Valtion Eläkerahaston osavuosikatsaus 1.1. – 31.3.2016

Julkaistu 28.4.2016 klo 13.55

Valtion Eläkerahaston (VER) sijoitusomaisuuden tuotto 1.1.–31.3.2016 väliseltä ajalta oli -0,8 pro­sent­tia. VERin sijoitusten keskimääräinen vuosituotto viimeiseltä viideltä vuodelta oli 5,5 ja kymmeneltä vuodelta 4,1 prosenttia.    

Rahaston sijoitusten markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 17,6 miljardia euroa (17,9 miljardia euroa 31.12.2015). Maaliskuun lopussa VERin sijoituksista oli korkosijoituksia 47,9 prosenttia, osakesijoituksia 42,8 pro­senttia ja muita sijoituksia 8,0 prosenttia.

  • Markkinoita heilutti ensimmäisellä neljänneksellä spekulointi kolmesta k:sta: kasvusta, Kiinasta ja keskuspankeista. Vuoden ensimmäiset viikot olivat etenkin osakemarkkinoilla historiallisen kurjat. Vaikka palautuminen oli sen jälkeen ripeää, osakesijoitukset jäivät pakkasen puolelle, toteaa toimitusjohtaja Timo Viherkenttä.

  • Ilonaiheena olivat korkosijoitukset, joiden tuotto oli noin kaksi prosenttia huolimatta vuoden alun hyvin matalista korkotasoista. Helmikuussa alkanut osakemarkkinoiden toipuminen on jatkunut toisen neljänneksen alussa, sanoo Viherkenttä.

Arvio VERille kertyneestä eläkemaksutulosta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä on 356 miljoonaa euroa. Maaliskuun loppuun mennessä rahastosta siirrettiin varoja valtion talousarvioon yhteensä 446 miljoonaa euroa. Valtion eläkerahastosta annetun lain mukaan rahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon määrä, joka vastaa 40:tä prosenttia valtion eläkejärjestelmän vuotuisesta eläkemenosta.

Valtion eläkevastuisiin on varauduttu rahastoinnilla suhteellisesti vähemmän kuin yksityissektorin ja kuntien tuleviin eläkkeisiin. Vuoden 2015 lopussa valtion eläkevastuu oli 95,7 miljardia euroa ja rahastointiaste 19 prosenttia. Lain mukaan rahastoa kartutetaan, kunnes rahaston arvo on 25 prosenttia valtion eläkevastuun määrästä.

VER_Toimisto_4928.jpg

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto oli 1,9 prosenttia.

Vuoden aloitus oli erittäin hermostunut niin korko- kuin osakemarkkinoillakin aina helmikuun alkupuolelle saakka. Riskillisempiä sijoitusluokkia painoivat edelleen viime vuoden lopun tapaan muun muassa epäilyt kehittyvien markkinoiden talouskehityksestä, öljyn hinnan lasku ja epävarmuus Euroopan ja Yhdysvaltojen keskuspankkien (EKP ja FED) toimista ja niiden vaikutuksesta talouteen.

Helmikuun puolivälistä eteenpäin riskisentimentti kuitenkin piristyi merkittävästi öljyn ja raaka-aineiden hintojen nousun seurauksena. Lisäksi FED indikoi maaliskuussa nostavansa korkoa kaksi kertaa tänä vuonna, kun vielä joulukuussa arvio oli neljä kertaa. FEDin kyyhkysmäiset lausunnot heikensivät dollaria merkittävimpiä ja myös kehittyvien talouksien valuuttoja vastaan. Raaka-aineiden hintakehitys ja dollarin heikentyminen tukivat erityisesti kehittyviä markkinoita.

EKP:n maaliskuinen päätös laskea korkoa, kasvattaa arvopaperiostoja ja laajentaa ostoja myös euromääräisiin investment grade -tason yrityslainoihin tuki laajasti yrityslainamarkkinaa ja euroalueen valtionlainoja.

Muut korkosijoitukset

Muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin.

Private credit –sijoitusten tuotto oli -0,1 prosenttia.

Euroopassa markkinatilanne private credit -rahastoille on jatkunut suotuisana. Pankkien halu rahoittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä on pysynyt alhaisena pakottaen yritykset hakemaan muita rahoituksen lähteitä. Tuotto jäi lähelle nollaa, koska ensimmäisen neljänneksen tuotot päivittyvät vasta toisen neljänneksen aikana.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli -4,2 prosenttia.

Vuosi 2016 lähti käyntiin maailman osakemarkkinoilla todella heikoissa tunnelmissa. Osakemarkkinat lähtivät laskuun heti vuodenvaihteen jälkeen laajalla rintamalla, ja voimakas lasku jatkui käytännössä aina helmikuun puoliväliin asti. Tämän jälkeen osakemarkkinat elpyivät varsin voimakkaasti neljänneksen loppua kohti, mutta osakesalkun tuotto jäi miinuksen puolelle neljänneksen päätyttyä.

Varsinaisia uusia tekijöitä näinkin voimakkaalle laskulle ei alkuvuoden aikana ilmaantunut, vaan hermostuneisuuden lähteet olivat pääosin samat kuin aiemmin. Kiinan osalta on edelleen paljon kysymysmerkkejä ilmassa, ja talouskasvun hidastuminen on näkynyt myös raaka-aineiden hintojen kehityksessä viimeisten vuosien aikana. Myös keskuspankkitoimet ovat olleet ratkaisevassa asemassa markkinoiden riskisentimentin ajureina, ja jää nähtäväksi, onnistuuko Yhdysvaltain keskuspankki viemään läpi indikoidut koronnostot.

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät pääasiassa sijoitukset pääomarahastoihin sekä noteeraamattomiin osakkeisiin. Salkkuun luetaan myös sijoitukset noteerattuihin kiinteistörahastoihin.

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 2,7 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 3,8 prosenttia. Noteeratut kiinteistörahastot tuottivat 0,7 prosenttia.

Pääomarahastoissa alkuvuoden tuotot heijastelevat vielä edellisen vuoden lopun tuottoja, jolloin muun muassa osakemarkkinoiden positiivinen kehitys heijastui rahastojen arvostustasoissa.  Noteeraamattomien osakesijoitusten tuotoissa heijastuu kiinteistöyhtiöiden positiivinen kehitys.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri- ja hedge-rahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli -0,1 prosenttia ja infrastruktuurisijoitusten 2,6 prosenttia.

Kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksissa alkuvuosi oli pääasiallisesti odottelua tulevista tuotoista. Kiinteistösalkussa ei ensimmäisellä neljänneksellä merkittäviä muutoksia tapahtunut. Infrastruktuurisijoituksissa yksi erittäin onnistunut irtautuminen salkkuyrityksestä muodostaa merkittävän osan tuotosta.

Hedge-rahastot tuottivat -2,3 prosenttia. Ensimmäisellä kvartaalilla parhaiten menestyivät CTA- ja makrostrategiat, joille etenkin tammi- ja helmikuu olivat tuottoisia. Osakestrategioihin perustuville rahastoille ajanjakso oli vaikea. Ongelmia aiheutui sektoripainotusten merkittävästä siirtymisestä momentum-osakkeista arvo-osakkeisiin ja siitä seuranneet likviditeettiongelmat.

Riskipreemiostrategiat tuottivat 7,0 prosenttia. Parhaiten riskipreemioista pärjäsivät hyödykkeisiin keskittyvät carry-strategiat ja korkomarkkinoilla operoivat momentum-strategiat.

AVAINLUKUJA

  31.3.2016 31.12.2015
Sijoitukset, milj. euroa                       (markkina-arvoin) 17 636 17 853
Korkosijoitukset 8 442 8 747
Osakesijoitukset 7 556 7 687
Muut sijoitukset 1 415 1 348
 
Sijoitussalkun jakauma
Korkosijoitukset 47,9 % 49,0 %
Osakesijoitukset 42,8 % 43,1 %
Muut sijoitukset 8,0 % 7,6 %
 
  1.1.-31.3.2016 1.1.-31.12.2015
Sijoitusten tuotto -0,8 % 4,9 %
Korkosijoitukset
Likvidit korkosijoitukset 1,9 % 0,2 %
Muut korkosijoitukset -0,1 % 7,1 %
Osakesijoitukset
Noteeratut osakesijoitukset -4,2 % 10,3 %
Muut osakesijoitukset 2,8 % 18,6 %
Muut sijoitukset
Kiinteistörahastot -0,1 % 9,5 %
Infrastruktuurirahastot 2,6 % 11,7 %
Hedge-rahastot -2,3 % 2,5 %
 
Eläkemaksutulot, milj. euroa 356 1 659
Siirto valtion talousarvioon, milj. eur. 446 2 263
Nettomaksutulo, milj. euroa -90 -604
Eläkevastuuvelka, milj. euroa   95 700
Rahastointiaste   19 %

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.

Lisätietoja antaa:

Toimitusjohtaja Timo Viherkenttä puh: (09) 2515 7010

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 17,6 miljardia euroa maaliskuun 2016 lopussa.