Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Keskuspankkien puheet

26.1.2024 klo 11.38 Timo Löyttyniemi

Keskuspankkien puheilla on voimaa. Puheita ja lausuntoja kuunnellaan, koska keskuspankkeihin on luottamusta. Viimeisimmässä Bank of America pankin kyselyssä institutionaaliset sijoittajat arvioivat, että ylivoimaisesti tärkein muuttuja osake- ja korkomarkkinoiden lähiajan kehitykselle on keskuspankkien rahapolitiikka.

Keskuspankit hyödyntävät puheviestintää ja täydentävät sillä osin tekemisiään. Virallisilla lausunnoilla ja epävirallisilla puheilla ostetaan aikaa, sillä tietoa talouden tilasta kertyy asteittain ja viiveellä. Jos keskuspankkien politiikka olisi vain tekoja, niin asearsenaali olisi köyhempi.
 

Muutos vuoden 2023 lopulla

Viime vuoden lopun rahapolitiikkaa kuvaa sana ”dovish pivot”. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskuspankkien kiristävä rahapolitiikka jatkui aina kesään (USA) ja alkusyksyyn (euroalue) saakka, ja uusimmat lausunnot, puheet sekä kertynyt data olivat rahapolitiikan kiristymisen päättymiseen vihjaavia. Markkinat tulkitsivat nämä askeleen pidemmälle ja markkinoiden odotukset kääntyivät siihen suuntaan, että korkoja tultaisiin alentamaan aiemmin kuin aikaisemmin odotettiin. Tämä näkyi sitten markkinoilla korkojen alentumisena ja osakkeiden erinomaisena kehityksenä vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Esimerkiksi marraskuu 2023 jää lähihistorian kirjoihin yhtenä parhaista kuukausista institutionaalisille sijoittajille.

Oliko tämä se mitä keskuspankkiirit halusivat? Vastaus riippuu aikaperspektiivistä. Keskuspankkiirit ostavat aikaa. Viivyttely on arvokasta, sillä aiempien päätösten vaikutukset näkyvät viiveellä ja jatkopäätöksille tulee harkinta-aikaa. Markkinat ovat kuulleet viime kuukausien aikana keskuspankkiirien reaktioita markkinoiden reaktioihin. Uusimmat viestit ovat olleet, että markkinat ottavat liian aggressiivisen etunojan tuleviin keskuspankkien päätöksiin.
 

Ajatusleikki

Voisimme leikkiä ajatuksella, että keskuspankit toimisivatkin toisin. Nopeasti mieleen tulisi neljä erilaista vaihtoehtoista mallia. Mallit olisivat päättäminen ilman puhetta, puhuminen ilman päätöstä, keskuspankin päätösten automatisointi tai markkinoihin uskominen. Käydäänpä läpi toimivatko nämä vaihtoehdot vai ei.

Ensimmäinen ajatusleikki olisi, jos keskuspankit eivät puhuisi lainkaan. Tämä olisi mahdollista, jos ne käyttäytyisivät kuten Vatikaanin konklaavi. Uuden Paavin valitsijat kokoontuvat ja kun päätös on tehty, nousee savupiipusta valkoista savua Vatikaanissa. Päätös ilman lausuntoja tarkoittaisi keskuspankkien maailmassa sitä, että päätöksiä joutuisi tekemään useammin ja näin viestittämään tulevaisuutta.  Kun välipuheen voima puuttuu, jouduttaisiin viestintää ja markkinoiden reagointia hakemaan useammasta päätöksestä.

Toinen ajatusleikki olisi, jos keskuspankki harjoittaisi politiikkaa vain puhumalla? Jos uskottavuus on kohdallaan, ja markkinoiden tilanne on riittävän suotuisa, voisi pelkällä puheella johtaa rahapolitiikkaa jonkin aikaa. Ajan oloon se ei kuitenkaan onnistu, sillä itse koron tasolla on myös todellista merkitystä. Tietenkin jos korkoa muutettaisiin vain kerran vuodessa, johtaisi se runsaaseen puhumiseen, jotta väliaikana talous ei ylikuumenisi eikä toisessa ympäristössä jarrutusta olisi liikaa.

Kolmas ajatusleikki on keskuspankin päätöksenteon automatisointi. Nyt kun tekoäly kehittyy vauhdilla, voidaan tietenkin leikitellä ajatuksella, että pystyykö tekoäly samaan kuin keskuspankkiirit. Entä pystyisikö tekoäly parempaan kuin keskuspankkiirit? Vastaus riippuisi varmaankin keskuspankkiirien mandaatin monimutkaisuudesta. Jos on yksi parametri, jota keskuspankki orjallisesti vahtii, niin tekoäly lienee hyvä väline. Todellisuudessa keskuspankkien mandaatit ovat kirjoitettuja mandaatteja, joita täydentää reaalipolitiikka. Monimutkainen tavoite ja ajassa muuttuvat odotukset luovat tekoälyllä johdetun keskuspankkipolitiikan vaikeaksi. Tekoäly jääneekin tältä osin taustatyökaluksi ja sijoittajien välineeksi, kun ne arvuuttelevat tulevaisuuden skenaarioita.

Neljäs vaihtoehto olisi markkinoiden hinnoitteluihin uskominen ja niiden mukaisesti päättäminen. Jos uskotaan markkinoiden oikeellisuuteen, niin voisi varmaankin ajatella, että otetaan sieltä päätöksenteon parametrit. Todellisuus tuo kuitenkin haasteita. Markkina-arkkitehtuurilla on oma vaikutuksensa kuten myös kysynnän ja tarjonnan ajoittaisilla painotuksilla. Markkinoita voi myös vaivaa lyhytnäköisyys. Voihan olla, että markkinahinnat kuvastavat joskus myös toiveikkuutta ja joskus inhorealismia. Monesti markkinahinnat ovat kuitenkin erinomainen viesti siitä, mitä keskuspankkiirit mahtavat sillä hetkellä ajatella, … kunnes ajattelevat toisin.


Lopuksi

Keskuspankkia ei pysty korvaamaan Vatikaanin savupiipulla eikä tekoälyllä. Näihin yhdistyy kuitenkin kaksi tärkeää keskuspankin ominaisuutta. Dataa tarvitaan keskuspankin päätöksentekoon valtava määrä samoin kuin koneilla ja tekoälyllä on käytössä. Paavillista viisautta ja luottamusta tarvitaan keskuspankin päätösten ja puheiden pohjalle, jotta markkinat tulkitsevat keskuspankkeja halutulla tavalla. Luottamuksen voima on suuri ja siihen keskuspankit pitkälti nojautuvat.

Usealla päätöksellä voi korvata useita puheita, mutta puheilla ei voi kovin pitkään korvata päätöksiä. Päätöksiä tarvitaan siinä vaiheessa, kun todellisuus on ristiriidassa keskuspankkien korkotason kanssa. Tilanne olisi sellainen, jossa inflaatio tippuu riittävän alas suhteessa keskuspankin asettamaan korkoon. Tällöin olisi pakko toimia.

Viimeaikainen ”dovish pivot” keskustelu jatkuu. Kohti maaliskuun keskuspankkien kokouksia tulee lisää dataa, jota keskuspankkiirit koneiden avulla analysoivat. Sillä aikaa sijoittajat yrittävät arvuutella mitä tuleman pitää. Nyt eräät asiantuntijat uskovat jo korkopolitiikan todelliseen muutokseen eli korkojen alentamiseen ainakin euroalueella. Tuonkin päätöksen, kuten monen aiemman, voi korvata pelkällä puheella jonkin aikaa. Markkinat antavat kuitenkin parhaan päivittäisen yhteenvedon siitä mitä keskuspankkiirien kollektiivisissa ajatuksissa liikkuu kulloisenakin hetkenä.


Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.


TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

26.1.2024 klo 11.38
14.12.2023 klo 11.04
24.11.2023 klo 11.18

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi päätöksenteko raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina