Kiina hiilineutraaliksi 2060

11.11.2020 klo 8.22 Timo Löyttyniemi

Syksyn merkittävin uutinen on Kiinan julistus olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Kiinan ilmoitus ei ehkä ollut yllätys, mutta sen merkitys heijastuu tulevina vuosina maailman politiikkaan, kansainvälisiin sijoitusvirtoihin ja toivottavasti myös parantuvaan ilmastoon. Kiinasta voidaan hyvällä syyllä povata tulevien vuosikymmenten voittajaa.

Kohti hiilineutraalisuutta

Maa toisensa perään ovat tehneet julistuksen koskien hiilineutraalisuutta. Julistukset perustuvat Pariisin ilmastosopimukseen vuodelta 2015. Sen mukaisesti kukin maa on sitoutunut hiilineutraalisuuteen, mutta kukin maa saa ilmoittaa aikataulun, milloin tuo tavoite tulee toteutumaan. Euroopalle tuo ajankohta on vuoteen 2050 mennessä ja Suomelle ajankohta on 2035.

Kilpailu hiilineutraalisuudesta tulee saamaan tulevina vuosina yhä suuremman huomion. On uskomatonta, että hiilineutraalisuudesta on kyetty ylipäätään sopimaan globaalilla tasolla. Se on ollut yksi ihmiskunnan merkittävimmistä yhteisistä päätöksistä.

Yhdysvallat menetti neljä vuotta

Yhdysvaltain ympäristöpolitiikkaa sai takapakkia presidentti Trumpin aikana. Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltain perääntyvän kansainvälisistä sopimuksista yksi toisen perään. Myös Pariisin ilmastosopimus sai kolauksen. Presidentin johtajuus oli ilmastokysymyksissä ristiriidassa sen kanssa, mihin globaalit trendit olivat menossa. Trendinä on siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista ja siirtymä kohti uusiutuvia luonnonvaroja. Marraskuun presidentinvaalit olivat myös vaalit siitä, mitä ilmastopolitiikkaa Yhdysvallat tulee noudattamaan lähivuosina.

Kiinaepäilijät

Epäilijät ovat monesti todenneet Kiinan saastuttavan kohtuuttomasti. Länsimaiset yritykset ovat siirtäneet toimintojaan Kiinaan. Moni on ajatellut, että kiinalaiset yritykset saavat kohtuutonta hyötyä alhaisemmista ympäristösäännöksistä ja vaatimuksista. Kiinan uusi julistus hiilineutraalisuudesta vuoteen 2060 mennessä muuttaa kaikki aiemmat epäilykset uskoksi suuresta muutoksesta mikä on tuleman edessäpäin. Kiinan satsaus tulee olemaan massiivinen. Osana transformaatiota tekninen osaaminen ilmastokysymyksissä siirtynee Kiinaan. Tämä vahvistaa Kiinan johtajuutta maailmalla.

Kiinan energian tuotannosta tuotetaan nyt noin 75 % kivihiilellä ja öljyllä. Tämän tulisi muuntua lähimpien vuosikymmenten aikana siten, että noin 90 % energiasta tuotetaan muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla. Ilmankos Wall Street Journal lehti totesi, että Kiinan hiilineutraalisuusjulistus on ”suurin minkään maan tekemä ilmastositoumus”.

Eurooppa oikealla tiellä

Euroopan valtiot sekä Euroopan Unioni ovat voimakkaasti hiilineutraalisuuden takana. Muutosten tekeminen on kuitenkin aina haasteellista, sillä se vaatii oikeaa johtajuutta sekä onnistunutta toteutusta. Hyvästä toteutuksesta ei ole mitään takeita, ja tie on täynnä kuoppia ja vastarintaa. Euroopan johtajat ovat kuitenkin voimallisesti viemästä mannerta kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä.

Johtopäätökset

Kiinan julistus hiilineutraalisuudesta nostaa maan globaalin johtajan paikalle. Se tullee vyöryttämään tämän vision kaikille toiminta-alueille. Kiina tulee saamaan keskusjohtoisen toteutuksen tähän ponnistukseen. Kiinalaisista yrityksistä tulee vääjäämättä teknologiajohtajia uusilla aloilla. Euroopalla on mahdollisuus onnistua, jos se pystyy implementoimaan vision. Eurooppalaiset yrityksen pystyvät muutoksen tekemään ketterämmin kuin valtiot. Valtioiden tulee kuitenkin päätöksillään tämä muutos mahdollistaa sekä myös nopeuttaa muutosta.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

1.7.2022 klo 11.58
3.6.2022 klo 14.56
20.5.2022 klo 11.50

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina