VERin 1.1.–31.3.2019 sijoitustuotto 6,6 %; kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 7,4 %

Sijoitusympäristö

Vuoden 2019 ensimmäinen neljännes oli sijoitusmarkkinoilla poikkeuksellisen vahva. Erityisesti osakemarkkinat lähtivät tammikuussa voimakkaaseen nousuun vuoden 2018 synkän joulukuun jälkeen. Myös riskillisemmät korkomarkkinat kehittyivät alkuvuonna vahvasti ja yleisten korkotasojen osin laskiessa valtionlainojenkin tuotto oli positiivinen.

Markkinakehitystä voidaan pitää huomattavan suotuisana erityisesti siihen nähden, että makrotalouden kehityksessä on nähty selviä merkkejä pehmenemisestä eri puolilla maailmaa. Muun muassa Euroopassa monet talousluvut ovat olleet vuoden alkukuukausina heikkoja. Yhdysvalloissa talouden veto on pysynyt edelleen kohtuullisena ja Kiinassa uudet elvytystoimet ovat osaltaan tukeneet talouskehitystä.

Suuurimpana tekijänä myönteisen markkinakehityksen takana on viime vuosien tapaan ollut keskuspankkien politiikka ja tulevaa rahapolitiikkaa koskeva kommunikaatio. Yhdysvalloissa rahapoliittinen kiristys näyttää olevan tiensä päässä ja markkinoiden odotukset ovat kääntyneet koronlaskujen suuntaan. Vastaavasti Euroopan keskuspankin rahapolitiikan normalisointi näyttää siirtyvän yhä kauemmas tulevaisuuteen. 

VERin sijoitustoiminnan tuotto

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään entistä korostuneemmin pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa kuitenkin edelleen neljännesvuositiedot ja -kommentit entisessä laajuudessa.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 31.3.2019 oli 19,5 miljardia euroa. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta oli 6,6 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.4.2014–31.3.2019) keskimääräinen nimellistuotto oli 5,4 ja viimeisten kymmenen vuoden 7,4 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,4 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi ensimmäiseltä neljännesvuodelta muodostui 6,4 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 4,9 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 6,1 prosenttia vuodessa.
 

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 5,5 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 6 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen joukkolainasijoitusten 50 prosenttia. 
 

Tammi – maaliskuun 2019 yksityiskohtainen tarkastelu

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Maaliskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 39,1 prosenttia, osakesijoitusten 46,1 prosenttia ja muiden sijoitusten 10,1 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat ensimmäisen neljännesvuoden ajalta 2,1 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 12,7 prosenttia.
 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto ensimmäisellä kvartaalilla oli 2,1 prosenttia.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä erityisesti riskillisemmät korkosijoituskohteet korjasivat voimakkaasti vuoden 2018 huonoa performanssia. Huolimatta heikkona jatkuneesta talousdatasta kehittyvien markkinoiden ja yrityslainojen riskilisät kapenivat voimakkaasti. Näitä tukivat lisääntyneet toiveet Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasovusta sekä odotukset keskuspankkien aiempaa keveämmästä rahapolitiikasta. Maaliskuun korkokokouksessa Euroopan keskuspankki ilmoitti pitävänsä korot ennallaan ainakin vuoden 2019 ajan ja aloittavansa pitkät kahden vuoden rahoitusoperaatiot ohjauskorolla kvartaaleittain syyskuussa 2019. Operaatioita järjestetään maaliskuuhun 2021 saakka. Tämän seurauksena Saksan 10 vuoden korko kääntyi negatiiviseksi ensi kerran sitten lokakuun 2016. Samoin maaliskuussa Yhdysvaltojen keskuspankki FED indikoi, ettei nosta ohjauskorkoja vuonna 2019 ja että keskuspankin taseen supistaminen loppuu syyskuussa. Markkina hinnoitteli maaliskuun lopussa FEDille 50 korkopisteen leikkausta ohjauskorkoon vuoden 2020 loppuun mennessä. Samaan aikaan US 3 kk vs. 10 vuotta korkokäyrä kävi laskevana.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Private credit -sijoitusten tuotto oli -0,5 prosenttia.

Private credit -markkinoilla yritysten velkakertoimien kasvu yhdessä heikentyneiden talousnäkymien kanssa on lisännyt huolta yritysten kyvystä selviytyä lainanhoitovelvoitteistaan. Sijoittajien kiinnostus sijoitusluokkaan on kuitenkin pysynyt vahvana mikä osaltaan lisää sijoitusluokkaan liittyvää riskiä kerättyjen pääomien varsin suuren määrän seurauksena. Kerätyille pääomille haetaan sijoituskohteita osin riskiä kaihtamatta. 

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto ensimmäisellä neljänneksellä oli 12,7 prosenttia.

Vuosi 2019 lähti erittäin vahvasti liikkeelle maailman osakemarkkinoilla ja ensimmäisen neljänneksen päättyessä noteeratuista osakkeista saadut tuotot olivat erinomaisella tasolla. Sijoittajien riskihalukkuus pysyi korkealla tasolla läpi neljänneksen, ja riskipitoisemmat omaisuuslajit, kuten osakkeet, pärjäsivät katsauskautena hyvin.

Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä nähtiin voimakasta laskua maailman osakemarkkinoilla. Vuodenvaihteen tienoilla tunnelma osakemarkkinoilla muuttui selvästi parempaan suuntaan, ja osakemarkkinat saivatkin erittäin hyvän lähdön uuteen vuoteen heti tammikuusta lähtien. Tämä siitä huolimatta, että makrotaloudesta saadut luvut olivat varsin heikkoja läpi koko ensimmäisen neljänneksen. Syitä osakemarkkinan vahvuuteen oli useampi, mutta suurta osaa näyttelivät mm. keskuspankkien muuttunut rahapolilittinen näkymä sekä Yhdysvaltain ja Kiinan väliset kauppapoliittiset neuvottelut. Keskuspankkien rahapoliitiikassa ei enää odoteta kiristäviä toimia, ja tämä nosti sijoittajien riskihalukkuutta merkittävästi ensimmäisen neljänneksen aikana. Myös Yhdysvaltain ja Kiinan välisten neuvotteluiden kerrottiin sujuvan hyvässä hengessä, ja vaikka mitään varsinaista konkretiaa ei saatu, tämä riitti rahoitusmarkkinoille. Brexit-tilanne sai paljon huomiota ja palstatilaa neljänneksellä, mutta sekava tilanne ei kuitenkaan heikentänyt riskisentimenttiä rahoitusmarkkinoilla. Näin ollen ensimmäisestä neljänneksestä muodostui erittäin hyvä osakesijoittajille.

 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, noteeraamattomiin osakkeisiin sekä listattuihin kiinteistörahastoihin (REIT).

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 3,0 prosenttia, noteeraamattomien osakkeiden 1,6 prosenttia ja listattujen kiinteistörahastojen 14,3 prosenttia.

Kuten aikaisempinakin vuosina pääomasijoituksissa vuoden ensimmäinen neljänneksen tuotto perustuu käytännössä päivittyneisiin vuoden 2018 viimeisen neljänneksen tuottoihin. Vaikka osakemarkkinoiden vuoden 2018 loppu oli varsin heikko, pääomarahastojen tuottoihin markkinaliike ei juurikaan ehtinyt vaikuttaa. Ensimmäisen neljänneksen aikana osin osakemarkkinoiden toipumisen seurauksena markkinoilla ei ollut näkyvissä sen enempää kohdeyhtiöiden arvostustasojen tai velkakertoimien laskua. Kuitenkin merkit talousnäkymien hekentymisestä lisäävät huolta pääomasijoitusten tulevaisuuden tuottojen kehitykselle. 

Listattujen kiinteistörahastojen ensimmäisen neljänneksen positiivinen tuotto on heijastusta osakemarkkinoiden vahvasta kehityksestä. 

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri- ja hedge-rahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 0,6 prosenttia ja infrastruktuurirahastosijoitusten 2,7 prosenttia. 

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ei kiinteistö-  ja infrastruktuurimarkkinoilla tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Infrastruktuurirahastojen tuotto perustuu käytännössä yhden rahaston vahvaan alkuvuoden kehitykseen.

Hedge-rahastojen tuotto ensimmäiseltä kvartaalilta oli 1,9 prosenttia. Hedge-rahastojen eri sijoitustyylien sisällä oli nähtävissä merkittävää hajontaa tuottojen välillä. Parhaimmat tuotot rahastoissa saatiin osake- ja kehittyvien markkinoiden riskiin keskittyvistä strategioista. Haastavinta ajanjakso oli volatiliteetti-rahastoille.  
 
Riskipreemiostrategioiden tuotto ensimmäiseltä kvartaalilta oli 0,4 prosenttia. Perinteisiin riskipreemiostrategioihin keskittyvät rahastot tuottivat ajanjaksolla dynaamisempaa preemiovalintaa käyttäviä rahastoja vaatimattomammin. 
 

Valtion eläkemeno, VERin siirto valtion talousarvioon, eläkemaksutulot ja rahastointiaste

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2018 jo reilut 4,6 miljardia euroa ja vuoden 2019 budjetissa on varauduttu lähes 4,8 miljardin euron menoon. VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista eli vuoden 2019 aikana yhteensä n. 1,9 miljardia euroa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 476 miljoonaa euroa. 

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä VERin eläkemaksutulo oli 296 milj. euroa. Tämä on n. 60 milj. euroa vähemmän kuin oli ennakoitu. Vuoden 2019 alusta eläkemaksujen laskutus on pohjautunut tulorekisteriin tallennettaviin palkkatietoihin. Tulorekisterin käyttöönotossa on ollut merkittäviä ongelmia ja kaikki palkkatiedot eivät ole siirtyneet rekisteriin, minkä vuoksi osa VERin eläkemaksutulosta on siirtynyt myöhemmin laskutettavaksi. Ilman tätä viivästystäkin on rahaston nettomaksutulo kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.
 
Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Kun valtion eläkevastuu vuoden 2018 päättyessä oli 92,1 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 20 prosenttia. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta.

Lisätietoja: Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Viherkenttä, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 19,5 miljardia euroa maaliskuun 2019 lopussa. 

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.