Geopolitiikan skenaarioita

21.9.2023 klo 14.55 Timo Löyttyniemi

Geopolitiikassa on murroksen aika. Moni seikka ajaa talouksia ja talousjärjestelmiä erilleen toisistaan. Globalisaatio ja erityisesti rahoituksen globalisaatio (financial globalisation) on ottamassa takapakkia. Samoin teknologinen kehitys, tuotanto ja teknologiset järjestelmät voivat eriytyä. Tulevaisuudessa ”apple” voikin olla lännen käyttöjärjestelmä ja joillakin muilla mailla on toinen käyttöjärjestelmä.

Länsimainen järjestelmä on perustunut kehitykseen, rauhaan ja tulevaisuuden uskoon. Maailmasta löytyy kuitenkin valtioita, joiden yhtenä tavoitteena on tämän kehityksen ja rauhan järkyttäminen. Usko valtioiden kansainvälisen integroitumisen ja yhteisen riippuvuuden strategiaan on horjunut. Niin kävi myös 1930-luvulla huonoin seurauksin. Kansainvälinen integroituminen ei nyt välttämättä takaa rauhaa.


Skenaariot

Ison kuvan geopoliittiset skenaariot liittyvät Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Näiden kahden maan suhteiden ennakointi on tämän vuosikymmenen suuri kysymys. Muitakin teemoja löytyy, kuten Afrikan ja islamilaisen maailman valitsemat kehityspolut sekä yksittäisten valtioiden kuten Intian poliittiset linjanvedot.

Elämme kuitenkin Euroopassa lähempänä konkreettista sotaa ja täten geopolitiikan skenaarioita ajaa Venäjän hyökkäyssodan ja Ukrainan puolustamisen skenaariot. Sen tulevaisuus antaa myös viitteitä suurempiin geopolitiikan askeliin. Venäjän hyökkäyssota on jatkunut nyt yli puolitoista vuotta. Sodan asiantuntijat pystyvät arvioimaan mitä täsmälleen taistelukentällä tapahtuu ja miten taisteluiden arvioidaan kehittyvän. Sotaan liittyy kuitenkin taistelukenttää laajempia mahdollisuuksia. Tässä viisi mahdollista kehitysvaihtoehtoa konfliktin jatkoon:


Viisi skenaarioita konfliktiin:

Venäjän muuntuminen sisältä

Venäjä voi aina vaihtaa narratiivia, sillä se ei ole omien sanojensa mukaan sodassa. Se voi ilmoittaa perääntyvän, tavoitteet (tuhon) saavutetuiksi tai Venäjällä voi politiikka muuttua henkilövaihdosten kautta.

Ukrainan eteneminen

Ukraina voi saavuttaa voittoja taistelukentällä ja edetä tavoitteidensa mukaisesti. Tämä vahvistaisi sodan päättymisen mahdollisuutta, mutta voi luoda myös uusia uhkia.

Kompromissina rauhansopimus

Edellytykset rauhansopimukselle lähenevät päivä päivältä. Kumman tahon ehdoilla niitä rakennetaan, on täysin epäselvää. Kompromissi ei olisi kenenkään ihannetulos, ja sopimuksen ehtojen pitämiseen voi suhtautua skeptisesti.

Pitkäaikainen konflikti

Sota voi jäätyä paikoilleen. Molemmat puolet voivat onnistua pitämään rintamalinjat ja konflikti voi jatkua ratkaisemattomana pitkään.

Laajentuva sota

Sota voi myös tarkoituksellisesti tai tahdottomasti laajentua. Näin on nähty monta kertaa maailman historiassa. Jälkikäteen voidaan selittää tapahtumat jatkumona ja löytää niille looginen selitys. Moni ei halua laajentuvaa sotaa mutta moni sitä ennustaa.

Ukrainan ja lännen toiveena on Venäjän muuntuminen sisältä tai Ukrainan eteneminen. Ne loisivat ainakin mahdollisuuden parempiin ratkaisuihin ja reitin jonkin asteiseen viisaaseen rauhansopimukseen. Keskustelu rauhansopimuksesta käynnistynee, vaikka molemmilla osapuolilla on luja usko omaan voittoon rintamalla. Yllä olevista skenaarioista voi moni osin toteutua yhdellä kertaa tai jatkumona.
 

Sijoitusmarkkinat

Konfliktilla on viime aikoina ollut rajallinen vaikutus rahoitus- ja sijoitusmarkkinoille. Vuonna 2022 vahvistunut Venäjän energiasota, kohonnut inflaatio ja korkotaso ovat jo takana ja niihin markkinat ovat sopeutuneet. Heijastusvaikutukset näkyvät nyt kiinteistömarkkinoilla ja pienemmässä velan halutussa määrässä. Näin aina välillä tapahtuu ja markkinat ovat näihin muutoksiin tottuneet.

Syksyn 2023 sijoitusmarkkinoiden keskeiset ajurit ovat inflaatio, korko ja talouskasvu. Keskuspankit voivat tasapainotella onnistuneesti niin, että suurelta taantumalta vältytään. Keskuspankkienkin kristallipallot ovat kuitenkin sumeat ja päätöksentekoa voi rajoittaa liian sitkeä inflaatio. Kaiken järjen ja toiveen mukaisesti inflaatioluvut ovat tulossa alas, ja tämä mahdollistaisi talouden kuvaan ainakin Euroopassa sopivaa keveämpään rahapolitiikkaa.


Lopuksi

Yritykset sopeuttavat toimintojaan muuttuvan geopolitiikan maailmaan. Rauhansopimuksen pääsyn reitillä tarjoutuisi mahdollisuus lähteä jälleenrakentamaan Ukrainaa. Tähän olisi suuri intressi Euroopan valtioiden jo suuresta velkataakasta huolimatta. Jälleenrakentaminen tarjoaisi yrityksille kasvun mahdollisuuden, mutta jälleenrakentamisen edellytyksenä on turvallinen Ukrainan alue.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina