Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Indeksisijoittamisen väärinymmärrys

11.6.2021 klo 10.00 Timo Löyttyniemi

Indeksisijoittaminen ymmärretään monesti väärin. Sanotaan, että se on helppoa. Valitset vain indeksirahaston ja sijoita siihen. Näinhän se onkin, mutta ennen sitä pitää tehdä monta valintaa. Indeksisijoittaminen on nimittäin paljon laajempi asia kuin usein ymmärretään.

Indeksisijoittamisessa sijoitetaan laajalle markkinalle yhdellä indeksituotteella. Usein tämä tuote on indeksirahasto ja nyt myös enenemässä määrin ETF (exchange traded fund). Ensimmäisen voi ostaa ja myydä tyypillisesti vuorokaudessa tai kahdessa ja jälkimmäisen voi kaupata markkinoilla välittömästi. Kun tuohon yksinkertaiseen valintaan on päässyt, on pitänyt tehdä jo pitkä päätöksentekojen ketju.


Mikä on markkinaportfolio?
 

Indeksisijoittamisessa sijoitetaan markkinoille. Ensin tulee kuitenkin päättää mikä tuo markkinaportfolio on. Vuosikymmeniä sitten kun rahoitusteoria otti harppauksen eteenpäin, yksi sen isistä totesi, että markkinaportfolio sisältää kaiken sijoitettavan omaisuuden niiden markkina-arvojen painoilla. No tämä onkin vaikea tehtävä. Pitäisi kartoittaa kiinteistöt, maa-alueet, osakkeet ja korkotuotteet sekä näiden markkina-arvopainot. Tästä onkin tehty ensimmäinen yksinkertaistus, että on vallittu usein vain tuo osakemarkkina kuvaamaan markkinaa.
 

Markkinat ovat maailma
 

Osakemarkkinoiden indeksi on maailman osakeindeksi. Tyypillisesti tuo maailmanindeksi on MSCI ACWI (all countries weighted index) eli kaikkia maailman markkinoita markkina-arvoilla painottava indeksi. Kun sen mukaisesti sijoittaa, niin sijoittaa 58 % Yhdysvaltain markkinoille. Indeksisijoittajan tuska on siis sietää näin suuri paino yhdellä markkinalla. Samalla indeksisijoittaja unohtaa sen, että monessa maassa osakemarkkinoiden ulkopuolella on paljon yrityksiä. Voisi nimittäin ajatella, että saksalaiset yritykset ovat tuossa indeksissä nimittäin aliedustettuina. Saksalaiset keskisuuret yritykset ovat monasti perheyrityksiä, mutta voisi ajatella, että pörssissä noteeratut yritykset edustavat näitä yrityksiä. Näin Saksaan kannattaisi ehkä sijoittaa hiukan enemmän kuin mitä puhdas indeksipaino antaa ymmärtää.
 

Entä muut omaisuusluokat?
 

Yksinkertaistettu maailmanindeksi on osakemarkkinoiden indeksi. Se ei pidä sisällään korkosijoituksia eikä kiinteistöjä eikä pääomarahastoja tai infrastruktuurirahastoja. Korkorahastoista löytyy maailman indeksi, mutta se sisältää vain pörssinoteeratut korkosijoitukset. Perusteena on luonnollisesti, että niihin voi ylipäätään sijoittaa.

Kiinteistösijoittajalle ei oikein löydy indeksituotetta. Esimerkiksi Euroopan noteeraamattomien kiinteistörahastojen tuottoindeksi muodostuu runsaan 300 miljardin euron rahastojen mukaisesti. Kuitenkin koko sijoitettava rahastokanta Euroopassa on yli 7.000 miljardia euroa. Tuo tuottoindeksi kertoo vain tuottoluvun, mutta sen mukaisesti ei voi sijoittaa. Indeksirahastoa ei ole olemassa. Pitää tehdä aktiivinen valinta.

Pääomarahastot ja infrastruktuurirahastot ovat aktiivisia valintoja. Niihin ei löydy indeksin mukaisia sijoitustuotteita. Ne täytyy valita ja tuo valinta on aktiivinen. Lisäksi kiinteistö-, pääomarahasto- ja infrastruktuurirahastoihin tehtävä sijoituspäätös sisältää sopimuspaketit ja kaikkiin kohteisiin ei pääse mukaan. Näin sijoituksen tekeminen on siis pitkä prosessi, jossa osaamisella on suuri merkitys.


Indeksisijoittaminen on aktiivinen valinta
 

Sijoittamalla Euroopan osakemarkkinoiden indeksirahastoon on pitänyt tehdä tietämättään tai tiedostaen lukemattoman määrän valintoja. Minkä indeksin valitsee, minkä rahaston valitsee, euromääräisen vai ei, euroalue vai koko Eurooppa? Ja kun tuohon asti on päässyt, on päättänyt jo, että tietyn määrän sijoittaa osakkeisiin.

Lisäksi jos pääoma vaihtelee ja sijoittaa enemmän varoja markkinoille, joutuu päättämään, milloin tuon sijoituksen tekee. Kaiken yhdellä kertaa vaiko asteittain. Kun VER käynnisti osakesijoitukset vuonna 2001, olivat pörssit laskussa. Silloinen päätös oli käynnistää osakesijoitukset neljän vuoden aikana asteittain. Tämä osoittautui hyväksi päätökseksi. Usein aikahajauttaminen kannattaa.


Omaisuuslajien painot ei tule indeksistä
 

Omaisuuslajien painotus on sijoittajan tärkein päätös. Sijoittajan tulee päättää, kuinka paljon haluaa sijoittaa osakkeisiin, korkotuotteisiin, kiinteistöihin ja muihin epälikvideihin kohteisiin. Indeksi ei anna tähän oikeasti mitään apua. Ei ole olemassa indeksiä, joka kertoisi kuinka paljon omaisuudesta tai instituution sijoitusvaroista tulisi sijoittaa osakemarkkinoille. Tuo valinta tulee itse tehdä. Jos tuon valinnan tekee joku muu sijoittajan puolesta, täytyy sitä tehdessä kysyä monta kysymystä. Vain näin saa selville sijoittajan tuottojen tavoittelun ja riskien sietämisen. Vastuullisen sijoittamisen näkökulma tekee indeksisijoittamisesta entistä vaativampaa, sillä sijoittaja voi asettaa tai sijoittajan tulee asettaa vastuullinen näkökulma osaksi sijoituspäätöstä. Yksityishenkilön isoin allokaatiopäätös lienee asunto ja asuntovelka. Siitä indeksisijoittaminen on kaukana.


Lopuksi


Indeksisijoittaminen on rajoitettuna kysymyksenä yksinkertaista. Jos haluaa sijoittaa rajatulle osakemarkkinalle, löytyy indeksisijoittamisen työkalu ja se on usein hyvä valinta. Indeksisijoittaminen on hyvin operatiivinen työkalu rajattuun päätökseen. Kaikki muut päätökset sen ympärillä voivat unohtua. Ne muut päätökset ovat kuitenkin ne sijoittajan tärkeimmät päätökset.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina