Eläkerahastot – kukkahattujen asialla?

11.11.2015 klo 15.09 Timo Viherkenttä

Kuka mahtaa vielä muistaa, kuinka Nokian ulkomaalaisomistuksen kasvaessa 1990-luvun lopulla meillä alettiin puhua vähän pilkallisesti, että yhtiö liukuu amerikkalaisen kukkahattukansan omistukseen? Yhdysvaltalaiset eläkerahastot olivat tuolloin alkaneet hankkia merkittäviä määriä Nokian osakkeita. Viimekätisten edunsaajien päähinemieltymyksistä ei liene ollut varsinaista näyttöä.

Eläkerahastoista on vuosikymmenten mittaan tullut sijoitusmarkkinoiden jättiläisiä ja myös suuria omistajia lähes kaikissa listatuissa yhtiöissä. OECD:n mukaan eläkerahastojen sijoitusvarallisuus oli vuonna 2014 yhteensä runsaat 28 tuhatta miljardia USA:n dollaria. Se on paljon rahaa.

Maailman sijoitusmarkkinoilla eläkerahastot ovat yksi kolmesta keskeisestä karkeasti samansuuruisesta institutionaalisesta ryhmästä vakuutusyhtiöiden ja sijoitusrahastojen ohella. ”Karkea samansuuruisuus” vaatii tosin tässä noin viiden tuhannen miljardin dollarin tarkkuustasoa, joka ei ihan kaikissa yhteyksissä sovellu kuvaamaan samaa suuruusluokkaa.

Mutta minkälaisia olioita eläkerahastot lopulta ovat?

Kaikki ovat ainakin jollain tavoin olemassa varojen rahastoimiseksi ja sijoittamiseksi tulevia eläkkeitä varten. Siihen yhteiset piirteet melkein loppuvatkin.

Eläkerahaston perikuva on jonkin yhtiön kollektiiviseen lisäeläkejärjestelmään eläkemaksuja keräävä ja sijoittava rahasto, joka on läheisessä yhteydessä yhtiöön, mutta siitä erillään. Suomessa tätä kuvausta vastaa lisäeläkesäätiö. Läntisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa näitä rahastoja on kuitenkin tuhansittain ja monet niistä ovat suuria.

Kun työntekijöiden asema on usein merkittävä myös eläkerahastojen hallinnossa, on vilauteltu pension fund socialism -käsitettä kuvaamaan työntekijöiden omistuksen vahvistumista yrityksissä eläkerahastojen kautta. Yleensä eläkerahastojen sijoitukset on toki hajautettu yksinomaan tai myös oman yhtiön ulkopuolelle. Muistamme silti, kuinka monet Enronin työntekijät menettivät työpaikkansa lisäksi suuren osan eläkkeistään yhtiön eläkerahaston sijoitettua - Enroniin.

Vaikka tällaiset yhtiöiden - ja joskus myös toimialojen – rahastot ovat lukumääräisesti ylivoimainen ryhmä, lähes kaikki suurimmat eläkerahastot ovat itse asiassa tavalla tai toisella julkisen sektorin rahastoja. Nämä voivat olla joko valtion vastuulla olevan yleisen eläkejärjestelmän vastuita varten tai julkisen sektorin työntekijöiden eläkkeisiin varautumiseksi.

Esimerkiksi Norjan mahtava valtiollinen eläkerahasto turvaa valtion vastuulla olevan yleisen eläkejärjestelmän rahoitusta. Hollantilaiset ja pohjoisamerikkalaiset suurrahastot  hoitavat puolestaan julkisen sektorin työntekijöiden (lisä)eläkkeitä.

Suomi on tässä oman tien kulkija. Kansainvälisesti tyypillisiä eläkerahastoja vastaavilla lisäeläkesäätiöillä ja lisäeläkekassoilla on meillä pieni rooli. Kun lakisääteiset eläkkeet ovat muissa maissa valtion hoidossa, suomalaisilla työeläkeyhtiöillä tai Kevalla ei oikein ole ulkomailla suoria verrokkeja.

Myöskään Valtion Eläkerahastolle ei löydy kaikin tavoin vastaavaa ulkomaista kollegainstituutiota. Euroopassa ja muuallakin on kuitenkin joukko osin samantyyppisiä toimijoita. Eläkerahastotoimiala on siitä vänkä, että rahastot eivät useimmiten kilpaile keskenään jokaisen hoitaessa omaa leiviskäänsä.  Kun vaikkapa valtiollisella eläkerahastolla ei ole mitään tarvetta piilotella hyviä käytäntöjä tai innovaatioita toisen valtion eläkerahastolta, rahastot voivat oppia toisiltaan eivätkä hyvät ideat ole muilta pois.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

26.1.2024 klo 11.38
14.12.2023 klo 11.04
24.11.2023 klo 11.18

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina