Valtion Eläkerahaston vuosikatsaus 2016

Sijoitustoiminnan tuotto oli vuonna 2016 hyvä

Taloudellinen toimintaympäristö oli vuonna 2016 vaihteleva. Kansainvälinen talous alkoi vuoden mittaan osoittaa vahvistumisen merkkejä suhteellisen laajalla rintamalla. Keskeisten keskuspankkien rahapoliittiset linjat eriytyivät Yhdysvaltojen keskuspankin ryhdyttyä vuoden 2015 lopulla varovaiseen kiristykseen, kun taas Euroopan ja Japanin keskuspankit jatkoivat elvyttävää politiikkaansa. Suomen talouden suhdanne ei vielä päässyt kunnolla mukaan Euroopan suhteelliseen suotuisaan kehitykseen, vaikkakin meilläkin alettiin pitkästä aikaa havaita merkkejä talouskehityksen piristymisestä.

Sijoitusmarkkinoiden vaihtelu oli vuonna 2016 voimakasta. Rahapolitiikkaan ja Kiinan talouskehitykseen liittyvät huolet veivät erityisesti osakemarkkinat vuoden alussa voimakkaaseen laskuun, mutta toipuminen tästä oli nopeaa. Sittemmin myös runsasta huolta aiheuttaneista poliittisista tapahtumista seuranneet negatiiviset markkinavaikutukset jäivät pääosin lyhytaikaisiksi. Vuoden viimeisinä viikkoina osakekurssit nousivat yllättävän vahvasti etenkin Yhdysvalloissa. Korkotasot pysyivät historiallisen matalina läpi vuoden.

Valtion Eläkerahaston sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuodelta 2016 oli 6,7 prosenttia. Keskimääräinen nimellistuotto viideltä vuodelta oli 7,4 prosenttia ja kymmeneltä vuodelta 4,5 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi muodostui 5,6 prosenttia, joka ylittää selvästi niin eläkejärjestelmässä yleisesti odotettavan kuin VERinkin pitkän aikavälin rahoituslaskelmien pohjana olevan keskimääräisen tuottotason. VERin viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 6,3 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 2,8 prosenttia.
 

VER on selkeästi saavuttanut valtiovarainministeriön asettaman pitkän aikavälin tuottotavoitteen, jonka mukaan rahaston tulee pitkällä aikavälillä tuottaa enemmän kuin valtionvelan kustannus. Kymmenen viime vuoden ajalta VERin tuotto on ollut keskimäärin 2,0 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Nykymuotoisen toiminnan aikana vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä vajaat 5 miljardia euroa suurempi kuin valtionvelan keski­kustannus samalta ajalta.

Kaikkien omaisuusluokkien tuotto oli vuonna 2016 positiivinen. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat 4,0 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 9,7 prosenttia. Muista sijoituksista parhaiten tuottivat infrastruktuurisijoitukset, 13,8 prosenttia, ja kiinteistörahasto­sijoitukset, 11,9 prosenttia.

VERin sijoitussalkku oli vuoden 2016 lopussa markkina-arvoltaan 18,8 miljardia euroa. Sijoituksista oli korkosijoituksia 46,0 prosenttia, osakesijoituksia 45,0 prosenttia ja muita sijoituksia 8,4 prosenttia.
 

Elokuussa 2016 VERin hallitus päätti sijoitustoiminnan vastuullisuuden periaatteiden uudistamisesta ja niiden mukaisista toimintatavoista. VERin vastuullisen sijoitustoiminnan kulmakiviä ovat YK:n vastuullisuusperiaatteiden (UNPRI) ja kansainvälisten normien (YK:n Global Compact) kunnioittaminen sekä vastuullisuusasioiden läpinäkyvyyden saavuttaminen VERin sijoitustoiminnassa ja kaikissa sijoitusluokissa. VER tiedostaa toiminnassaan ilmastomuutoksen hidastamisen vaatimukset ja sen myötä tarpeen sijoitusten hiilijalanjäljen mittaamiseen, raportointiin ja alentamiseen.

Korkosijoitukset

Likvidit korkosijoitukset

Likvidin korkosalkun tuotto vuonna 2016 oli 4,0 prosenttia ja sen markkina-arvo vuoden lopussa 8,4 miljardia euroa. Korkosalkun duraatio oli koko vuoden salkun neutraaliduraatiota alemmalla tasolla.

