VERin 1.1.–30.6.2019 sijoitustuotto 8,2 %; kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 6,7 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Vuoden 2019 ensimmäinen vuosipuolisko oli sijoitusmarkkinoilla suotuisa. Osakemarkkinat lähtivät tammikuussa voimakkaaseen nousuun edellisen vuoden ankeiden viimeisten viikkojen jälkeen ja toukokuussa koettu notkahduskin jäi lyhytaikaiseksi.

Myös korkomarkkinoilla kehitys oli laaja-alaisesti myönteistä, kun yleiset korkotasot tulivat alaspäin ja monet riskilisät samanaikaisesti kaventuivat.

Positiivisen markkinakehityksen taustalla olivat keskeisesti keskuspankkien toteutunut rahapolitiikka sekä tulevia rahapoliittisia toimia koskevat odotukset. Paljolti niiden ansiosta osakemarkkinat ja riskilliset korkomarkkinat kestivät hyvin talouskasvun sekä makrotaloudellisten ennusteiden heikkenemisen keskeisillä  talousalueilla.
 

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään entistä korostuneemmin pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa kuitenkin edelleen neljännesvuositiedot ja -kommentit entisessä laajuudessa.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.6.2019 oli 19,7 miljardia euroa. Sijoitusten tuotto käyvin arvoin ensimmäisen puolivuotiskauden ajalta oli 8,2 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.7.2014–30.6.2019) keskimääräinen nimellistuotto oli 5,1 ja viimeisten kymmenen vuoden 6,7 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,4 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituotoksi ensimmäiseltä vuosipuoliskolta muodostui 7,5 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 4,4 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 5,4 prosenttia vuodessa.
 

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 4,5 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 6 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen joukkolainasijoitusten 50 prosenttia.

TAMMI – KESÄKUUN 2019 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Kesäkuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 38,7 prosenttia, osakesijoitusten 47,3 prosenttia ja muiden sijoitusten 10,1 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat ensimmäisen vuosipuoliskon ajalta 3,6 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 14,5 prosenttia.
 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 3,6 prosenttia.

Vuoden ensimmäisellä puolikkaalla erityisesti riskillisemmät korkosijoituskohteet korjasivat voimakkaasti vuoden 2018 huonoa kehitystä. Huolimatta heikkona jatkuneesta talousdatasta kehittyvien markkinoiden ja yrityslainojen riskilisät kapenivat voimakkaasti ja yleinen korkotaso laski selvästi keskuspankkien signaloidessa aiempaa elvyttävämmästä rahapolitiikasta.

Maaliskuun korkokokouksessa Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti pitävänsä korot ennallaan ainakin vuoden 2019 ajan ja aloittavansa pitkät kahden vuoden rahoitusoperaatiot kvartaaleittain syyskuussa 2019. Jo kesäkuun kokouksessa ohjausta muutettiin siten, että korot pysyvät nykytasollaan ainakin ensimmäisen vuosipuoliskon 2020 ajan. Samalla Draghi painotti EKP:n valmiutta toimia talouskehityksen tukemiseksi tilanteen niin vaatiessa. Saksan 10 vuoden valtionlainan korko laski -0,33 prosenttiin kesäkuun lopussa.

Yhdysvaltojen keskuspankki FED  indikoi maaliskuussa, ettei nosta ohjauskorkoja vuonna 2019 ja että keskuspankin taseen supistaminen loppuu syyskuussa. Kesän aikana FEDiltä saatiin koronlaskuja puoltavia kommentteja ja markkina hinnoitteli kesäkuun lopussa kolmea 25 korkopisteen koronlaskua vuodelle 2019 ja yhtä vuodelle 2020. Yhdysvaltojen 10 vuoden valtionlainan korko painui kahteen prosenttiin kesäkuun lopussa.

Keskuspankkivetoisen korkorallin ansiosta korkoindeksit kehittyivät erittäin positiivisesti lukuunottamatta aivan lyhyimpiä korkoja.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Private credit -sijoitusten tuotto oli 0,6 prosenttia.

Vaikka private credit-markkinoilla tapahtuvaa korjausliikettä on odotettu jo pitkään sijoittajien kiinnostus sijoitusluokkaa kohtaan ei näyttäisi vähentyneen.  Varainkeruu on ollut vilkasta ja rahastojen koot ovat aikaisemmasta kasvaneet.  Talousnäkyminen heikentyminen lisää kuitenkin korjausliikkeen todennäköisyyttä kohdeyhtiöiden tulosnäkymien huononemisen myötä. 

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto ensimmäisellä neljänneksellä oli 14,5 prosenttia.

Vuoden 2019 ensimmäinen vuosipuolisko oli erittäin hyvä maailman osakemarkkinoilla. Osakkeet lähtivät heti vuodenvaihteen jälkeen vahvaan nousuun, ja vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä koettu suuri epävarmuus markkinoilla unohtui nopeasti vuoden vaihtuessa. Osakemarkkinat nousivatkin ilman suurempia korjauksia aina huhtikuun loppuun asti vahvan riskisentimentin vetämänä. Keskuspankkien varovaisemmaksi muuttunut rahapoliittinen näkymä oli yksi pääajureista vahvaa riskisentimenttiä ajatellen, mutta myös USA:n ja Kiinan välisten kauppaneuvottelujen kerrottiin sujuneen hyvin, ja tämä vahvisti osaltaan tunnelmaa rahoitusmarkkinoilla. Kauppaneuvottelut ajoivat kuitenkin niin sanotusti seinään toukokuun alussa, ja tunnelma muuttui oitis selvästi varovaisemmaksi. Osakkeet kautta maailman laskivatkin reippaasti toukokuun aikana. Kesäkuussa osakemarkkinat kuitenkin toipuivat hiljalleen toukokuun laskusta, muun muassa keskuspankkien ulostulojen myötä, ja katsauskauden päättyessä osaketuotto oli noussut erittäin hyväksi.
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, noteeraamattomiin osakkeisiin sekä listattuihin kiinteistörahastoihin (REIT).

Pääomarahastosijoitusten tuotto oli 5,5 prosenttia, noteeraamattomien osakkeiden 2,4 prosenttia ja listattujen kiinteistörahastojen 15,3 prosenttia.

Sekä pääomasijoitukset että listatut kiinteistörahastot hyötyivät osakemarkkinoiden positiivisesta ensimmäisen vuosipuoliskon kehityksestä. Talousnäkymien heikentyminen ei ole toistaiseksi juurikaan näkynyt  pääomasijoitusten kohdeyhtiöiden arvostustasoissa eikä myöskään velkakertoimissa.  Huoli rahastojen tulevaisuuden tuotoista on kuitenkin kasvanut. Korkeat ostohinnat ja velkakertoimet tulevat markkinatilanteen heiketessä näkymään useiden managerien rahastotuotoissa negatiivisesti.  

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö-, infrastruktuuri- ja hedge-rahastoihin sekä riskipreemiostrategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto oli 2,3 prosenttia ja infrastruktuurirahastosijoitusten 6,5 prosenttia.

Kiinteistömarkkinoilla ei toistaiseksi ole merkittäviä muutoksia aikaisempaan tilanteeseen tapahtunut. Jossain määrin sijoittajien tuotto-odotukset eri sektoreiden välillä ovat kuitenkin hajautuneet. Tällä hetkellä kiinnostus liikekiinteistöjä kohtaan on vähenemässä kun taas asunnot edelleen houkuttelevat sijoittajia. 

Infrastruktuurirahastojen hyvien tuottojen taustalla on joidenkin rahastojen erittäin onnistuneet irtautumiset. Markkinatilanteessa ei toistaiseksi ole merkittäviä muutoksia tapahtunut. Juoksevaa kassavirtaa hakevia sijoittajia sijoitusluokka kiinnostaa ja siten varainkeruu on ollut varsin menestyksekästä.

Hedge-rahastojen tuotto ensimmäiseltä vuosipuoliskolta oli 4,1 prosenttia. Hedge-rahastoista pärjäsivät hyvin useimmat sijoitustyylit ja erityisen tuottava ajanjakso oli makrorahastoille. Haastavin ajanjakso oli  volatiliteetti-rahastoille, mikä oli odotettavissa riskillisten sijoitusten pärjätessä hyvin. 

Riskipreemiostrategioiden tuotto ensimmäiseltä vuosipuoliskolta oli -0,6 prosenttia. Perinteisiin riskipreemiostrategioihin keskittyville rahastoille alkuvuosi on ollut haastava niiden kärsittyä etenkin Value-strategioiden toimimattomuudesta.

VALTION ELÄKEMENO, VERIN SIIRTO VALTION TALOUSARVIOON, ELÄKEMAKSUTULOT JA RAHASTOINTIASTE

Valtion Eläkerahaston valtiontaloutta tasapainottava rooli on kasvanut ja kasvamassa. Valtion eläkemenot olivat vuonna 2018 reilut 4,6 miljardia euroa ja vuoden 2019 budjetissa on varauduttu lähes 4,8 miljardin euron menoon. VER maksaa valtion talousarvioon 40 prosenttia näistä menoista eli vuoden 2019 aikana yhteensä n. 1,9 miljardia euroa. Kesäkuun loppuun mennessä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 952 miljoonaa euroa.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla VERin eläkemaksutulo oli 680 milj. euroa. Vuoden 2019 alusta eläkemaksujen laskutus on perustunut tulorekisteriin tallennettaviin palkkatietoihin. Tulorekisterin käyttöönotossa on ollut koko alkuvuoden ajan ongelmia eivätkä kaikki palkkatiedot ole siirtyneet rekisteriin, minkä vuoksi osa VERin eläkemaksutulosta on siirtynyt myöhemmin laskutettavaksi. Ilman tätä viivästystäkin on rahaston nettomaksutulo kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Tämä budjettisiirron enemmyys VERin maksutuloihin nähden kasvaa jatkuvasti ja hidastaa rahaston kasvua.

 Valtion Eläkerahaston hallitus hyväksyi kesäkuussa 2016 strategian, jossa täsmennettiin pitkän aikavälin tavoitteenasettelu. Laissa säädetyn 25 prosentin rahastointitavoitteen saavuttamiseen pyritään strategian mukaan viimeistään vuonna 2033. Tämä edellyttää nettomaksutulon kehityksen pysyvän lähellä arvioitua tasoa ja sijoitusten reaalituoton säilymistä suhteellisen hyvänä. Kun valtion eläkevastuu vuoden 2018 päättyessä oli 92,1 miljardia euroa, rahastointiasteeksi muodostui noin 20 prosenttia. Strategiassa myös määritettiin periaatteet, joilla sijoitussalkun riskitaso ja perusallokaatio johdetaan rahastolle asetetusta rahastointitavoitteesta.

Lisätietoja:

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Viherkenttä, etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: 0295 201 210

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 19,7 miljardia euroa kesäkuun 2019 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.