Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat olleet pitkään sijoittajien suosiossa. Markkinat ovat tuottaneet hyvin ja se on houkutellut sijoittajia. Samoin Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen on tukenut sijoittajien kiinnostusta. Nyt on jokin käänne tapahtumassa. Viime viikkojen aikana Eurooppa on kiinnostanut yhä enemmän ja euron valuuttakurssi on vahvistunut suhteessa dollariin. Onko nyt Euroopan vuoro.
Teknologiaosakkeiden heikkous
Yhdysvaltain osakemarkkinoita siivitti teknologiaosakkeiden voimakas nousu viime vuosien aikana. Yhdysvaltalaisilla yrityksillä on vahva asema teknologiamarkkinoilla hyvän innovoinnin, pääomamarkkinoiden, venture capital -markkinoiden sekä johtamiskulttuurin ansiosta. Teknologiaosakkeita on avittanut myös digitalisaation koronapyrähdys sekä alhainen korkotaso, joka nostaa tulevaisuuden odotusten nykyarvoa.
Nyt monen teknologiayhtiön osakekurssi on laskenut merkittävästi. Niin kutsutut tylsät arvo-osakkeet ovat palanneet suosioon. Euroopasta löytyy näitä tylsiä osakkeita riittävästi ja näin Eurooppa on hyötynyt kiinnostuksen hiipumisesta teknologiaan.
Yhdysvaltojen dominanssi
Yhdysvaltain osuus maailman osakeindeksistä on noussut asteittain ja on jo noin 60 prosentin tasolla. Harva Eurooppa-sijoittaja on halunnut tuota painoa nostaa noin korkeaksi. Jopa Norjan valtiollinen eläkerahasto on asettanut Yhdysvaltain painoarvon vain 45 prosentin tasolle. Sijoittajien allokaatiopäätökset Yhdysvaltain painon kasvattamisessa ovat laahanneet jäljessä, mutta ne ovat kuitenkin nousseet.
Euroopan heikko hinnoittelu
Euroopan osakkeiden hinnoittelu on perinteisesti ollut alle Yhdysvaltain osakemarkkinoiden. Eri mittareilla mitattuna eroa on ollut keskimäärin jopa 20 prosenttia Yhdysvaltain hyväksi. Tälle on löytynyt monta selitystä. Yhdysvaltain pääomamarkkinat ovat likvidit ja yhdysvaltalaisyrityksiä johdetaan hyvin. Yritysten kasvu, pääoman tuotto ja liikevoittomarginaalit ovat olleet hyvällä tasolla. Viime kädessä yritysten tulokset ja voitot selittävänä osakekursseja.
Euroopan kasvu jäänyt
Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Euroopan talouskasvu on jäänyt jälkeen Yhdysvaltain kasvun. Bruttokansantuote on kasvanut Yhdysvalloissa voimakkaammin kuin Euroopassa. Vastaavasti yritysten tulokset ovat kasvaneet nopeammin Yhdysvalloissa. Myös pankkisektorin toipui ja vahvistui Yhdysvalloissa nopeammin kuin Euroopassa.
Monilla mittareilla Yhdysvalloissa menee taloudellisessa mielessä paremmin kuin Euroopalla. Voiko tämä muuttua? Bruttokansantuotteen ennusteet antanevat edelleen tukea siihen, että kasvu on nopeampaa Yhdysvalloissa.
Velkavetoisuus selittää eroa
Euroalueen valtioiden velka on yli 95 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se oli 66 prosenttia vielä vuonna 2007. Tämä on merkittävä velkapanostus talouskasvun ylläpitämiseksi. Valtion velka on kuitenkin kasvanut Yhdysvalloissa vielä nopeammin. Finanssikriisiä ennen valtion velka oli siellä 62 prosenttia, mutta se on yli kaksinkertaistunut yli 120 prosentin tasolle.
Valtion velan kasvulla voidaan selittää paljon maiden välisestä menestyserosta. Nyt Yhdysvaltain poliittiset päättäjät tulevat kinastelemaan tämän kevään ajan velkakatosta ja siitä, miten se tullaan muuttamaan, jotta velkaantuminen voi yhä edelleen kasvaa.
Dollarin käänne toteutui
Vierailin hiljattain turistina Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa on hankalaa tottua siihen, että listahinnan päälle tulevat verot ja palvelumaksut lisäveloituksina. Tämä lienee lähinnä tottumuskysymys. Ostoksen kokonaishinta antaa kuitenkin kuvaa siitä, että onko maa kallis vai ei. Maan kalleus taasen voidaan selittää ainakin osin valuuttakursseilla.
Perinteisesti Economist-lehden Big Mac -indeksi on oiva tapa katsoa, missä ”oikea” valuuttakurssi on. Tämän hetken Big Mac -indeksin mukaisesti Yhdysvaltain dollari olisi vielä hiukan ylihinnoiteltu nykyisellä kurssillaan. Takana on jo merkittävä viime viikkojen euron vahvistuminen. Ruohonjuuritasolta katsottuna euro voisi hyvin edelleen nousta nykyiseltä 1,10 tasoltaan.
Ostovoima ei ole ainut tekijä euron vahvistumisen takana. Rahapolitiikan kiristymisen viestintä Euroopassa jatkuu vahvana ja Euroopan korkotaso tarjoaa täten mahdollisen lisähoukutuksen. Yhdysvalloissa korkotason laskun odotetaan olevan jo lähempänä horisontissa.
Lopuksi
Eurooppa kiinnostaa nyt sijoittajia. Yhtenä keskeisenä ajurina on ollut halpa valuutta, kun dollarin kurssi vahvistui samalle tasolle euron kanssa. Tämä oli liikaa ja markkinat korjaavat valuutan takaisin kohti pitkän aikavälin keskiarvoa ja ostovoiman pariteettia. Sijoittajien kiinnostus Eurooppaa kohtaan on osin siis halvan valuutan sanelemaa. Tältä osin kiinnostus Eurooppaan ei ole vielä riittävän kestävällä pohjalla ja voikin olla tilapäistä. Ukrainan tuhojen korjaaminen, kun sen aika tulee, antaisi Euroopalle kasvusykäyksen, jota se tarvitsee. Euroopassa ei kuitenkaan kannata kopioida Yhdysvaltain velkarahoitteista mallia taloudellisen menestyksen umpeen kuromiseksi. Euroopan uuden teollisuuspolitiikan rakentaminen on parempi askel oikeaan suuntaan.
Kirjoittaja on Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