Hermostuneen vuoden alun jälkeen korkomarkkina kehittyi erittäin positiivisesti vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana. Ainoastaan Ison-Britannian EU-kansanäänestys aiheutti hetkellisen volatiliteetin lisääntymisen kesäkuun lopulla, mutta riskillisempienkin korkosijoitusten korkotason nousu jäi lyhytaikaiseksi. Viimeisellä vuosineljänneksellä korkomarkkinaa heiluttivat Yhdysvaltojen vaalitulosta seuranneet odotukset kasvavasta finanssipoliittisesta elvytyksestä sekä pelot protektionismin lisääntymisestä.

EKP:n maaliskuinen päätös laskea korkoa, kasvattaa arvopaperiostoja ja laajentaa ostoja myös euromääräisiin investment grade -tason yrityslainoihin tuki laajasti yrityslainamarkkinaa ja euroalueen valtionlainoja. Suurin osa valtionlainoista ja merkittävä osa hyvin luottoluokitelluista yrityslainoista painui negatiiviselle korkotasolle Euroopassa. Euroalueen ennätysalhainen korkotaso lisäsi sijoittajien kiinnostusta kehittyviä markkinoita kohtaan, minkä lisäksi Yhdysvaltojen keskuspankin (FED) alkuvuoden kyyhkysmäiset lausunnot ja öljyn hinnan voimakas nousu tukivat kehittyviä markkinoita.

Yhdysvaltojen presidentinvaalitulosta seuranneet korkojen nousu, dollarin vahvistuminen ja pelot protektionismin lisääntymisestä rasittivat erityisesti kehittyvien markkinoiden dollarimääräisten lainojen tuottoa viimeisellä vuosineljänneksellä. Joulukuussa Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien rahapolitiikat jatkoivat eriytymistään EKP:n jatkaessa osto-ohjelmaansa huhtikuusta ainakin joulukuun 2017 loppuun samalla, kun FED nosti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttia ja arviotaan tulevien vuosien korkotasoista. Lisäksi EKP lyhensi julkisen sektorin osto-ohjelman piirissä olevien velkapapereiden jäljellä olevan vähimmäisjuoksuajan vuoteen ja poisti EKP:n talletuskoron suuruisen minimituottovaateen ostettavilta arvopapereilta. Yhdysvaltojen ja Saksan kymmenvuotisten lainojen tuottoero kasvoi suurimmaksi vuosikymmeniin.

VERin likvideissä korkosijoituksissa parasta tuottoa tarjosivat kehittyvät lainamarkkinat. Kaikkien alasalkkujen tuotot olivat positiivisia. Rahamarkkinasalkku pidettiin ajanjaksolla ylipainossa ja valtionlainat alipainossa. Yrityslainat ja kehittyvien markkinoiden lainat pidettiin lähellä neutraalia allokaatiota lukuun ottamatta viimeistä vuosineljännestä, jolloin kehittyvät markkinat olivat selvässä alipainossa.

Suorien korkosijoitusten osuus koko likvidistä korkosalkusta oli vuoden lopussa noin 61,5 (65,5) prosenttia. Vuoden päättyessä suoria korkosijoituksia oli 300 (296) sitoumuksessa ja rahasto-osuuksia 38 (36) rahastossa.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset ovat sijoituksia private credit -rahastoihin. Salkkurahastot ovat pääasiassa pääomarahastomuotoisia ja rahastojen sijoitukset epälikvidejä lainoja.

Epälikvidien lainamarkkinoiden kasvu Euroopassa jatkui vuonna 2016. Pankkien rahoituksen väheneminen on koskettanut etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä Pohjoismaiden ulkopuolella. Salkun vuoden 2016 tuotto oli 2,4 prosenttia mikä jäi alle sille asetetun vuoden 2016 tavoitetuoton. Vuoden aikana tehtiin sijoitukset kolmeen uuteen rahastoon (124 miljoonaa euroa). Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 199 miljoonaa (121) euroa.

Vuoden lopussa private credit -sijoitusten paino VERin salkussa oli 1,2 (1,2) prosenttia.

Osakesijoitukset

Noteeratut osakesijoitukset

Osakemarkkinoilla nähtiin vuonna 2016 erittäin voimakkaita heilahteluja, mutta vuosi päättyi osakesijoittajien kannalta hyvin. VERin pörssinoteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia sisältävän osakesalkun tuotto oli 9,7 prosenttia. Kaikkien osasalkkujen tuotot olivat vuodenvaihteessa positiivisia, ja parhaimmat tuotot noteeratuista osakkeista saatiin Pohjois-Amerikasta.

Vuosi 2016 alkoi erittäin hermostuneissa merkeissä maailman osakemarkkinoilla, ja ensimmäisten kuuden viikon aikana tultiin voimakkaasti alas laajalla rintamalla. Tämän jälkeen alkoi kuitenkin laajamittainen osakemarkkinoiden elpyminen, joka kesti aina huhtikuun puoliväliin asti. Toukokuussa osakemarkkinat hermoilivat jonkin verran, mutta voimakkain markkinaliike saatiin juhannuksen tienoilla Ison-Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksen myötä. Äänestystulos tuli markkinoille suurena negatiivisena yllätyksenä ja parin seuraavan päivän aikana rahoitusmarkkinoilla nähtiin erittäin suuria päiväkohtaisia heilahteluja. Osakemarkkinat toipuivat kuitenkin tästäkin yllättävän nopeasti ja jo heinäkuu muodostui erittäin vahvaksi kuukaudeksi. Kun vielä osakemarkkinat, ennakko-odotusten vastaisesti, ottivat lopulta myönteisesti vastaan Yhdysvaltojen vaalituloksen, osakemarkkinoiden loppuvuosi oli vahvan nousujohteinen. Vuosi 2016 voidaankin monessa mielessä luokitella suurten yllätysten vuodeksi.

Osakesalkun arvo nousi markkina-arvoilla mitattuna vuodenvaihteen 7,3 miljardista 8,0 miljardiin euroon. Osakesalkusta suorien sijoitusten osuus oli vuoden lopussa 30,2 (29,7) prosenttia ja rahastosijoitusten 69,8 (70,3) prosenttia. Vuoden päättyessä suoria sijoituksia oli 109 (101) yhtiössä ja rahasto-osuuksia oli 62 (62) eri rahastossa.
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset pitivät tilikauden päättyessä sisällään sijoitukset pääomarahastoihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.

Vuosi 2016 oli VERin pääomarahastoille hyvä. Salkun tuotto vuoden lopussa päätyi 9,0 prosenttiin. Hyvien tuottojen taustalla oli osakemarkkinoiden positiivinen kehitys, joka heijastui salkkuyritysten nousseina arvostustasoina ja onnistuneina irtautumisina. Tuottoja jossain määrin laski uusien sijoitussitoumusten tuottama kustannusten nousu (niin sanottu J-kurvivaikutus). Vuoden aikana tehtiin sijoitukset neljään uuteen rahastoon (108 miljoonaa euroa). Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 379 (356) miljoonaa euroa.

Noteeraamattomiin osakesijoituksiin sisältyvät sijoitukset SATO Oyj:hin sekä Logicor Oy:hyn. Molemmat yhtiöt tuottivat hyvin ja sijoitusten tuotto oli 11,4 prosenttia. Vuoden aikana osallistuttiin SATO Oyj:n osakeantiin.

Vuoden lopussa muiden osakesijoitusten osuus VERin salkussa oli 2,4 (2,1) prosenttia.

Muut sijoitukset

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö- ja infrastruktuurirahastoihin sekä hedge-rahastoihin ja riskipreemiostrategioihin.

Kiinteistösijoituksissa markkinoiden kehitys jatkui nousujohteisena. Sijoitukset niin Euroopassa kuin Aasiassa tuottivat hyvin ja koko vuoden tuotto ylsi 11,9 prosenttiin. Vuoden aikana toteutettiin neljä uutta rahastosijoitusta (154 miljoonaa euroa) ja avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 255 (209) miljoonaa euroa.

Infrastruktuurisijoitukset tuottivat kauttaaltaan hyvin ja salkun tuotto nousi 13,8 prosenttiin onnistuneiden irtautumisten ja hyvien osinkotuottojen ansiosta. Vuoden aikana tehtiin sijoituksia neljään uuteen rahastoon (175 miljoonaa euroa). Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 244 (74) miljoonaa euroa.

Hedge-rahastojen tuotto vuodelta 2016 oli 1,0 prosenttia. Lupaavasta alkuvuodesta huolimatta vuosi oli haastava CTA- ja osakestrategioille, jotka kärsivät helmikuussa tapahtuneista trendikäänteistä ja osakemarkkinoiden sektoreiden välillä tapahtuneesta rotaatiosta. Parhaiten rahastoista pärjäsivät makrorahastot sekä vuoden 2016 aikana salkkuun ostettu Aasian markkinoihin keskittyvä rahasto.

Riskipreemiostrategioiden tuotto vuodelta 2016 oli 7,0 prosenttia (TWR). Myös riskipreemiostrategioissa vuosi oli vaikea osakemarkkinafaktoreille, kun taas valuutta- ja korkomarkkinoilla etenkin niin sanotut carry- ja momentum-strategiat pärjäsivät hyvin.

Vuoden 2016 lopussa muiden sijoitusten osuus koko VERin salkusta oli 8,4 prosenttia. Salkun markkina-arvo oli 1 579 (1 348) miljoonaa euroa. Sijoitetuista varoista oli kiinteistörahastosijoituksia 2,9 (2,7), infrastruktuurisijoituksia 1,4 (1,6), hedge-rahastosijoituksia 3,5 (3,1) ja riskipreemiorahastoja 0,7 (0,2) prosenttiyksikköä.

Valtion eläkemenojen kasvu jatkuu

Suomen työeläkejärjestelmä on uudistunut merkittävästi vuodesta 2017 alkaen. Eduskunnan syksyllä 2015 päättämässä eläkelainsäädännön laajassa uudistuksessa vanhuuseläkeikää korotetaan asteittain ja eläkkeen määräytymisperusteet uudistuvat. Uudistuksen on määrä pidentää työuria ja turvata osaltaan eläkejärjestelmän ja koko julkisen talouden kestävyyttä.

Eläkkeen määräytymisperusteet ovat jo pitkään olleet valtion eläkejärjestelmässä vastaavat kuin yksityisalojen ja kuntien järjestelmissä, joskin aikaisempaan järjestelmään liittyvät siirtymäkauden järjestelyt vaikuttavat yhä pitkään. Myös vuoden 2017 alusta voimaan tullut uudistus on sisällöltään asiallisesti yhdenmukainen eri eläkejärjestelmissä.

Kun valtion eläkejärjestelmän eläkehakemusten käsittely tai eläkkeiden maksaminen eikä myöskään eläkemaksujen kerääminen ole Valtion Eläkerahaston (VER) tehtävä, eläkeuudistus ei vaikuta välittömästi VERin käytännön työhön. Uudistus on kuitenkin merkityksellinen myös VERin kannalta siltä osin kuin se vaikuttaa valtion eläkejärjestelmän rahoitukseen.

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2016 lähes 4,5 miljardia euroa. Koska VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista, VERin suorittama budjettisiirto oli noin 1,8 miljardia euroa. Eläkemaksuja VERille kertyi vuonna 2016 noin 1,5 miljardia euroa. Rahaston nettomaksutulo onkin kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkossa vuosittain.
 

Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Valtion eläkevastuu oli vuoden 2016 lopussa 93 miljardia euroa ja rahastointiaste ylitti ensimmäisen kerran 20 prosentin rajan. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta, valtiovarainministeriön asettama pitkän aikavälin tuottotavoite huomioon ottaen.
 

VERin hallinto

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. VER on sijoitusorganisaatio, jonka tehtävä on hoitaa sille uskottua varallisuutta. Valtion eläkejärjestelmän eläkemaksujen keräämiseen ja perintään liittyvät tehtävät, samoin kuin eläkehakemusten käsittelyn ja eläkkeiden maksamisen, hoitaa Keva. VER maksaa Kevalle hoitokulua, jonka määrä oli vuonna 2016 noin 18 miljoonaa euroa.

VERin toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle ja ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Voimassa olevan määräyksen mukaan VERin sijoituksista korkosijoituksia tulee olla vähintään 35 prosenttia, osakesijoituksia enintään 55 prosenttia ja muita sijoituksia enintään 12 prosenttia salkun arvosta.

VERin hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on määrätty keskustason henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jukka Pekkarinen ja toimitusjohtajana Timo Viherkenttä. Neuvoa antavan sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtaja on ollut Eva Liljeblom.

VERin toiminnan kulut olivat 7,0 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia suhteutettuna keskimääräiseen pääomaan vuoden aikana. VERissä työskenteli vuoden päättyessä 23 henkilöä. VER panostaa henkilökunnan ammattitaitoon ja sen kehittämiseen, mikä on tärkeää niin hyvien sijoitustuottojen tavoittelun kuin riskienhallinnan näkökulmasta.
 

Avainlukuja 2016