Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Kuinka rahoittaa varustautuminen?

20.9.2024 klo 14.20 Timo Löyttyniemi

Geopolitiikassa ei ole hurraamista. Valoa ei näy tunnelissa eikä ole siltaa, joka johtaisi uuteen rauhaisaan ajanjaksoon. Lännen on pakko varustautua, ja tahtotila on vahva. Muutoksessa on monia rakenteellisia ja taloudellisia pidäkkeitä, mutta vähemmän enää henkisiä pidäkkeitä. Tahtoa on, mutta pitää löytää myös uusia rahoitusmuotoja. EU:n yhteisvelkaa on ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi, mutta se ei saa laajaa kannatusta. Entä pitäisikö puolustusmenot rahoittaa varallisuuteen perustuvalla maksulla, sillä varallisuutta tulee turvata ja suojella?

Työn vai varallisuuden verottaminen?

Geopolitiikassa autoritääriset valtiot kalistelevat sapeleitaan. Tämän vuoksi lännen demokratioiden on suojeltava itseään. Uhkaan liittyy mitä suuremmassa määrin omaisuuden suojan ja sopimusperusteisen järjestelmän toimivuuden ja luottamuksen jatko. Lienee uskottavaa väittää, että autoritäärisessä yhteiskunnassa omistaminen ei ole yksinkertaista ja se voi olla myös mielivaltaista.

Kumpaa tulisi verottaa, työtuloa vaiko varallisuutta? Opettaja, sairaanhoitaja ja rakennustyömies saavat töitä olisi sitten kyse demokratiasta tai autoritäärisestä valtiosta. Vapaus ja mielipiteen ilmaisu eroavat näissä yhteiskuntamalleissa radikaalista, mutta varsinainen työnturva ja työstä saatava palkka voivat olla samat.

Omaisuuden osalta tilanne on täysin eri. Se, miten autoritäärinen valtio kohtelee yksityistä omaisuutta, on epäselvää. Sitä on edes vaikea kuvitella, mihin päätöksentekoon omaisuuden salliminen perustuisi. Kuka saa omistaa? Kenen omaisuus jää jäljelle ja keneltä se otetaan pois? Kuinka paljon omaisuutta sallitaan ja milloin? Näihin kysymyksiin liittyviä vastauksia voi vain arvuutella.

Lienee syytä epäillä, että omaisuudet säilyisivät demokraattisen valtion siirtyessä autoritääriseen järjestelmään. Täten omaisuutta kohtaan uhka on suurempi kuin työtuloja kohtaan. Tästä päättelystä seuraisi, että on loogista, että omaisuutta ja sen jatkuvuutta tulisi suojella. Puolustukseen panostaminen ja varustautuminen on tähän tärkeä toimi. Perinteinen käsite joissakin piireissä onkin ollut valtion tärkeä yövartijan rooli.

Voiko varallisuutta verottaa?

Viime vuosikymmenten trendi on ollut, että verotus on perustunut erimuotoisten tulojen verotukseen sekä arvonlisäveroon ja haittaveroihin. Moni haittavero on kokenut suuren murroksen vihreän siirtymän ja ihmisten kulutustottumusten äkillisten muutosten seurauksena. Verojärjestelmän on tämän vuoksi oltava jatkuvasti dynaamisesti muuttuva.

Maailmalta löytyy maita, joissa varallisuus raportoidaan ja varallisuutta verotetaan. Varallisuuden verotus voi myös olla monella eri tasolla. Euroopan mittakaavassa potentiaalisia maksun kerääjiä lienevät EU, valtiot ja kunnat.

Varallisuuden verottaminen on yksinkertaista, jos siitä tehdään yksinkertaista ja suoraviivaista sekä riittävän alhaista. Poliittiseen päätöksentekoon liittyy kuitenkin aina monimutkaisuuden riski. Päätökset ovat usein kompromisseja ja näin niihin lisätään ripaus jokaisen tahtoa ja erilaisia ehdotuksia. Lopputulos on monimutkainen ja se johtaa vääränlaiseen optimointiin, vääriin kannusteisiin ja verojen minimointiin. Toimivia rakennelmia on kuitenkin pystytty luomaan. Arvonlisävero lienee hyvä esimerkki, sillä se on käytössä eri maissa ja se toimii. Toinen hyvä esimerkki on kiinteistövero, joka on laajalti käytössä ja muistuttaa omaisuuden verottamista. Kolmas esimerkki varojen mukaan kerätystä maksusta on pankkisektorin vakausmaksut, joita kerättiin Euroopassa pankkien omien pääomien ja riskien perusteella.

Lopuksi

Eurooppa on kiivaasti panostamassa puolustukseen. Hidasteita on useita, ja jossain vaiheessa hidasteeksi voi myös muodostua puolustukseen panostamisen ja varustautumisen rahoitus. Jos halutaan harkita uusia rahoituskanavia, joihin olisi loogiset selitykset, niin sellainen olisi varallisuuden turvaamisen maksu tai vakuutusmaksu. Sitä voi varmaan kutsua myös veroksi, vaikka mieli ei tekisi.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

10.10.2024 klo 13.15
20.9.2024 klo 14.20
8.7.2024 klo 9.35

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones Draghi EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppa Eurooppalaiset eläkejärjestelmät EU-vaalit FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio Innovaatiot institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät Kauppalehti kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kilpailukyky kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi puolustuspolitiikka puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahastot rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittaminen sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tavoite-eläkeikä teknologia tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva työura uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varallisuus varautuminen varustautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhteisvelka yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina