Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Näkymät vuodelle 2022

17.12.2021 klo 11.01 Timo Löyttyniemi

Vuosi on lyhyt aika. Kun tasan vuosi sitten hahmottelin vuotta 2021, niin en tullut ajatelleeksi, että samat haasteet voivat olla jälleen vuoden kuluttua edessä. Varsin vähän on muuttunut yhdessä vuodessa. Osakkeiden arvostustasot ovat edelleen korkeat ja korkotaso on alhainen. Nämä olivat vuosi sitten kuten myös nyt markkinoiden ilonaiheet, mutta myös merkittävimmät riskit.

Pohdittavana oli vuosi sitten lisäksi se, että tuottaako finanssi- ja rahapolitiikan elvytys tulosta. Viimeiseen vastauksena on ollut kyllä, sillä elvytys on tuottanut tulosta. Taloudet ovat nousseet vuoden 2020 koronakuopasta.

Kasvu on ollut siinä määrin voimakasta, että inflaatioluvutkin ovat kohonneet Yhdysvalloissa 6,8 prosenttiin ja euroalueella 4,9 prosenttiin. Nämä ovat isoja lukuja riippumatta siitä ovatko ne väliaikaisia vai ei. Ennusteiden mukaan toimialojen tarjonnan kapeikot hellittäisivät ensi vuoden aikana, mutta avainkysymys lienee ehtivätkö nämä inflaatioluvut jo vaikuttaa palkkavaatimuksiin ja näin pysyvämpään hintojen nousuun.

Yritysten tulokset ovat kasvaneet voimakkaasti Yhdysvalloissa ja Euroopassa vuoden takaisesta heikosta tasostaan. Ennusteet tuloskasvusta vuodelle 2022 ovat kuitenkin varsin maltillisia.

Korona kiusaa

Koronasta on jo kirjoitettu niin paljon, että uutta sanottavaa ei juuri löydä. Tosiasia näyttää kuitenkin olevan, että koronavirus kiusaa yhteiskuntia ja taloutta myös jatkossa. Olemme menossa siihen uuteen normaaliin, mutta se onkin nyt jatkuvien rajoitteiden ja uusien rokotteiden kanssa elämistä uudella normaalilla tavalla. Yllättävää näyttäisi olevan, että maailma voi toimia niinkin. Tämä on osoitus ihmisten ja talouden sopeutuvuudesta ja dynaamisuudesta. Yllättävän hyvin maailman pyörät ovat pyörineet koronaviruksesta huolimatta.

Elvytyksen jatkonjatko

Elvytystä voi jatkaa. Eri asia on, haluaako sitä jatkaa, onko siihen varaa ja onko elvytykselle vaihtoehtoja. Viestit näyttävät olevan sen suuntaisia, että valtiot ovat nykyoloissa jo varovaisempia massiivisen elvytyksen jatkamiseen.

Finanssikriisin jälkeen piti elvyttää, eurokriisin jälkeen piti elvyttää ja nyt koronakriisissä elvytystä on tarvittu. Elvytyksen voima on yleisesti tunnustettu. Valtioiden velkatasot ovat samalla kasvaneet ja finanssipolitiikka dominoi jo rahapolitiikkaakin. Jos kasvu, inflaatio tai markkinavoimat eivät pelasta ja käännä velkaantumisen suuntaa ajoissa, niin suurempia vaikeuksia lienee edessä.

Geopolitiikka

Geopolitiikan riskit ovat tavalla tai toisella joka vuosi pöydällä. Tällä kertaa ne ovat mitä suurimmassa määrin. Moni odottaa Venäjän hyökkäävän Ukrainaan lähiaikoina. Tuo manööveri on roikkunut ilmassa vuodesta 2014 lukien.  

Osin sota on jo toteutunut Itä-Ukrainassa ja totaalisena se on ollut läsnä kybersodankäynnin välinein siitä lähtien kun venäläismielinen johto poistui Ukrainasta vuonna 2014. Asiantuntijoiden mukaan Ukraina ei ole ollut aiemmin valmis tavalliseen sotaan, mutta se on tänä päivänä valmiimpi kuin vuosia sitten.

Lännen voima on usko oman järjestelmän ylivoimaisuuteen sekä taloudellisiin pakotteisiin. G7 maat toivat hiljattain julki oman julkilausuman, jossa Venäjän sotilasaggressio johtaisi massiivisiin seurauksiin sekä niillä olisi vakavat taloudelliset seuraukset. Eurooppa ei halua sotaa. Sota johtaisi kaikkien tappioon, sillä lännen rintama siinä vahvistuisi voimallisesti. Markkinoiden kannalta se luo joka tapauksessa geopoliittista epävarmuutta and hyppäyksen energian hintaan. Täytyykin toivoa, että sotakalusto käytetään sotilasharjoitukseen ja sotilaat ja kalusto palaavat turvallisesti koteihinsa.

Kiinan kiinteistöt

Kiinan kiinteistösektorin ongelmat heijastuvat myös vuodelle 2022. Finanssikriisin yhteydessä kesti noin kaksi vuotta asuntomarkkinoiden käänteestä vuonna 2006 vuoden 2008 finanssikriisiin. Jos vastaavaa aikajanaa soveltaisi Kiinaan, niin Kiinan kiinteistösektorin ongelmat olisivat vuoden 2022 iso asia. Onkin kiintoisaa nähdä miten keskusjohtoinen järjestelmä ja siihen yhdistyvä markkinatalousjärjestelmä hoitaa tai ei hoida syntyviä ongelmia. Ongelmien vaikutukset näkyisivät ennen kaikkea BKT:n kasvuvauhdissa, sillä kiinteistösektorin osuus on neljännes kokonaistuotannosta.

Vuosi 2022

Vuosi 2022 näyttää kovin erilaiselta kuin kulunut vuosi. Tuntuukin siltä, että jännitys on samaa luokkaa kuin jääkiekkopelin jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailussa. Voi olla mahdollista, että hyvä ajat jatkuvat, mutta voi myös olla mahdollista, että jokin riskeistä toteutuu ja vie voiton pois. Näihin molempiin vaihtoehtoihin pitää varautua.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina