Eläkejärjestelmän kriisi Iso-Britanniassa

7.10.2022 klo 12.13 Timo Löyttyniemi

Kaikki näytti hyvältä Iso-Britanniassa. Eläkejärjestelmä oli pitkään alirahastoitu ja nyt kun korkotaso kipusi ylöspäin alkuvuoden aikana, eläkejärjestelmän rahastointiaste nousi yli 125 prosentin tason. Tämä siitä huolimatta, että sijoitusten markkina-arvot ovat tulleet tämän vuoden aikana alas. Taseen toinen puoli eli eläkevastuut diskontataan korolla, joka nousi ja näin eläkevastuut alenivat enemmän kuin mitä arvopapereiden arvo laski. Eläkejärjestelmä oli siis hetki sitten hyvin tasapainossa.

Yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta eläkesijoittajat ajautuivat ongelmiin Iso-Britanniassa. Eläkesijoittajat ovat käyttäneet johdannaisia suojatakseen rahastointiastettaan eli eläkevarojen ja eläkevastuiden suhdetta. Nyt eläkevaroja oli 25 prosenttia enemmän kuin eläkevastuita. Tästä huolimatta korkotason muutokset aiheuttivat eläkesijoittajille finanssikriisiä vastaavan likviditeettiongelman, kun korkojohdannaisia varten piti toimittaa vakuuksia.

Taustalla on niin kutsuttu Liability Driven Investment -strategia (LDI). Strategian mukaisesti sijoitukset pyritään tekemään siten, että katsotaan mitkä omaisuuserät vastaavat lähinnä eläkevastuiden kehitystä ja tähän pyritään saamaan lisäarvoa hallitulla määrällä riskinottoa. Runsaan kymmenen vuoden aikana korkosijoitusten osuus kasvoi eläkerahastojen allokaatiossa ja osakkeiden pieneni. Korkosijoitukset käyttäytyvät kuten eläkevastuu eli korkotaso heilauttaa näitä kahta samaan tahtiin ja pitää rahastointiasteen paikoillaan. Sijoitusstrategian mukaisesti eläkerahastot ja ulkoistuskumppanit hienosäätivät sijoitusstrategiaa johdannaismarkkinoilla ja näin mahdollistivat niiden ottavan lisäriskiä tuottoja saavuttaakseen. Paperilla kaikki näytti hyvältä.

Keskuspankki korjaa valtion virheen

Iso-Britannian pääministeri Liz Truss ilmoitti 45 miljardin punnan veronalennuksia lupaavasta ”mini-budjetista” perjantaina 23.9.2022. Veronalennukset ovatkin olleet tyypillinen konservatiivien politiikka ja nyt pääministeri Truss noudatti vahvaa vanhaa kaavaa. Markkinoiden reaktio oli tyrmäävä. Korkotaso nousi äkisti. Englannin valtion 30-vuotisen joukkovelkakirjalainan korko nousi 3,7 prosentista noin 5 prosenttiin lyhyessä ajassa. Sijoittajat pettyivät ja eläkesijoittajat joutuivat ongelmiin.

Kuiskuttelijoita ja valittajia löytyi riittävästi keskuspankin kabineteissa. Ja heitä kuunneltiin. Englannin keskuspankki ilmoitti keskiviikkona 28.9.2022 ostavansa jopa 65 miljardilla punnalla valtion pitkän juoksuajan velkapapereita lokakuun 14 päivään asti hillitäkseen nousevia korkopaineita ja alenevia valtion velkakirjojen arvoja. Markkinat reagoivat ilmoitukseen iloiten. Korkotaso laski yhdessä päivässä yli 1 prosenttiyksilöllä. Pitkien velkapapereiden korko laski 3,8 prosentin tasolle. Tämä rauhoitti markkinat.

Johdannaisten raportointi

Kuinka paljon ongelmia markkinoilla oli? Tästä ei ole täyttä kuvaa, sillä eläkeyhtiöiden raportointi on puutteellista jopa valvovalle viranomaiselle. Valvova viranomainen teetti vuonna 2021 selvityksen siitä miten eläkeyhteisöjen raportointia tulisi kehittää. Selvityksen johtopäätöksenä oli, että johdannaiset koskevat lähinnä kooltaan yli 1,5 miljardin punnan eläkerahastoja ja että niiden stressitestit kattavat tämän riskin. Raportoinnin kehittämisessä ei ollut kysymyksiä liittyen johdannaisten vakuuksiin tai tältä osin avoimuuden kasvattamiseen. Lukuja voidaan siis vain arvuutella. Bloombergin tietojen mukaan korkotaso olisi noussut useita prosenttiyksikköjä ilman keskuspankin väliintuloa ja pääosa eläkerahastoista olisi ajautunut likviditeettikriisiin.

Kysyin hiljattain suurelta hollantilaiselta eläkesijoittajalta eikö heitä huoleta korkojen nousu. Vastaus oli selkeä, että se ei huoleta. Korkojen noustessa eläkevastuiden nykyarvo alenee ja rahastointiaste paranee. Sielläkin päähuomio on siinä, onko rahastointiaste riittävä.

Eläkejärjestelmien erilaisuudet

Eläkejärjestelmät ovat kovin erilaisia. Rahastoiduissa ja hajautetuissa järjestelmissä rahastointiaste ja siinä käytettävä diskonttaustekijä ja varojen tuotto ovat keskiössä. Rahastoimattomissa järjestelmissä nojataan lähinnä valtion tai työnantajan maksukykyyn eläkkeiden osalta.

Suomessa eläkejärjestelmän tasapaino on myös tärkeä, mutta tasapainoa ei järkytä diskonttokoron muutokset. Eläkevastuiden diskonttokorkona käytetään vakiokorkoa. Näin muut asiat joustavat, kun eläkejärjestelmän tasapainoa haetaan. Lisäksi Suomen eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva ja rahastointiaste on ETK:n laskelmien mukaan 25-30 prosenttia riippuen käytettävästä diskonttokorosta. Rahastointiaste on eri järjestelmien (TyEL, Keva ja VER) vastuiden profiilista riippuen 21-38 prosenttia.

Lopuksi

Iso-Britannian eläkejärjestelmä oli suurelta osaltaan tasapainossa, mutta silti se oli aiheuttaa eläkepommin. Eläkepommi meinasi poksahtaa johdannaismarkkinoilla ja koski suojausinstrumenttien käyttäjiä. Tapahtumien sarja osoittaa myös valtion talouden velkaantumisen tuoman haavoittuvuuden. Markkinat eivät sallineet valtion lisävelkaantumisen tapahtua ja keskuspankkia huudettiin apuun. Euroalueen rakenne, jossa valtioita on monta ja yksi yhteinen keskuspankki, asettaa omat rajoitteet velkaantumiselle. Kun maailma ympärillä on epävakaa, voi epävakauden kerrannaisvaikutuksia ilmaantua yllättävissä paikoissa.

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian tuonti energian vienti ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia suunnittelu syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttamarkkinat vanhuuseläke varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkataakka verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina