Koronaviruksen levitessä on itse kullakin taipumus hakea apua menneistä tapahtumista. Voiko menneisyydestä löytää vastaavia tapahtumia ja auttaisivatko ne löytämään osviittaa tulevaan. Erityisesti niillä, jotka seuraavat ja toimivat finanssimarkkinoilla, on tarjolla tietoa yllin kyllin. Moni on kuitenkin huomannut, että kriisit ovat erilaisia.
Onko tämä kriisi kuten SARS vaiko espanjalaistauti? Taloutta ja osakemarkkinoita seuraavat asiantuntijat, ovat yrittäneet löytyy yhtäläisyyksiä SARS-reagointiin vuonna 2003 sekä tuhoisaan espanjalaistautiin vuonna 1918.
Vaikka eri virustaudeissa on yhtäläisyyksiä, suorien johtopäätösten tekeminen talouden ja osakemarkkinoiden kehityksestä on mahdotonta. Kussakin talousympäristössä on omat erityispiirteensä. Vuonna 2003 maailma oli toipumassa IT-kuplasta ja vuoden 1918 syksyllä ensimmäinen maailmansota päättyi.
Epävarmuus lisääntyy kriisissä. Koronaviruksen levitessä kaikki haluavat lisätietoja. Mikä on tämä virus? Mikä on sen tarttuvuus, levinneisyys, kuolevuus ja kausiluonteisuus? Näihin on tullut valaistusta asteittain. Markkinoiden reaktio tähän tietämättömyyden epävarmuuteen on osakkeiden hinnan lasku. Asteittain tieto on lisääntynyt ja vasta jälkikäteen saamme näihin täysin riittävät tiedot.
Osakemarkkinat ovat hyvä indikaattori tulevaisuudesta, mutta markkinat eivät ole luotettavia. Osakemarkkinoihin vaikuttavat talousnäkymien lisäksi tunteet, pelko, epävarmuus sekä tekniset myynnit ja jopa pakkomyynnit. Osakkeiden hinnat ovat näiden ja monien muiden muuttujien yhdistelmä. Osakemarkkinoihin vaikuttaa myös viranomaisten toimet ja niiden oikea ajoitus.
”Eteenpäin katsoessa markkinoiden nykyreaktio välittää paljon tietoa. Jälkikäteen katsoen eilinen hinta oli väärässä.”
Riittävä tieto on saatavilla vasta jälkikäteen. Osakkeiden hinnat voivat ali- tai ylireagoida, kun markkinaosapuolet yrittävät tulkita uutta informaatiota. Joku voisi sanoa, että markkinat ovat aina oikeassa, ja joku toinen voisi sanoa, että markkinat ovat aina väärässä. Molemmat mielipiteet ovat oikeassa. Eteenpäin katsoessa markkinoiden nykyreaktio välittää paljon tietoa. Jälkikäteen katsoen eilinen hinta oli väärässä. Huomenna on aina tarkempi kuva tulevasta kuin eilen.
Valtion rooli on kriisissä keskeinen. Vallitsevassa pandemiakriisissä elinkeinoelämä ja talous joutuvat kohtaamaan pysähdyksen, jonka kestosta ei ole täyttä kuvaa. On selvää, että yritysten rahoitus sekä kansalaisten tulovirrat tulisi pitää turvattuna, jotta väliaikainen kriisi ei aiheuta kohtuutonta tuhoa yrityksille ja kansalaisille. Tällaisissa tilanteissa valtion roolista vallitsee onneksi suuri yhteisymmärrys. Kansalaiset ymmärtävät ja hyväksyvät poikkeustoimet.
Keskuspankeilla on rajallinen mutta tärkeä rooli. Keskuspankit ovat yrittäneet tyynnytellä rahoitusmarkkinoita korkojen laskulla ja rahoituksen saatavuuden varmistamisella. Näistä ensimmäisellä ei juuri ole muuta kuin enintään psykologista merkitystä nykytilanteessa. Rahoituksen saatavuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa on keskuspankin ydintehtävä. Valtioiden velkaantuminen tarkoittaa, että keskuspankkien arvopaperiostoista on hyötyä korkojen pitämisessä alhaisena ja likviditeetin ylläpitämisessä.
Yritykset ovat kirjoittaneet ja harjoitelleet valmiussuunnitelmiaan. Mikä häiriö voisi syntyä ja mitkä ovat yrityksen kriittiset toiminnot, joiden häiriötön toiminta tulisi turvata? Vaikka prosessit olisi harjoiteltu, niin kriisit ovat kuitenkin erilaisia. Tästä huolimatta jokainen harjoitus parantaa toimintakykyä uudessa kriisissä.
”Suomalaiset ovat Euroopan edistyksellisimpiä etätyön käytössä sekä Euroopan kärjessä digitaalisissa valmiuksissa.”
Jokainen kriisi on myös mahdollisuus. Suomalaisten valmius tässä kriisissä on hyvä. Suomalaiset ovat Euroopan edistyksellisimpiä etätyön käytössä sekä Euroopan kärjessä digitaalisissa valmiuksissa. Nämä molemmat antavat Suomelle, suomalaisille yrityksille ja yksilöille hyvän mahdollisuuden jatkaa osin häiriötöntä toimintaa sekä hyödyntää tämän kilpailukyvyn mahdollisuuksia lähikuukausina.
Kriisissä luodaan seuraavan kriisin siemen. Taloudellinen epävarmuus, uhkaava laskusuhdanne, pörssikurssien lasku sekä valtioiden voimakkaat ja välttämättömät tukitoimet tekevät taloudesta hauraan. Pitkittynyt epävarmuus heikentäisi suhdanteita. Velkaantuminen kasvaisi ja lupausten täyttäminen vaikeutuisi tulevaisuudessa.
”Koronakriisi on erilainen kuin menneet ja tulevat kriisit. Tämä osoittaa jatkuvan varautumisen tärkeyden erilaisiin uhkiin.”
Opetuksena lienee, että puskureita tulee rakentaa valtioiden, yritysten ja yksilöiden tasolla. Tämä oli myös finanssikriisin opetus, kun pankit olivat vuonna 2008 liian velkaantuneita. Pankit ovat sen jälkeen kohentaneet taseitaan. Koronakriisi on erilainen kuin menneet ja tulevat kriisit. Tämä osoittaa jatkuvan varautumisen tärkeyden erilaisiin uhkiin.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
Tagit: