FANGin dilemma

7.1.2016 klo 10.40 Timo Viherkenttä

Vuosituhannen vaihteessa elettiin IT-huumassa. Teknoyhtiöiden osakkeita jonotettiin ja niistä oltiin valmiita maksamaan astronomisia summia niin meillä kuin muuallakin. ”Tuottavuusloikka”-termiä ei taidettu käyttää, mutta siihen uskottiin. Uusi talous – new economy - oli tuleva.

Tuli kuitenkin pörssiromahdus. Monet tekno-osakkeet menettivät ylivoimaisen pääosan arvostaan. IT-usko ei ollut ihan perusteetonta, mutta kylläkin liioiteltua ja vähintäänkin ennenaikaista.

Nyt ei ole nähty vastaavaa, mutta Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden vuosi 2015 toi elävästi mieleen noita kaikuja.

Teknologiapörssi NASDAQin indeksi voitti selvästi monialaisemmat Dow Jonesin ja S&P 500:n, joiden pistearvot päätyivät miinukselle. Mutta silmiinpistävintä oli, että laajan S&P 500 -indeksin sinnittely edes nollan tuntumassa oli neljän tunnetun teknoyhtiön kovan kurssinousun varassa.

Nämä yhtiöt ovat Facebook, Amazon, Netflix ja Alphabet (ent. Google). Yksikään näistä ei maksanut viime vuonna osinkoa. Netflixin kurssinousu oli 144, Amazonin 123, Alphabetin 48 ja Facebookin 37 prosenttia.

Tätä nelikkoa on alettu kutsua termillä FANG. Nämä yhtiöt eivät ole vähämerkityksellisiä kuriositeetteja, vaan kolme niistä kuuluu USA:n markkina-arvoltaan suurimpien yhtiöiden joukkoon eikä Netflixkään ole enää pieni. Alphabetin nousu maailman arvokkaimmaksi yhtiöksi ei vaatisi enää suurta eroa Applen ja Alphabetin suhteellisessa kurssikehityksessä.

Ovatko tällaiset kurssinousut sitten perusteltuja? Eihän sitä voi tietää. Toisin kuin vuosituhannen vaihteessa, suosikkiyhtiöt tekevät nyt osin myös tulosta, mutta siihenkin nähden sijoittajien FANG-usko on vahva: kun S&P 500 -indeksin P/E-luku oli vuoden päättyessä noin 17, vasta voitolle ponnistavalla Amazonilla se oli noin 1000, Netflixillä noin 300 ja Facebookilla noin 100.  Alphabetilla sentään vain 36,5.

FANGien vauhti on myös osa laajempaa kehitystä. Kiinalainen verkkokauppayhtiö Alibaba nousi listautumisellaan USA:ssa kertaheitolla suureksi myös siellä. Listaamattoman Uberin arvo on uusimman rahoituskierroksen valossa 50 miljardin dollarin suuruusluokassa eli pyöreästi satakertainen Finnairiin verrattuna (vaikka Finnairinkin arvo on nopeasti tuplaantunut). Ja ennen kaikkea: kun USA:n seitsemän arvokkaimman yhtiön joukossa on kolmen FANG-yhtiön lisäksi Apple ja Microsoft, USA:n talouskukkulan kuninkuus on ainakin osakemarkkinoiden mielestä täysin suvereenisti Piilaaksossa.

On tietysti mielenkiintoista, onko yksittäisten yhtiöiden kurssinousu kestävällä pohjalla, mutta vielä paljon kiinnostavampaa on, onko kyse talouden perustavanlaatuisesta muuttumisesta. Onko vuosituhannen vaihteessa odotettu uusi talous nyt keskuudessamme?

Saattaa vähän niin kuin ollakin. Ihan varmaa vastausta ei Googlekaan tiedä.

 

Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.

2E7A1735 copy pieni.jpg

Tagit:

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina