Inflaation paluu?

2.3.2021 klo 12.39 Timo Löyttyniemi

Inflaatio ei ole takaisin, mutta inflaatio on tehnyt paluun keskustelun aiheeksi. Paluuseen on monta syytä. Yhtenä syynä on kaipaus, sillä pelkona on ollut luisuminen kohti hintojen laskua. Toisena syynä on valtioiden ja monen kuluttajan korkea velkataakka. Toive olisi, että inflaatio söisi velan reaaliarvon pois.

Yhdysvallat viitoittaa tien

Yhdysvaltain keskuspankki höllensi inflaatiotavoitettaan elokuussa 2020.  Keskuspankille sopii inflaation nousu eikä se kiristäisi rahapolitiikkaa, vaikka inflaatio nousisi yli 2 prosentin tason. Tärkeintä olisi, että inflaatio pysyisi keskimäärin 2 prosentin tuntumassa syklien yli.

Monet ovat valmiita menemään tätäkin pidemmälle. Moni haluaa voimakasta valtiovetoista elvytystä velkarahalla. Ja moni on sen uhkapelin kannalla, että talouden jarruja tulee painaa vasta siinä vaiheessa, kun inflaatio alkaa laukkaamaan.  

Ikääntyminen tuo inflaation?

Arvostettu ekonomisti Charles Goodhart kumppaneineen arvioi hiljattain, että inflaatio tekee paluun. Heidän väittämänsä perustui ajatukseen, että ikääntymisen inflaatiota alentavat voimat kääntyvät vääjäämättömästi inflaatiota kasvavaan suuntaan. Työvoimasta tulee pulaa. Palkkakierre synnyttäisi inflaation.

Deflaatio ei toteudu

Moni pelkää deflaatiota aika ajoin. Deflaatiosta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Se nimittäin hoituu keskuspankin toimin tavalla tai toisella. Deflaatiosta tai deflaation uhasta pääsee pois inflaationappia painamalla. Ongelma lienee kuitenkin, että tuon napin painallus voi herkästi toistua ja täten hyperinflaatio on deflaation uhan läheinen kumppani.

Vihreää aidan toisella puolella

Nyt kun inflaatio on alhainen, moni unelmoi inflaatiosta. Jos kuvitellaan maailma, jossa on inflaatiota, voimme kuvitella niitä ongelmia mitä siitä aiheutuu. Osallistuin itse Islannissa 1980-luvulla inflaatio -seminaariin. Inflaatio laukkasi silloin Islannissa 40 prosentin vuosivauhtia ja siitä aiheutui monenlaisia ongelmia. Moni muistaa myös energiakriisin 1970-luvulta ja sen jälkeisen talouskurin, jolla ryöstäytynyt inflaatio saatiin aisoihin.

Dynaamisuuden illuusio

Kun taloudessa hinnat nousevat luo tämä illuusion kasvusta. Palkat nousevat ja moni muu asia muuttuu ja liikkuu. Kaikki tuntuu hiukan dynaamisemmalta verrattuna tilanteeseen, että hinnat ja palkat ovat tylsästi paikoillaan. Inflaation ympäristössä lopulta reaalinen kehitys on kuitenkin ratkaisevaa.

Inflaatioon liittyy välttämättömyys pitää se aisoissa. Muutoin se ryöpsähtää yli äyräiden ja ongelman mittasuhde kasvaa. Kohonneen inflaation isoin ongelma on normaalisti ollut, että keskuspankki joutuu taistelemaan sitä vastaan korkoja nostamalla. Talous joudutaan ajamaan tai se ajautuu heikompaan tilaan, jotta uusi tasapaino saavutetaan. Reaaliansioiden kannalta tuo tehokuuri ei ole hyväksi. Tasainen tylsä kehitys lienee toivottavampi kuin voimakas vaihtelu ja siihen liittyvä jarrutus.

Korjaa oikea ongelma

Viisaat ihmiset ovat joskus todenneet, että ongelmaa ei kannata korjata, jos ongelmaa ei ole. Jos talous kasvaa (vähän), korkotaso on alhaalla ja inflaatiota on vähän, niin eikö tämä olekin tilanne mistä moni usein unelmoisi. Tämä unelma on nyt ollut todellisuutta jo pitkään. Ehkä siis jo kyllästymiseen asti, sillä tätä moni haluaisi ratkaista.

Jos nyt onnistuttaisiin luomaan inflaatiota, niin lopputuloksena olisi korkotason nousu. Reaalinen kasvu tuskin kohentuisi inflaation mukana. Tuloksena olisi alhainen reaalinen kasvu, mutta korkea korkotaso ja inflaation tuomat muut ongelmat. Yhdysvalloissa jokainen sodan jälkeinen inflaation nousu on tukahdutettu koron nousulla ja se on johtanut alhaisempaan reaalikasvuun.

Oikea ongelma on ikärakenteen ja vanhushuoltosuhteen tuomat haasteet niin Euroopassa kuin Japanissakin. Kohtuullisen kasvun ylläpitämiseksi tahto hakea kasvua kaikin tavoin on suuri. Liian usein ratkaisua haetaan muihin asioihin kuin itse ongelmaan. Tämä on johtanut ja johtaa tulevina vuosina yhä kasvavaan velkataakkaan. Kyse ei ole velasta suhdanteiden tasoittamiseksi vaan valitettavasti pidemmästä aikavälistä.

Ajattelun muutos

Yleisiä olosuhteita on vaikea muuttaa hetkessä. Ikääntymisen haasteet, työvoiman osuuden pienentyminen sekä ikärakenteesta johtuva tulo- ja kulutusvirran hiipuminen vaikuttavat talouden kasvun mahdollisuuksiin Euroopassa. Velalla voidaan stimuloida taloutta yli suhdannekuopan. Ikärakennekuoppa kestää kuitenkin ainakin seuraavat 20-30 vuotta. Velan mitoitus koko tuolle ajalle lienee haasteista suurin.

Yksi vaihtoehto on totutella nykyiseen harvinaiseen tilanteeseen, jossa inflaatio ei ole ongelma. Kasvu, inflaatio ja korkotaso ovat kaikki alhaisella tasolla. Japanissa tätä on kestänyt nyt kohta jo 30 vuotta. Ja siellä ikärakenteen tuomat haasteet ovat vastaavat kuin meillä Euroopassa.

Lopuksi

Inflaatio nähdään useimmiten ongelmana. Nyt kun sitä ei ole, sekin nähdään ongelmana. Ruohon ajatellaan olevan vihreämpää aidan toisella puolella. On täysin luonnollista, että kaikki pyrkivät parempaan kuin nykyinen ja näin tulee tehdä. Nykytilanteesta on kuitenkin hyvä huomata, että se ei välttämättä olekaan niin surkea tila ottaen huomioon väestön ikärakenne.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hedge-rahastot hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia kansalaisaloite kansaneläke kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 skenaariot sosiaaliturva strategia suunnittelu syntyvyys sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talouskehitys talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina