Pankkien kriisi

29.3.2023 klo 11.07 Timo Löyttyniemi

Viime viikkoina pankkien kriisit ovat nousseet pintaan. Moni ihmettelee, onko nyt käynnissä uusi pankkikriisi vai onko tämä vain eräiden pankkien kriisi. Näissä kahdessa on nimittäin suuri ero. Onko rahoitus- ja sijoitusmarkkinoilla syytä huoleen vai olivatko nämä yksittäistapauksia?


Silicon Valley Bank

Pitkän hyvän aikakauden jälkeen yhdysvaltalainen suuri pankki ajautui ongelmiin. Silicon Valley Bank (SVB), joka oli taseeltaan yli 200 miljardia dollaria, kohtasi ylitsepääsemättömät haasteet toiminnassaan ja joutui viranomaisten syliin. Yhdysvalloissa ei ole sitten vuoden 2008 finanssikriisin ole ollut vastaavaa yhtä suurta ongelmatapausta.

Silicon Valley Bank on Kaliforniassa toimiva pankki, joka oli 16. suurin pankki Yhdysvalloissa. Kalifornian viranomaiset ja FDIC (Federal Deposit Insurance Corporation) ottivat pankin hoitoonsa perjantaina 10.3.2023. Taatut talletukset siirrettiin uuteen pankkiin ja nyt pankin toiminnot myydään FDIC:n tarjousmenettelyn mukaisesti.

Pankissa oli talletuksia yli 170 miljardia dollaria, mutta tästä vain noin 10 prosenttia oli taattuja talletuksia. Yhdysvalloissa FDIC takaa talletukset 250.000 dollariin saakka. Kriisin alkumetreillä Yhdysvaltain viranomaiset ilmoittivat, että kyseisen pankin kaikki talletukset ovat turvassa.

SVB pankin asiakaskuntaan kuuluivat venture capital (VC) -toimialan yritykset ja rahastot. Yhtiö itse mainostaa, että noin puolet VC-toimialan teknologia- ja life science -yhtiöistä on pankin asiakkaina.

Alalla on ollut viime aikoina haasteita hyvin menneiden vuosien jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ollut pankin kriisin syy.

Suurimman ongelman pankille aiheutti korkotason yleinen nousu. Yhdysvaltain liittovaltion 10-vuotinen lainakorko oli vuoden 2022 alussa noin 1,5 prosenttia ja vuoden lopussa 3,5 prosenttia. Koron nousu on siis ollut merkittävä. SVB pankki omisti valtionvelkapapereita, kiinteistöluottoarvopapereita ja muita vastaavia arvopapereita 120 miljardilla dollarilla. Näiden arvo on tullut alas niin, että vuoden 2022 lopussa realisoimaton ja tuloslaskelman ulkopuolinen tappio oli näillä arvopapereilla yli 15 miljardia dollaria. Tämä oli saman verran kuin yhtiöllä oli omaa pääomaa. Pankin riskienhallinta petti. Jostain kummallisesta syystä markkinat huomaisivat tämän vasta maaliskuussa, vaikka tilanne oli raporteista luettavissa jo syksyllä.


Yhdysvaltain pankkijärjestelmän tila

Yhdysvaltain pankkijärjestelmä on paremmassa kunnossa kuin se on ollut yli 25 vuoteen. Pankkien keskimääräiset omat pääomat ovat noin 9 prosenttia taseen loppusummasta. Finanssikriisiä ennen ne olivat suurten pankkien osalta lähempänä 3 prosenttia. Paljon hyvää kehitystä on siis tapahtunut.

Korkotason yleinen nousu on tehnyt pankkijärjestelmästä epävakaamman. FDIC:n mukaan Yhdysvaltojen pankkijärjestelmällä on 620 miljardia dollaria arvopaperisijoituksiin liittyviä realisoimattomia tappiota. Pankkijärjestelmän oman pääoman määrä on 2.200 miljardia dollaria. Realisoitumattomat tappiot realisoituvat vasta, jos pankki tekee jonkin arvopaperikaupan, yhdistymisen tai joutuu ongelmiin. Normaalitilanteessa realisoitumattomat tappiot eivät realisoidu, kun pankki pitää arvopaperisijoitukset niiden erääntymiseen saakka ja saa tällöin 100 prosenttia niiden arvosta takaisin. Nämä arvopaperisijoitukset ovat yleensä käytännössä riskittömiä, mutta niiden todellinen markkina-arvo vaihtelee korkotason mukaan.

Pankkiala joutunee SVB kriisin vuoksi uudelleen positioitumaan, ja valvontaviranomaiset joutunevat uuden ongelmavyyhdin keskelle. Alan toimintatavat ja käytetyt mittarit vaatinevat jälleen uudelleen tarkastelua.

SVB oli tällä erää erityistapaus. SVB voi saada seuraa muista pankeista, jos kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden hiipuminen jatkuu. Monen aluepankin liiketoiminta on näistä markkinoista riippuvaisia. Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden huippu oli viime kesänä. Korkojen nousu on saanut asuntojen hinnat laskuun erityisesti kalleimmilla seuduilla ja länsirannikolla. Asuntojen hinnan lasku on ollut kuitenkin toistaiseksi maltillista.


Korkotason nousu tekee tuhoa

Yleinen korkotaso oli laskusuunnassa parikymmentä vuotta. Markkinoilla on ollut usko ja luottamus siihen, että korot pysyvät alhaalla pitkään. Tilanne muuttui kuitenkin Venäjän harjoittaman energiasodan vaikutuksesta vuoden 2021 syksyllä ja hyökkäyssodan vaikutuksesta helmikuussa 2022. Inflaatio kiihtyi energian hinnan kiihdyttämänä erityisesti Euroopassa.

Yhdysvalloissa inflaation juuret ovat olleet vahvassa taloudessa, alhaisessa työttömyydessä sekä covid-kriisin jälkeisessä kasvupyrähdyksessä. Energian hinta toi tähän myös lisänsä. Yhdysvaltain keskuspankki on yrittänyt jarruttaa taloutta jo jonkin tovin ja inflaatio onkin tullut alas.

Korkotason yleisen nousun seuraukset ovat laajalti nähtävissä. Asuntomarkkinat ovat hiljentyneet, osakemarkkinat laskivat, teknologiaosakkeet romahtivat, Iso-Britannian eläkejärjestelmä oli kriisin partaalla ja nyt kalifornialaisen SVB pankin ongelmat nostivat pankkien mahdolliset taseongelmat esille.


Lopuksi

Silicon Valley Bank teki suuria virheitä omassa toiminnassaan. Pankin omien virheiden lisäksi ulkoiset tekijät vaikuttivat siihen, mihin ongelmiin pankki ajautui.

Eurooppa on kohdannut Credit Suisse pankin kriisin. Pankin ongelmat kasautuivat talletuspakoon viime viikkojen aikana ja lopulta pankki ajautui valtion, viranomaisten ja keskuspankin avustuksella UBS-pankin syliin. Kiintoisaa on kuitenkin todeta, että tämäkin ilmiö on yhden pankin kriisi eikä laajempi pankkikriisi.

Credit Suissen kohtalolla ei näyttäisi olevan tekemistä Yhdysvaltain pankkien ongelmien tai yleisen korkotason nousun kanssa.

Nousevan korkotason heijastumat nousevat pintaan eri puolilla. Moni toimija tuudittautui siihen, että korkotaso pysyy alhaalla pitkään. Tilanne muuttui viime vuonna. Nyt toive on, että inflaatioluvut tulevat alas ja korkotaso sen mukana. Muutoin uhkana on, että yksittäisten pankkien kriisit voivatkin muuntua arvaamattomaksi pankkikriisiksi.

Kirjoittaja on Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina