Geopolitiikka on muuttunut vuosikymmeniksi eteenpäin. Valtiollisten leirien globaali eriytyminen on käynnissä ja siihen yhdistyy puolustusteollisuuden ylös ajo eri puolilla maailmaa. Euroopalle ja Suomelle murros tarjoaa suuren mahdollisuuden kasvattaa teollista ja teknologista yritystoimintaa. Puolustusteollisuus ja -teknologia on uusi kasvuala, sillä alaan liittyy kaksoiskäyttö sotilaallisesti sekä siviilipuolella. Nyt on kyse siitä, miten Eurooppa ja Suomi osaavat käyttää nämä uudet valttikortit. Valittavat toimet sekä niiden nopea toteutus ratkaisevat onnistumisen.
Geopolitiikan murros
Geopolitiikan murros tarkoittaa vastakkainasettelua. Vapaiden ja integroituvien valtioiden vision tilalle on tullut autoritääristen valtioiden ryhmittymä ja niiden vastavoimana uusi länsi. Eriytymisen polkuja on monia ja aika näyttää johtaako eriytyminen laajempiin sotilaallisiin yhteenottoihin. Moni ihmettelee myös syitä. Miksi integroitumisen tilalle tulee eriytyminen ja ketä tämä kehityskulku palvelee? Tätä voi arvuutella, mutta vastauksia ei helposti löydy. Eriytyminen palvelee ja suojelee ainakin autoritääristen valtioiden eliittiä.
Globaaliin eriytymiseen liittyy sotilaallisen voimankäytön uhka. Autoritääriset valtiot eivät hyväksy vapaiden valtioiden rajoja, niiden itsenäisyyttä eivätkä niiden demokraattista järjestelmää. Tämän seurauksena molemmat puolet vahvistavat sotilaallista voimaa ja valmiutta.
Tämä ei myöskään tarkoita, että lännessä ja demokratioissa kaikki olisi erinomaisesti. Järjestelmä on kuitenkin kaikista vaihtoehdoista paras, vaikka parannettavaa löytyy runsain mitoin. Demokraattiset valtiot eivät tyypillisesti käynnistä sotia, mutta läntistä järjestelmää kannattaa ja tulee puolustaa.
Puolustusteollisuus kasvualana
Puolustusteollisuus voi luoda Euroopalle ja Suomelle paljon uusia mahdollisuuksia. Geopolitiikan murros on pitkäaikainen ja sotilaallisen valmistuksen ja kehitystyön viiveet kestävät kauan. Euroopasta löytyy vahvoja puolustusteknologian ja puolustusteollisuuden yrityksiä. Suuret teollisuusyritykset kykenevät myös transformoitumaan ja kohdistamaan toimintaa puolustusvälineteollisuuteen. Samoin uusia kasvuyhtiöitä tulee syntymään. Tästä esimerkkinä on niin kutsuttu NATO-kiihdyttämö, jonka sateenvarjon alla voi syntyä uusia kasvun aihioita.
EU ja puolustusteollisuus
EU on rauhan projekti. Nyt tämä rauhan projekti saa uusia muotoja ja yhteinen käsite EU:sta muuttuu. Lähes kaikki EU-maat ovat NATOn jäseniä, ja EU pyrkii nyt vahvistamaan puolustusteollisuuttaan. Ëuroopan komissio on esittänyt puolustusteollisuuden strategian. Tarkoitus on merkittävästi vahvistaa eurooppalaista puolustusteollisuutta ja yhteishankintoja. Konkreettisiin toimiin on Euroopassa jo ryhdytty.
Asenteet yhteistä EU:ta kohtaan voivat muuttua kansallisia etuja ajavasta osin kriittisestä EU-politiikasta kohti puolustuksen ja sotilaallisen pakon sanelemaa puolustusliittoa, jossa yhteisvelka tullaan näkemään uudessa valossa. Viro on ehdottanut EU:n yhteisvelkaa osana EU:n puolustuspakettia. Lisäksi Euroopan Investointipankille on ehdotettu aktivoitumista puolustusvälineteollisuuden rahoittamisessa.
Suomen puolustusteollisuus ja puolustusteknologia
Suomessa on vahva teollinen pohja sekä teknologinen osaaminen. Lisäksi Suomesta löytyy suuria teollisuusyrityksiä ja teknologiayrityksiä sekä kasvuyritysten alusta on vahva. Näiden kaikkien tulisi pystyä hyödyntämään avautunutta uutta mahdollisuutta. Taloudessa silloin tällöin avautuu suuria mahdollisuuksia. Nyt sellainen on käsillä. Suomen uskottavuus puolustusvälineteollisuudessa ja -teknologiassa on vahva. Suomen historia, vahvat kotimaiset keskinäiset siteet yritysten ja julkisen vallan välillä, huoltovarmuus, puolustustahto, maanpuolustuskurssit sekä pitkä raja Venäjän kanssa ovat tämän uskottavuuden sinettejä. Kyse on eletystä todellisuudesta eikä tulevaisuuden lupauksista.
Alan kasvun haasteena on ollut siihen liittyvät kielteiset asenteet ja supistunut tuotantokapasiteetti. Nyt nämä muuttuvat ja kysymys on muutoksen vauhdista. Ratkaisevaa on se, kuinka nopeasti saadaan tilauksia ja investointipäätöksiä tehtyä ja uusia tuotteita markkinoille.
Sijoittajien rajoitteet poistuvat
Sijoittajien suhtautuminen puolustusteollisuutta kohtaan muuttui yhdessä yössä 24.2.2022. Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan paljastama todellisuus sai eläkesijoittajat muuttamaan ja täsmentämään miten suhtautua puolustusteollisuutta kohtaan. Asenne muuttui ja muuttuu kohti puolustusteollisuutta vahvasti tukevaa kantaa. Tämä tarjoaa uuden tilanteen yrityksille. Rajoja kasvulle puolustusteollisuuden suunnalla ei ole, jos tuottoluvut ja tuotto-odotukset ovat kohdallaan. Institutionaalisten sijoittajien rajoitukset liittyvät nyt tyypillisesti enää kiistanalaisiin aseisiin.
Lopuksi
Puolustusteollisuus ja -teknologia ovat ala, jolle tarjoutuu uuden kasvun mahdollisuus. Kysymys on siitä, miten tämä mahdollisuus saadaan hyödynnettyä. Kyse on kasvun rajoitteiden poistamisesta, kasvun ja tilausten luonnista, nopeasta toteutuksesta sekä uusien tuotteiden kehittämisestä. Kaikki ei ole helppoa, mutta yksityisen ja julkisen sektorin yhteisvoimin tämä mahdollisuus pystytään hyödyntämään. Uusi tilanne tarjoaa Euroopalle ja Suomelle mahdollisuuden nostaa tuotteiden ja teknologioiden kaksoiskäytön kautta potentiaalin nostaa talous kasvu-uralle.
Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
