Meillä suomalaisilla on takavuosilta kunniakkaat perinteet kremlologian jalossa taidossa. Antaisiko se meille yleisemminkin osaamista olla moniselitteisten sanankäänteiden eteviä tulkitsijoita?
Suursijoittajille on erityisen tärkeää keskuspankkikielen ymmärtäminen. Tarve on korostunut viime vuosina, kun sijoituskohteiden arvot ovat yhä vahvemmin olleet riippuvaisia matalien ohjauskorkojen ja jättimäisen määrällisen kevennyksen jatkumisesta.
Torstaina 3.12. Euroopan Keskuspankki päätti uusista rahapolitiikan kevennyksistä, mutta sijoitusmarkkinat reagoivat kuin olisi kiristetty. Osakekurssit laskivat roimasti, joukkolainojen korot nousivat, euro vahvistui.
Markkinareaktion selitys on, että toimenpiteet eivät olleet niin voimakkaita kuin oli odotettu. Edellisinä viikkoina EKP:n suunnalta oli annettu ymmärtää - erityisesti pääjohtaja Mario Draghin suulla - että joulukuussa on tulossa merkittäviä uusia toimia. Niin tulikin, mutta ei niin voimakkaita kuin mitä markkinoilla oli edeltäneistä viesteistä päätelty.
Keskuspankeilla on monia keinoja vaikuttaa talouteen. Avomarkkinaoperaatioiden oheen ovat nousseet avosuiset operaatiot. On mahdollista, että keskuspankki saa haluamiaan vaikutuksia aikaan pelkällä puhumisella, joka voi vaikuttaa vaikkapa korkotasoihin ja valuuttakursseihin.
Suhtautumisessa kommunikaation avoimuuteen ja rooliin on keskuspankeissa ollut ajan mittaan eri käytäntöjä. USA:n keskuspankin FEDin pitkäaikainen pääjohtaja Alan Greenspan totesi opetelleensa varta vasten mumisemaan epäselviä.
Tunnettu avosuuoperaatio oli ”Super-Mario” Draghin kesällä 2012 pitämä puhe, jossa hän lupasi pankin tekevän euron pelastamiseksi kaiken mitä tarvitaan – whatever it takes. Pelkkä lupaus riitti. Kun markkinoilla uskottiin keskuspankin käyttävän tarvittaessa riittävän suurta sinkoa, lupauksen lunastamiseen ei tullut tarvetta Kreikka-ratkaisuja osin lukuun ottamatta.
Joitakin viikkoja sitten kommunikaatiossa käytettiin vähän samantapaisia sanankäänteitä, kun Super-Mario ilmoitti, että ”we will do what we must”. Tämän lupauksen lunastaminen kuitenkin nimenomaan vaati toimenpiteitä – joita tehtiinkin, mutta markkinoiden ruokahalu oli kasvanut vähän liian suureksi. Markkinoilla oli aiempien kierrosten jäljiltä muodostunut käsitys siitä, että EKP toimittaa aina vähintään sen mitä on annettu ymmärtää. Sanottiinpa niinkin paradoksaalisesti, että markkinoilla on konsensus siitä, että Draghi yllättää markkinat positiivisesti.
Keskuspankkiirien tehtävä on hankala, kun markkinoihin voi olla järkevää pyrkiä vaikuttamaan jo ennakoivasti, mutta jos konkreettiset päätökset eivät sitten vastaakaan markkinoiden tulkintaa, voi seurata vakaviakin häiriöitä. Ennakollista viestintää mutkistaa osaltaan se, että esimerkiksi EKP:n päätökset syntyvät neuvoston kokouksessa, jossa voi olla edustettuna aika erilaisia näkemyksiä.
Jos viesti ymmärretään väärin, vikaa voi tunnetusti olla joko lähettäjässä tai vastaanottajassa. Finanssimarkkinoilla voi myös olla toimijoita, joiden intressissä on levittää sopivia tulkintoja. Täysosuma pukinkonttiin olisikin keskuspankkikielen selitysteos, jossa katekismusmainen Mitä se on –rakenne yhdistyisi Juti–suomi-sanakirjan juurevuuteen.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja
Tagit: