Kolme eri taloutta ja stagflaation uhka

20.5.2022 klo 11.50 Timo Löyttyniemi

Maailman talous ja finanssimarkkinat ovat ihmetyksen tilassa. Juuri kun olemme länsimaissa jättämässä koronarajoitteet, meitä riivaa kolmen eri talouden ja kolmen eri kireän politiikan paineet. Nämä paineet näkyvät jokaisen kukkarossa hintojen nousujen myötä, tavaroiden saatavuudessa sekä vielä epävarmuutena tulevaisuudesta. Nämä kolme eri taloutta ja politiikkaa ovat Yhdysvaltojen kiristyvä korkopolitiikka, Eurooppaa painava geopolitiikka ja Kiinan tiukka koronapolitiikka. Yhdistävänä uhkana on stagflaatio.
 

Yhdysvaltain talous ylinopeudella
 

Kun taloudella menee hyvin, niin ei sekään aina ole hyvä asia. Yhdysvaltain taloudella menee nimittäin hyvin, mutta ehkä jopa liian hyvin. Se näkyy hyvin alhaisena työttömyytenä ja monien eri syiden vuoksi ripeänä hintojen nousuna eli inflaationa. Alhainen työttömyys on hyvä asia ja siitä pitäisi iloita. Kuitenkin kiristyvä työmarkkina tarkoittaa, että pelko inflaation sytyttämään palkkainflaation kierteeseen on suuri.

Inflaation ajureita on ollut useita. Korona-aikana hintoja nosti tarjonnan globaalit kapeikot, kun tavaroiden saatavuus ja toimitusketjut kärsivät. Raaka-aineiden hinnat ovat myös olleet kauttaaltaan nousussa.

Yhdysvaltain keskuspankki nosti korkoa 0,25 % maaliskuussa ja 0,5 % toukokuussa. Keskuspankit ovat joutuneet tahtomattaan tasapainoilemaan väliaikaisen inflaation toimettomuuden ja mahdollisen pysyvän inflaation taistelun toimenpiteiden välillä. Jälkimmäinen tarkoittaa koron nostoja. Markkinat odottavat rahapolitiikan kiristyvän vielä merkittävästi tämän vuoden aikana. Paljon siis voisi tapahtua vielä, kun keskuspankki pyrkii estämään inflaation kiihtymisen näillä järeillä korkojen nostoilla.

Korkojen nousu on saanut aikaan teknologiaosakkeiden voimakkaan arvonlaskun. Netflix, Amazon ja moni muu koronarajoitteista hyötynyt yhtiö on kärsinyt ja pörssikurssit ovat heikentyneet, kun taloudet normalisoituvat ja ihmiset käyttäytyvät kuin ennen.
 

Geopolitiikkaa Euroopassa
 

Eurooppa on saanut asteittain kokea geopolitiikan julmuuden. Venäjä on rajoittanut maakaasun tuontia, mikä on pitänyt maakaasun hinnan ennätyskorkealla ilman mitään todellista syytä. Samalla öljyn hinta on kivunnut korkeuksiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta. Näiden avulla Venäjä on onnistunut lyhyellä aikavälillä maksimoimaan energian vientitulonsa.

Energialla on suuri merkitys inflaatioon. Euroopan inflaatioluvut ovat nousseet energia vaikutuksesta ja pakottanut Euroopan keskuspankin ottamaan tahtomattaan haukkamaiset puheet käyttöön. Näitä puheita voi seurata myös haukkamaiset rahapolitiikkaa kiristävät toimet siitä huolimatta, että Euroopan talouskasvu ei ole yhtä ripeää kuin Yhdysvalloissa ja työttömyys on monissa maissa vielä korkea.
 

Koronarajoitteiden paluu Kiinassa
 

Pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus. Näin erityisesti, jos tuo asia on potentiaalinen pandemia. Pieni epidemia on nopeasti pandemia. Kiinan Shanghaissa ja useissa kaupungeissa pyritään noudattamalla ankaraa politiikkaa estämään koronapandemian synty ja leviäminen. Kun olemme seuranneet kahden vuoden ajan koronan käyttäytymistä, tuntuu vaikealta löytää tapoja sitä täydellisesti hillitä. Nyt Kiina kuitenkin pyrkii taltuttamaan koronan sulkemalla kaupunkeja.

Kiina koronarajoitteet ovat synnyttäneet uuden huolen tuotanto- ja toimitusketjujen toiminnasta. Tavaroiden toimitusajat ovat pidentyneet ja monet hinnat ovat nousseet. Lisäksi on mahdotonta arvioida Kiinan harjoittaman politiikan onnistumista saatikka rajoitteiden aikatauluja.


Kaksi vaikutusta ja yksi uhka

Ylläkuvatuilla kolmella eri taloudella ja politiikalla on kaksi yhteistä vaikusta. Ensinnäkin niitä yhdistää nyt nähtävä inflaatio. Toiseksi niitä yhdistää talouskasvun heikennys. Ja kun nämä kaksi vaikutusta yhdistää niin saadaan aikaan maaginen stagflaatio -sana. Stagflaatio ei kuitenkaan ole vielä läsnä vaan se on näiden aikaansaama uhka. Stagflaatio olisi nopean inflaation ja heikon talouskasvun tai ennemminkin talouslaskun yhdistelmä. Nyt läsnä on vain inflaatio.

”Déjà vu”

Onko tämä paluu 1970-lukuun? Ei taida olla, sillä silloin energialla ja erityisesti öljyllä oli huomattavasti suurempi merkitys taloudessa. Öljyn hintashokki oli voimakas, inflaatio nousi yli 10 %:n tasolle ja talouskasvu heikkeni. Osakesijoittajille ajankohta oli huono, sillä osakekurssit laskivat voimakkaasti. Tämä on luonnollisesti huoli, joka on monilla. Nyt lyhyellä aikavälillä tämä huoli on ollutkin oikeutettu, kun osakekurssit ovat laskeneet tämän vuoden puolella.  

Lohdutuksena 1970-luvulta voinee kuitenkin todeta, että inflaation jatkuminen oli reaaliomaisuudelle hyvä, sille niiden arvo piti pintansa. Niiden arvo piti pintansa aina siihen asti, kunnes inflaatiosta haluttiin lopullisesti eroon Yhdysvaltain keskuspankin kiristäessä voimallisesti rahapolitiikkaa. Tämä tapahtui vasta kuusi vuotta inflaation synnyttäneen öljyshokin jälkeen.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

3.6.2022 klo 14.56
20.5.2022 klo 11.50
31.3.2022 klo 12.16

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina