VERin vuosikatsaus 2015: sijoitustuotto 4,9 prosenttia

Sijoitustoiminnan tulos

Valtion Eläkerahaston sijoitusten tuotto vuodelta 2015 oli 4,9 prosenttia. Kun inflaatio oli lievästi negatiivinen, reaalituotoksi muodostui 5,1 prosenttia, joka ylittää eläkejärjestelmässä yleisesti odotettavan pitkän aikavälin keskimääräisen tuottotason. Sijoitustuotto oli hyvä erityisesti, kun otetaan huomioon markkinoiden levottomuus ja ailahtelevuus vuoden mittaan.

Kaikkien omaisuusluokkien tuotto oli vuonna 2015 positiivinen. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat 0,2 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 10,3 prosenttia. Muista sijoituksista parhaiten tuottivat pääomarahastosijoitukset, 18,6 prosenttia. Myös infrastruktuuri-, kiinteistö- ja private credit -rahastosijoitusten tuotot olivat hyviä.

VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli vuoden 2015 lopussa 17,9 miljardia euroa (17,6 miljardia euroa vuonna 2014). Tästä oli korkosijoituksia 49,0 (51,5) prosenttia, osakesijoituksia 43,1 (42,2) prosenttia ja muita sijoituksia 7,5 (6,6) prosenttia. Sijoitusomaisuuden kasvua rajoitti se, että VERistä tuloutettiin valtiolle yksivuotisen poikkeuslain perusteella ylimääräiset 500 miljoonaa euroa.

VERin viiden viime vuoden keskimääräinen nimellistuotto oli 5,5 ja reaalituotto 4,0 prosenttia.  Kymmenen vuoden keskimääräiset tuotot olivat nimellisesti 4,5 ja reaalisesti 2,7 prosenttia.

Vuonna 2015 sijoitusmarkkinoita leimasi keskuspankkien korostunut rooli. Yhdysvaltojen keskuspankin koronnoston odottaminen ja toteutuminen sekä Euroopan ja Japanin keskuspankkien elvytyspolitiikka hallitsivat sijoittajien asemoitumista. Niin osake- kuin korkomarkkinoiden samoin kuin hyödykkeiden ja osin myös valuuttojen liikkeet olivat pitkin vuotta huomattavan suuria.

Reaalitaloudellinen toimintaympäristö oli vuonna 2015 vaihteleva. Talouskasvu heikkeni useissa maailmantalouden avainroolissa edellisvuosina olleissa nousevissa talouksissa, ennen kaikkea Kiinassa. Myös Yhdysvaltojen talouskehitykseen alkoi kasautua kysymysmerkkejä, kun taas läntisessä Euroopassa talouskasvu oli edellisvuosia pirteämpää. Suomen talous ei päässyt muun Euroopan imuun, vaan meillä koettiin neljäs peräkkäinen heikko vuosi.

Korkosijoitukset

Likvidit korkosijoitukset

Likvidin korkosalkun tuotto vuonna 2015 oli 0,2 prosenttia ja markkina-arvo vuoden lopussa 8,6 miljardia euroa. Korkosalkun duraatio oli koko vuoden salkun neutraaliduraatiota alemmalla tasolla.

Euroopan talouden näkymät vahvistuivat maltillisesti alkuvuoden aikana, mutta kesän aikana Kreikan kärjistynyt tilanne huolestutti markkinoita. Kreikan tilanteen jäätyä loppukesällä taka-alalle, kolmatta vuosineljännestä leimasivat toisaalta odotukset Yhdysvaltojen keskuspankin (FED) koronnostosyklin aloittamisesta ja toisaalta pelot hidastuvasta kasvusta erityisesti kehittyvillä markkinoilla Kiinan talouskasvun heikentyessä. Kiinan valuutan devalvoiminen laukaisi merkittävän kehittyvien maiden valuuttojen heikentymisen ja korkotason nousun elokuussa. Loppuvuonna kehittyvien maiden korkojen ja valuuttojen volatiliteetti säilyi korkeana.

Viimeisellä vuosineljänneksellä Yhdysvaltojen ja Euroopan keskuspankkien rahapolitiikat eriytyivät toisistaan merkittävästi, kun EKP laski joulukuussa talletuskorkoaan 10 korkopistettä -0,30 prosenttiin ja osto-ohjelmaa jatkettiin ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka. Samanaikaisesti FED nosti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttia. Markkinat odottivat EKP:ltä suurempaa rahapolitiikan keventämistä, joten päätöksen seurauksena euroalueen korot nousivat selvästi.                  

Parhainta tuottoa likvideissä korkosijoituksissa tarjosivat valtionlainat. Kaikkien alasalkkujen tuotot olivat positiivisia lukuun ottamatta kehittyviä lainamarkkinoita, jossa kehittyvien maiden paikallisen valuutan määräiset korkosijoitukset kärsivät korkoliikkeen ohella näiden valuuttojen voimakkaasta heikentymisestä. Rahamarkkinasalkku pidettiin ajanjaksolla ylipainossa ja kehittyvien markkinoiden paikallisen valuutan määräiset sijoitukset alipainossa. Yritys- ja valtionlainat pidettiin lähellä neutraalia allokaatiota.

Suorien korkosijoitusten osuus koko likvidistä korkosalkusta oli vuoden lopussa noin 65,5 (73,0) prosenttia. Vuoden päättyessä suoria korkosijoituksia oli 296 (199) sitoumuksessa ja rahasto-osuuksia 36 (34) rahastossa.

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset ovat sijoituksia private credit -rahastoihin. Salkun rahastot ovat pääasiassa pääomarahastomuotoisia ja rahastojen sijoitukset epälikvidejä lainoja.  

Markkinasentimentti epälikvideillä lainamarkkinoilla jatkui suotuisana koko vuoden 2015. Pankkien halu ja kyky rahoittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä edelleen väheni antaen tilaa yksityiselle rahoitukselle.  Salkun vuoden 2015 tuotto oli 7,1 (5,1; 2014 tuotto TWR) prosenttia mikä ylitti 1,9 prosentilla sille asetetun tavoitetuoton. Vuoden aikana tehtiin sijoitukset kahteen uuteen rahastoon. Vuoden lopussa private credit -sijoitusten paino VERin salkussa oli 1,2 (0,8) prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 121 miljoonaa (145) euroa.

Osakesijoitukset

Noteeratut osakesijoitukset

VERin pörssinoteerattuja osakkeita ja rahasto-osuuksia sisältävän osakesalkun tuotto heilahteli poikkeuksellisen voimakkaasti vuoden 2015 aikana, mutta vuoden päättyessä osakesalkun tuotto oli kuitenkin selvästi positiivinen ollen 10,3 (11,7) prosenttia. Kaikkien osasalkkujen tuotot olivat vuodenvaihteessa positiivisia kehittyvien markkinoiden osasalkkua lukuun ottamatta. Osakkeita myytiin nettomääräisesti yhteensä 325 miljoonalla eurolla vuoden aikana, ja noteerattujen osakkeiden osuus sijoitussalkusta oli 41,0 prosenttia vuoden päättyessä.

Vuosi 2015 oli osakemarkkinoilla varsinaista vuoristorataa. Vuoden alussa riskisentimentti oli korkeimmillaan vuosikausiin, ja osakekurssit kohosivat kautta linjan erittäin voimakkaasti aina huhtikuun loppupuolelle asti. Loppukevät ja kesä sen sijaan sujuivat hieman epävarmemmissa merkeissä, kun pelot Kiinan kasvun hidastumisesta nostivat päätään sijoitusmarkkinoilla. Kesän hermostuneisuus kulminoitui elokuun loppupuolella Kiinan ilmoittamiin toimiin valuuttamarkkinoilla, minkä jälkeen osakemarkkinat kautta maailman sukelsivat hyvin voimakkaasti. Loppusyksyn aikana markkinat toipuivat hiljalleen aina joulukuun alkupäiviin asti, minkä jälkeen markkinasentimentti koki taas kolauksen EKP:n vaisuiksi koettujen päätösten jälkeen. Joulukuu oli kokonaisuudessaan hyvin rauhaton, mutta vuoden päättyessä osakemarkkinat päätyivät suurelta osin selvästi plussalle.

Osakesalkun arvo nousi markkina-arvoilla mitattuna vuodenvaihteen 7,0 miljardista eurosta 7,3 miljardiin euroon. VERin osakesalkun suorien sijoitusten osuus oli vuoden lopussa 29,7 (31,2) prosenttia ja 70,3 (68,8) prosenttia oli sijoitettu rahastojen kautta. Vuoden päättyessä suoria sijoituksia oli 101 (156) yhtiössä ja rahasto-osuuksia 62 (60) eri rahastossa.

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset pitivät tilikauden päättyessä sisällään sijoitukset pääomarahastoihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.

Vuosi 2015 oli VERin pääomarahastoille erinomainen. Salkun tuotto vuoden lopussa ylsi 18,6 (12,0; 2014 tuotto TWR) prosenttiin. Hyvien tuottojen taustalla oli osakemarkkinoiden positiivinen kehitys, joka heijastui salkkuyritysten nousseina arvostustasoina.  Myös vanhimpien rahastojen kypsyminen irtautumisvaiheeseen positiivisessa markkinasentimentissä edesauttoi hyvien tuottojen saavuttamista. Vuoden aikana tehtiin sijoitukset kolmeen uuteen rahastoon. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 356 (262) miljoonaa euroa.

Noteeraamattomiin osakesijoituksiin sisältyvät sijoitukset SATO Oyj:hin sekä Certeum Oy:hyn. Molemmat yhtiöt tuottivat hyvin ja vuoden lopussa sijoitusten tuotto oli 9,1 (2,4) prosenttia.

Vuoden lopussa muiden osakesijoitusten osuus VERin salkussa oli 2,1 (2,7) prosenttia

Muut sijoitukset

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset hedge-, infrastruktuuri- ja kiinteistörahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.  

Hedge-rahastojen tuotto vuodelta 2015 oli 2,5 (6,0) prosenttia, joka ylittää selvästi alan keskimääräisen tuoton viime vuodelta. Salkussa painotetut strategiat toimivat hyvin turbulentista markkinaympäristöstä huolimatta. Parasta tuottoa tarjosivat osakkeisiin keskittyvät markkinaneutraalit rahastot, joissa erityisesti sektorikohtainen näkemyksenotto onnistui hyvin. Riskipreemiostrategioihin VER sijoitti vuoden 2015 aikana sekä rahaston että tuotonvaihtosopimuksen avulla. Sijoitusten ajoitus onnistui hyvin ja ne tarjosivat positiivisen tuottokontribuution salkkuun.

Infrastruktuurisijoitukset tuottivat kauttaaltaan hyvin ja salkun tuotto nousi 11,7 (3,7; 2014 tuotto TWR) prosenttiin. Vuoden aikana salkkuun ei tehty uusia rahastosijoituksia, mutta Fingrid Oyj:n omistusta järjesteltiin siten, että omistus siirrettiin yhdessä kahden muun instituution kanssa perustettuun rahastoon Aino Ky:hyn.

Edellisen vuoden tapaan kiinteistösijoituksissa markkinoiden kehitys pysyi koko vuoden positiivisella uralla. Sijoitukset niin Euroopassa kuin Aasiassa tuottivat hyvin ja koko vuoden tuotto ylsi 9,5 (10,3) prosenttiin. Vuoden aikana toteutettiin kolme uutta rahastosijoitusta.

Vuoden 2015 lopussa muiden sijoitusten osuus koko VERin salkusta oli 7,5 (6,6) prosenttia. Salkun markkina-arvo oli 1 348 (1 162) miljoonaa euroa. Avointen sijoitussitoumusten määrä infrastruktuuri- ja kiinteistörahastoissa oli 284 (264) miljoonaa euroa. Sijoitetuista varoista hedge-rahastosijoituksia oli 3,1 (2,9) prosenttia, riskipreemiorahastoja 0,2 (0,0) prosenttia kiinteistörahastosijoituksia 2,7 (2,5) prosenttia ja infrastruktuurirahastoja 1,6 (1,1) prosenttia.

VERin rooli eläkemenojen tasaajana kasvaa

Suomen väestö on ikääntymässä muuta läntistä Eurooppaa aiemmin. Suuret ikäluokat ovat pääosin jääneet viime vuosina eläkkeelle ja eläkemenot ovat nousseet eläkemaksutuloja suuremmiksi niin yksityisalojen kuin valtionkin eläkejärjestelmissä.

Eduskunnan syksyllä 2015 päättämässä eläkelainsäädännön laajassa uudistuksessa vanhuuseläkeikää korotetaan ja eläkkeen määräytymisperusteet uudistuvat. Uudistuksen on määrä pidentää työuria ja turvata osaltaan niin eläkejärjestelmän kuin koko julkisen talouden kestävyyttä. Eläkkeen määräytymisperusteet ovat jo pitkään olleet valtion eläkejärjestelmässä vastaavat kuin yksityisalojen ja kuntien järjestelmissä, joskin aikaisempaan järjestelmään liittyvät siirtymäkauden järjestelyt vaikuttavat yhä pitkään. Myös tuleva uudistus on sisällöltään asiallisesti yhdenmukainen eri eläkejärjestelmissä.

Valtion Eläkerahaston varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista. Valtion eläkerahastosta annetussa laissa säädetään, että rahastosta siirretään vuosittain valtion talousarvioon 40 prosenttia valtion vuotuista eläkemenoa vastaavasta rahamäärästä.

Valtion eläkemenojen kustannusrasitteen tasoittaminen on Valtion Eläkerahaston keskeinen tehtävä. Rahaston arvioidaan tasoittavan valtion taloutta eniten vuoden 2030 ympärillä, jolloin eläkemenojen ja ikääntymisen kustannusrasitus on suurimmillaan.

VERin valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys maksutuloihin nähden kasvaa jatkossa vuosittain.

Päättyneellä tilikaudella VERille kertyi eläkemaksuja ja niihin rinnastettavia tuloja yhteensä 1 659,0 miljoonaa euroa, josta työnantajilta 1 222,6 miljoonaa euroa ja työntekijöiltä 386,6 miljoonaa euroa. Lisäksi VERille tilitettiin työttömyysvakuutusmaksuja 6,8 miljoonaa euroa ja siirtymämaksuja 43,0 miljoonaa euroa. Eläkemaksutulo yhteensä jäi 73,4 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna 2014. Pudotus johtuu valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien kokonaispalkkasumman laskusta. Palkkasumman pienentymiseen ovat vaikuttaneet sekä kunnallisten koulujen ja yliopistolaitoksen henkilöstön asteittainen siirtyminen muihin eläkejärjestelmiin että henkilöstön supistustoimet ja valtion laitosten yhtiöittämiset.

Vuonna 2015 VER siirsi valtion talousarvioon ennätykselliset 2 263,4 miljoonaa euroa. Siirto sisälsi poikkeuslain mukaiset ylimääräiset 500 miljoonaa euroa. Jos tätä ei oteta huomioon, siirto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 35,2 miljoonaa euroa, joka johtui valtion eläkemenojen kasvusta.

Valtion eläkevastuu oli kertomusvuoden lopussa 95,7 miljardia euroa. Laissa säädetty VERin rahastointitavoite on 25 prosenttia eläkevastuusta. Vuoden 2015 lopussa rahastointiaste oli 19 prosenttia. VERin rahastointitavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat keskeisesti sijoitustuotot, saadut eläkemaksut sekä varojen siirto valtion talousarvioon.

Vuodesta 2013 alkaen valtion työnantajien eläkemaksujen keräämiseen ja perintään liittyvät tehtävät on hoitanut Keva. VER maksaa Kevalle valtion eläkelaissa säädettyjen tehtävien hoidosta hoitokulua. Hoitokulun määrän vahvistaa vuosittain valtiovarainministeriö ja vuonna 2015 se oli 21,2 miljoonaa euroa.

VERin hallinto

Vuonna 2015 täyttyi 25 vuotta Valtion Eläkerahaston perustamisesta. VER on sijoittanut varojaan hajautetusti markkinoille vuodesta 2001, joten kulunut vuosi oli nykymuotoisen sijoitustoiminnan 15. vuosi.

Valtiovarainministeriö nimitti VERille uuden hallituksen 1.3.2015 alkaneeksi kolmivuotiskaudeksi. Hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin valtiotieteen tohtori Jukka Pekkarinen. Toimitusjohtajana aloitti 1.6.2015 oikeustieteen tohtori Timo Viherkenttä. Hallitus nimitti neuvoa-antavana elimenä toimivan sijoitusneuvottelukunnan uudelle kolmivuotiskaudelle 1.10.2015 alkaen. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii professori Eva Liljeblom.

Tulevaisuus

Valtion Eläkerahasto on siirtynyt valtion eläkejärjestelmän rahoitusta konkreettisesti tukevaan kehitysvaiheeseen, jossa rahastosta valtion talousarvioon siirrettävä määrä ylittää rahastoon kertyvien eläkemaksutulojen määrän. Sijoitustoiminnan tuotot eivät siten enää jää kokonaisuudessaan vahvistamaan rahastoa, vaan osa tuotoista tarvitaan budjettisiirron maksamiseen. Tämä asetelma on pysyväisluonteinen, koska myös tulevaisuudessa eläkemenot kasvavat, kun taas järjestelmän piirissä olevien työntekijöiden määrä alenee.

VERin on muun muassa edellä mainitusta syystä huolehdittava huolellisesti siitä, että sijoitukset ovat tarvittaessa rahaksi muutettavissa. Rahoituksen kokonaisnäkymä mahdollistaa kuitenkin edelleen sen, että VER voi maltillisesti pienentää korkosalkkuaan ja kasvattaa hallitusti osakkeiden ja myös kiinteistö-, infrastruktuuri-, pääoma- ja private credit -rahastojen sekä hedge-rahastojen ja riskipreemiostrategioiden osuutta. Tämän taustalla on nykyinen korkotaso, jonka vuoksi korkosijoitusten tuotto-odotus on lähivuosina matala.

VERin avainlukuja

Sijoitusten luokittelua uudistettiin vuonna 2015. Luvut on muutettu vastaamaan uutta luokittelua.

VERin tilinpäätös 2015 on luettavissa täällä.