Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Kiinteistömarkkinoiden tila

28.6.2023 klo 14.34 Timo Löyttyniemi

Kiinteistömarkkinoilla on suuri merkitys taloudessa. Pitkä alhaisen korkotason periodi on nostanut kiinteistöjen hintoja ja mahdollistanut myös vilkkaan rakentamisen. Kiinteistömarkkinoilla on kuitenkin nyt murros, jossa usea tekijä samanaikaisesti on vaikuttamassa kiinteistö- ja asuntomarkkinoihin. Näistä tekijöistä keskeisin on korkotason toteutunut nousu ja sen mahdollinen kehitys tämän vuoden aikana.

Etätyö ja toimistot

Etätyön yleistyminen on heikentänyt toimistotilojen kysyntää. Samalla kaupungit joutuvat uudelleen keksimään mikä on kaupungin keskustan funktio. Millä saadaan ihmiset viettämään aikaa keskustassa ja mitä palveluja tarvitaan? Jos toimistojen tarve vähenee ja työtä tehdään myös etänä, kaupunkien keskustasta halutaan tehdä muutoin viihtyisä. Jos niistä ei tehdä ”museoita”, niin ehkäpä elämysalueita kaupunkilaisille ja turisteille.

Sijoittajien kiinnostus on jo pitkään suuntautunut logistiikkakiinteistöihin. Teknologinen murros ja nettikauppa ovat luoneet logistiikan kiinteistöjen tarpeen kasvun. Kaupat ovat näyteikkunoita ja internet on ostopaikka. Tämä hyvä kehitys saanee myös jatkoa.

Asuntojen arvo

Asuntojen arvonnousu on ollut merkittävää, mutta kehitys on eriyttänyt menestyvät taajamat taantuvista alueista. Alhainen korkotaso, etätyö ja velan käyttö ovat kiihdyttäneet asuntotuotantoa. Nyt korkotason yleinen nousu on pysäyttänyt tämän. Myymättömien asuntojen määrä on kasvanut ja asunnon ostajan kannattaa hiukan odottaa joko korkotason laskua tai asuntojen hintojen laskua. Pitkällä aikavälillä asunnot ovat olleet kuitenkin monelle sijoituskohde numero yksi. Väestön kasvu on asuntojen arvon ajuri. Kaupungistuminen on jatkunut ja sen odotetaan jatkuvan.

Kiinan jatkuva uhka

Myös laajemmin globaalilla tasolla väestön kasvu on kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden keskeinen muuttuja. Kiinan kiinteistömarkkinoiden ja erityisesti kiinteistökehittäjien ongelmat ovat vaivanneet pitkään. Kiinteistö- ja asuntomarkkinat ovat Kiinan talouskasvun tärkeä komponentti. Usea asuntorakennuttaja joutui Kiinassa ongelmiin, mutta välitön uhka ratkaistiin viime vuoden syksyllä, kun valtio-omisteiset yhtiöt tulivat pelastajiksi. Nyt tämä huoli on jälleen nostanut päätään, kun covid-rajoitteiden avautumisen huuma on väistynyt ja talouskasvu on hiipumassa. Valtio ja keskuspankki ovat ryhtyneet nyt elvyttämään ja pitämään yllä kysyntää.

Pankit Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain aluepankit ovat tärkeitä kiinteistörahoittajia. Keväällä oli huoli siitä, miten näiden pankkien taseet kestävät mahdolliset kiinteistöluottojen ongelmat. Varsinaisia ongelmia ei ole vielä noussut pintaan, mutta korkotason pysyessä nykytasolla tämä huoli voimistuu. Alueelliset erot ovat Yhdysvalloissa suuria. Länsirannikon asuntomarkkinat ovat olleet hinnaltaan korkeimmat ja myös hintojen lasku on iskenyt rajuimmin. Toimistotilojen kohtalo puhuttaa ja on avainasemassa, kun arvioidaan vaikutuksia pankkeihin. Korkotason pitäisi tulla alas edes hivenen, jotta ongelmat ja haasteet eivät muutu kriisiksi.

Ruotsi on eri maa

Ruotsin asuntomarkkinat ovat olleet kuumat jo pidemmän aikaan, mutta nyt hyvä kehitys vaihtui rajuun hintojen laskuun. Asuntojen hinnat ovat laskeneet yli 15 prosenttia ja moni kantaa huolta jatkosta. Samalla Ruotsin kruunu suhteessa euroon on laskenut merkittävästi, jopa 25 prosenttia korkeimmilta tasoiltaan kymmenen vuoden aikana.

Pohjoismaisilla pankeilla on käytössä niin kutsutut omat mallit vakavaraisuuden laskennassa. Asuntoluotot on luokiteltu kohtuullisen vähäriskisiksi. Jos asuntojen hintoja lasku jatkuu, tulee tämä näkymään pohjoismaisten pankkien vakavaraisuudessa.

Lopuksi

Kiinteistö- ja asuntomarkkinat ovat avainasemassa arvioitaessa talouskasvua. Näihin markkinoihin kuten moniin muihinkin liittyy itse itseään ruokkiva kehitys. Jos kehitys on hyvä, luo se hyvät edellytykset lisäinvestoinneille. Nyt näin ei ole. Jos korkotaso pysyy nykytasolla korkean inflaation vaikutuksesta tai jopa nousee, se luo ongelmia kiinteistömarkkinoille laajasti. Inflaation alentuminen olisi täten avain, jotta koron nousun paineet poistuisivat ja kiinteistömarkkinoiden ongelmilta vältyttäisiin. Pitkällä aikavälillä kiinteistöt tarjoavat kuitenkin suojaa inflaatiota vastaan.

Kirjoittaja on Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoittamisen riskit sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina