden puolustaminen

2.11.2022 klo 11.49 Timo Löyttyniemi

Euroopalla ja Euroopan sivistyksellä on pitkät perinteet, jotka ovat jalostuneet ajan kuluessa. Eurooppalaiseen perinteeseen ja aatteeseen kuuluvat demokratia, oikeusvaltioperiaate, yksilön ja tiedon vapaus, markkinatalous ja valtion rajallinen roolitus. Kukin voi tehdä oman painotuksen näistä ja niiden syvällisestä merkityksestä, mutta Euroopassa on laaja yhteisymmärrys näiden teemojen tärkeydestä. Totalitäärisen valtion hyökkäyssota Euroopassa on vahvistanut Euroopan yhteenkuuluvuutta. Länsimainen aate on kohdannut hyökkäyksen. Eurooppalaiset arvot ovat tulleet tärkeiksi varjella ja eurooppalaisista arvoista ollaan oleellisilta osiltaan samaa mieltä.

Viime vuosien yhteiskunnalliset teemat ovat vaihdelleet. Sanoja liberalismi, kapitalismi ja sosialismi ei juuri käytetä, sillä ne ovat jollain tavoin vanhanaikaisia eivätkä vastaa ajan haasteisiin. Näiden sanojen käyttö liittyy viime vuosisataan, jolloin niitä käytettiin aatesanoina tai haukkumasanoina riippuen keskustelijan näkökulmasta. Poliittiset päätökset ovat ainakin 150 vuotta olleet näiden suuntauksien välisten kompromissien lopputulos. Kukin poliittinen puolue on omaksunut näistä palasia ja sekoittanut niistä oman soppansa omin sanoin. Usein lienee hyvä, että yksi suuntaus ei dominoi vaan päätökset ovat vielä eri suuntauksien kompromisseja tai lehmänkauppoja.


Totalitäärinen uhka

Totalitäärinen yhteiskunta on demokratian vastakohta. Totalitääriseen järjestelmään kuuluu myös yksilön vapauksien rajoittaminen, mielivaltainen oikeuslaitos, heikko omaisuuden suoja sekä hallitsijan lähipiirin suosiminen. Valtiolla on vahva rooli totalitäärisessä yhteiskunnassa, vaikka markkinatalouden ja hintamekanismin annetaan toimia siellä, missä valtion puuttumista ei tarvita. Tyranneille epävakaus luo vakautta. Pienet tai suuret rajakiistat antavat tekosyyn yksilön vapauksien rajoittamiseen ja valtion valvonnan lisääntymiseen sekä mielivaltaisuuteen. Epävakaudessa tyrannin asemaa vahvistetaan.

Euroopalla on oma synkkä historiansa tyrannien alaisuudessa. Euroopan kokemukset, sivistyksen leviäminen ja EU:n luonti ovat kuitenkin mahdollistaneet pitkän rauhan jakson Euroopassa.


Tulevaisuuden suunta

EU komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi hiljattain unionin tilaa kuvaavassa puheessaan Euroopassa ajettavan ”sosiaalista markkinataloutta”. Sosiaalinen markkinatalous on ollut sanana pitkään käytössä Saksassa kuvaamaan sitä, että valtio tarjoaa sosiaalisen turvaverkoston samalla kun talouden rattaat pyörivät markkinatalouden periaattein. Euroopan johtava ideologia on siis sosiaalinen markkinatalous ja politiikkaa viedään siihen suuntaan.

Talouspolitiikka on murrosvaiheessa. Näin väittää Gary Gerstle teoksessaan ”The Rise and Fall of the Neoliberal Order”, jonka mukaan uusliberalismin aikakausi luhistui finanssikriisiin 2008. Uusliberalismin mukaisesti yksilön vapaus taloudessa tulee olla suurta ja yksilön päätöksentekoa ei saa rajoittaa, sekä valtion rooli ja säätely pitää minimoida. Mitkä ovat seuraavan aikakauden aatteet ovat hänen mukaansa aikakautemme suuri kysymys.

Kriisissä valtion rooli kasvaa myös Euroopassa. Nykyisessä kriisissä samoin kuin koronakriisissä valtioilla oli keskeinen ja välttämätön rooli kriisin johtamisessa. Näin myös jatkossa eli kriisin tullen yksilön vapauksia kiristetään ja valtion rooli vahvistuu.

Uutena riskinä on noussut hybridivaikuttaminen ja hybridisota, joihin länsimailla on ollut aiemmin heikot tunnistamisen ja puolustautumisen mekanismit. Maailma on menossa siihen suuntaan, että hybridivaikuttaminen jäänee, ja näin muuntaa käsitystä yksilön vapaudesta sekä valtion roolista. Kriisin poistuessa nousevat perinteiset teemat keskiöön ja normaalit oikeudet palautetaan.


Lopuksi

Taloudellisen liberalismin ajatukset ovat osa eurooppalaista aatehistoriaa, kun taloudellista järjestelmää on Eurooppaan ja länsimaihin rakennettu. Kapitalismi, ”laissez faire” talous sekä nykyinen sosiaalinen markkinatalous ovat osoituksia muuntuvasta taloudellisesta ajattelusta.

Jo sata vuotta sitten korostettiin, että taloudellisen riippuvuuden valtioiden välillä toivottiin edistävän rauhaa. Rauha myös mahdollistaa valtioiden tuotannollisen työnjaon ja erikoistumisen, sillä kansainvälinen kauppa edellyttää rauhaa.

Sijoittajille epävakaus on huono asia. Tämän vuoksi valtioiden ja keskuspankkien tasapainottavat toimet ovat tuiki tärkeitä kriiseissä. Sijoittaja voi usein tehdä sijoituksia länsimarkkinoilla yhtä hyvin kuin ei-demokraattisissa valtioissa. Edellytyksenä on kuitenkin rauhanomainen tilanne. Sodan levitessä rajat sulkeutuvat, epävarmuus lisääntyy ja riskit kasvavat. Taloudellisista ja muista riskeistä huolimatta nykyisessä kriisissä on kyse myös länsimaisten aatteiden puolustamisesta.

Kirjoittaja on Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina