EU-vaalit luovat Euroopan suunnan

28.5.2024 klo 11.52 Timo Löyttyniemi

EU-vaalit ovat nyt tärkeämmät kuin koskaan. Euroopan maaperällä on täysimittainen sota, ja Eurooppaan kohdistuu hybridiuhkia jokainen päivä. Eurooppalainen valtio puolustaa koko Euroopan puolesta samalla kun yksi eurooppalainen valtio hyökkää sitä kohti kaikin tavoin. EU on ollut rauhanprojekti ja nyt sillä on haaste rauhan saavuttamisessa.

Maailman päättäjät kokoontuvat kesäkuun 15.–16. päivinä Sveitsin Bürkenstockin viiden tähden hotelliin päättämään siitä, miten rauhanprosessi voitaisiin käynnistää. Mitkä ovat oikeat askelmerkit rauhaan Euroopassa? Miten Venäjä voidaan ottaa tähän rauhanprosessiin mukaan? Bürkenstockin keskustelut kesäkuun puolivälissä eivät ole Ukrainan rauhansopimuksen keskusteluja, vaan sitä edeltäviä hahmotelmia. Näitä keskusteluja edeltää EU-vaalit 6.–9. päivinä kesäkuuta.

EU:n laajeneminen

EU-vaalien ensimmäinen tärkeä kysymys on se, tuleeko EU:n aluetta laajentaa ja tuleeko uusia valtioita ottaa mukaan. Tähänastiset laajentumiset ovat osoittautuneet menestykseksi. Kuitenkin Iso-Britannian lähtö EU:sta on hyvä varoitus siitä, että jos laajentuminen ei ole onnistunut ja jos politiikat eivät kaikkia miellytä niin EU-ero on mahdollista. Suuri kysymys on miten ja milloin Ukrainalle tarjotaan konkreettista etenemistä EU-tielle. Jos Ukraina menestyy sodassaan ja kun rauha syntyy, on Ukraina ansainnut paikkansa EU-perheessä.

Puolustuspolitiikka

Puolustuspolitiikka on tullut EU:n ytimeen. Se on ollut Naton kautta Brysselin sydämessä jo pitkään. Nyt se integroituu EU-politiikkaan. Naton ja Euroopan tavoitteena on nostaa rahallisia panostuksia puolustukseen sekä saada aikaan kanavat, joiden avulla tätä rahaa kanavoituu eurooppalaisen puolustusvälineteollisuuden tilauksiin. Tämä onkin suuri yhteinen haaste, jossa mitataan sisämarkkinoiden toimivuutta konkreettisesti.

Sisäinen järjestys

Siirtolaisuus, rikollisuus ja Venäjän hybridivaikuttamiset haastavat Eurooppaa. EU:n tulee auttaa valtioita puolustamaan eurooppalaista järjestystä. Järjestyksen ylläpito on yksi valtion keskeisistä tehtävistä, jotta kansalaiset ja yritykset voivat toteuttaa unelmiaan. EU on valtioiden instituutio ja sille sopii hyvin yhteisen järjestyksen puolustaminen. Frontex on ollut menestystarina ja täyttänyt tehtävänsä rajavalvonnan koordinoinnissa.

Teollisuuspolitiikka

EU:n keskusteluihin teollisuuspoliittiset kysymykset ovat nousseet usean eri tekijän vaikutuksesta. Jokainen maa kehittää uutta teollisuuspolitiikka ja EU näiden mukana. Tämän teeman alle menevät sanat strateginen autonomia, puolijohde-ekosysteemi, vihreän kehityksen ohjelma, rauhanrahasto sekä usea muu hanke. Teollisuuspolitiikan strategioiden luonnissa ei pidä unohtaa, että nyky-yhteiskunnan talous perustuu yhä suuressa määrin palveluihin sekä ICT:hen. Elinkeino- ja teollisuuspolitiikka menee joka tapauksessa EU:n tasolla uusiksi, sillä geopolitiikka on sotkenut monta EU:lle tärkeää agendaa. Suhtautuminen valtion tukiin sekä kiinalaisten autojen tulvaan ovat tästä hyviä esimerkkejä.

EU:n päätöksenteko

EU:n päätöksenteko on aina ollut sekavaa, hidasta ja moniportaista. Tästä huolimatta EU on kyennyt monesti ratkaisuihin ja yllättänyt päätöksenteon nopeudella niissä teemoissa, joissa nopeaa johtajuutta on kaivattu. EU:n päätöksenteko perustuu valtioiden yksimielisyyteen eräissä tärkeissä kysymyksissä. Suuri kysymys on, milloin EU siirtyy enemmän käyttämään enemmistöpäätöksiä. Kyse lienee aikataulusta ja siitä, milloin pakko sanelee keinon ja aikataulun.

EU kommissio ja Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät mahdollistavat eurooppalaisen agendan eteenpäin viemistä ja vahvistamista sen rinnalla mitä jäsenvaltiot edustavat. Neuvoston (jäsenvaltiot), parlamentin ja komission malli lienee monimutkainen, mutta se toimii.

EU ja talous

EU:n talous ja EU-alueen pörssiyhtiöt ovat jääneet jälkeen Yhdysvalloista. Kasvun ajureita tarvitaan kiperästi. Kasvun uskottiin syntyvän avoimen maailman kaupan avulla. Euroopalla on nyt uusien pohdintojen aika. Pitääkö rajoihin, tulleihin, suuryhtiöihin, lainsäädäntöön ja innovaatioihin ottaa uutta näkökulmaa, jonka avulla eurooppalainen elinkeinoelämä saataisiin kukoistamaan ja saataisiin elinkeinoelämä luomaan työpaikkoja?

Lopuksi

Eläkesijoittajien kannalta Eurooppa on onneksi koostunut monesta eri palasesta. Eurokriisin aikana oli kriisivaltiot ja muut. Brexitin aikana oli Iso-Britannia ja muut. Ukrainan kriisin aikana on ollut itärajan valtiot ja muut. Kriisit tulevat ja menevät. Euroopan vahvuus on sen monipuolisuus. Pohjoismaat ovat myös osoittaneet voimansa talouskilpailussa.

EU-vaalit luovat suunnan Euroopalle. Toivokaamme, että uudet parlamentaarikot pystyvät yhteistyössä viemään Eurooppaa kasvun ja uudistumisen uralle. Eurooppalainen rauhanprojekti ja turvallisuus on kuitenkin tätäkin suurempi toive.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina