Kremlologiasta frankfurtologiaan

4.12.2015 klo 13.28 Timo Viherkenttä

Meillä suomalaisilla on takavuosilta kunniakkaat perinteet kremlologian jalossa taidossa. Antaisiko se meille yleisemminkin osaamista olla moniselitteisten sanankäänteiden eteviä tulkitsijoita?

Suursijoittajille on erityisen tärkeää keskuspankkikielen ymmärtäminen. Tarve on korostunut viime vuosina, kun sijoituskohteiden arvot ovat yhä vahvemmin olleet riippuvaisia matalien ohjauskorkojen ja jättimäisen määrällisen kevennyksen jatkumisesta.

Torstaina 3.12. Euroopan Keskuspankki päätti uusista rahapolitiikan kevennyksistä, mutta sijoitusmarkkinat reagoivat kuin olisi kiristetty. Osakekurssit laskivat roimasti, joukkolainojen korot nousivat, euro vahvistui.

Markkinareaktion selitys on, että toimenpiteet eivät olleet niin voimakkaita kuin oli odotettu. Edellisinä viikkoina EKP:n suunnalta oli annettu ymmärtää - erityisesti pääjohtaja Mario Draghin suulla - että joulukuussa on tulossa merkittäviä uusia toimia. Niin tulikin, mutta ei niin voimakkaita kuin mitä markkinoilla oli edeltäneistä viesteistä päätelty.

Keskuspankeilla on monia keinoja vaikuttaa talouteen. Avomarkkinaoperaatioiden oheen ovat nousseet avosuiset operaatiot. On mahdollista, että keskuspankki saa haluamiaan vaikutuksia aikaan pelkällä puhumisella, joka voi vaikuttaa vaikkapa korkotasoihin ja valuuttakursseihin.

Suhtautumisessa kommunikaation avoimuuteen ja rooliin on keskuspankeissa ollut ajan mittaan eri käytäntöjä. USA:n keskuspankin FEDin pitkäaikainen pääjohtaja Alan Greenspan totesi opetelleensa varta vasten mumisemaan epäselviä.

Tunnettu avosuuoperaatio oli ”Super-Mario” Draghin kesällä 2012 pitämä puhe, jossa hän lupasi pankin tekevän euron pelastamiseksi kaiken mitä tarvitaan – whatever it takes. Pelkkä lupaus riitti. Kun markkinoilla uskottiin keskuspankin käyttävän tarvittaessa riittävän suurta sinkoa, lupauksen lunastamiseen ei tullut tarvetta Kreikka-ratkaisuja osin lukuun ottamatta.

Joitakin viikkoja sitten kommunikaatiossa käytettiin vähän samantapaisia sanankäänteitä, kun Super-Mario ilmoitti, että ”we will do what we must”. Tämän lupauksen lunastaminen kuitenkin nimenomaan vaati toimenpiteitä – joita tehtiinkin, mutta markkinoiden ruokahalu oli kasvanut vähän liian suureksi. Markkinoilla oli aiempien kierrosten jäljiltä muodostunut käsitys siitä, että EKP toimittaa aina vähintään sen mitä on annettu ymmärtää. Sanottiinpa niinkin paradoksaalisesti, että markkinoilla on konsensus siitä, että Draghi yllättää markkinat positiivisesti.

Keskuspankkiirien tehtävä on hankala, kun markkinoihin voi olla järkevää pyrkiä vaikuttamaan jo ennakoivasti, mutta jos konkreettiset päätökset eivät sitten vastaakaan markkinoiden tulkintaa, voi seurata vakaviakin häiriöitä. Ennakollista viestintää mutkistaa osaltaan se, että esimerkiksi EKP:n päätökset syntyvät neuvoston kokouksessa, jossa voi olla edustettuna aika erilaisia näkemyksiä.

Jos viesti ymmärretään väärin, vikaa voi tunnetusti olla joko lähettäjässä tai vastaanottajassa. Finanssimarkkinoilla voi myös olla toimijoita, joiden intressissä on levittää sopivia tulkintoja. Täysosuma pukinkonttiin olisikin keskuspankkikielen selitysteos, jossa katekismusmainen Mitä se on –rakenne yhdistyisi Juti–suomi-sanakirjan juurevuuteen.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina