VERin 1.1.–30.6.2026 sijoitustuotto 7,6 %; kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 6,6 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Vuoden 2026 alkupuoliskon markkinakehitystä ohjasivat geopolitiikka sekä tekoälyyn ja teknologiainvestointeihin liittyvät teemat. Markkinat palautuivat varsin nopeasti helmikuussa alkaneen Iranin konfliktin aiheuttamasta epävarmuudesta, ja toisen vuosineljänneksen vahvan kehityksen ansiosta alkuvuodesta muodostui lopulta varsin suotuisa etenkin osakesijoittajille. Erityisen vahvasti tuottivat kehittyvät osakemarkkinat, tosin paljolti muutaman yksittäisen puolijohdeyhtiön vetämänä.

Euroopassa korkotaso nousi Lähi-idän konfliktin myötä, mutta palautui toisella neljänneksellä lyhyimpiä korkoja lukuun ottamatta lähelle vuoden alun tasoa tulitaukouutisten tukemana. Yhdysvalloissa korkotaso on ollut nousussa koko alkuvuoden, ja markkinat odottavat keskuspankin nostavan ohjauskorkoa edelleen syksyn aikana.

Lähi-idän kriisi on toistaiseksi hidastanut globaalia talouskasvua aiemmin odotettua vähemmän, ja myös yritysten raportoidut tulokset ylittivät alkuvuonna yleisesti markkinaodotukset. Talouden fundamentit tarjoavat siten edellytyksiä positiivisen markkinakehityksen jatkolle. Samalla jatkuvat inflaatiohuolet ja niiden ruokkima korkotason nousu, koholla olevat osakkeiden arvostustasot, piensijoittajien vahva kiinnostus osakesijoituksiin velkavipua käyttäen, teknologiasektorin dominanssi, sekä tekoälyinvestointien rahoitustarpeet herättävät aiheellisia kysymyksiä markkinoiden mahdollisesta ylikuumenemisesta.

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan sijaan. VER julkistaa neljännesvuosittain neljännesvuositiedot ja -kommentit.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.6.2026 oli 27,3 miljardia euroa.  Sijoitusten tuotto käyvin arvoin ensimmäisen puolivuotiskauden ajalta oli 7,6 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.7.2021–30.6.2026) keskimääräinen nimellistuotto oli 6,2 ja viimeisten kymmenen vuoden 6,6 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,9 prosenttia.

Sijoitusten reaalituottoa laskettaessa inflaationa on käytetty kotimaista kuluttajahintaindeksiä. Sijoitusten reaalituotoksi ensimmäiseltä vuosipuoliskolta muodostui 5,6 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 2,6 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 4,3 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen reaalituotto on ollut 4,0 prosenttia.

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 5,4 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 15,4 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen korkosijoitusten 50 prosenttia.

TAMMI–KESÄKUUN 2026 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Kesäkuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 44,8 prosenttia, osakesijoitusten 50,9 prosenttia ja muiden sijoitusten 7,8 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat ensimmäisen neljännesvuoden ajalta 1,8 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 15,4 prosenttia.

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto vuoden ensimmäisellä puolikkaalla oli 1,8 prosenttia.

Vuoden ensimmäisen neljänneksen korkojen nousu kääntyi Euroopassa toisella neljänneksellä laskuun lyhyimpiä euribor-korkoja lukuunottamatta huolimatta Euroopan keskuspankin 25 korkopisteen koronnostosta kesäkuussa. Lähi-idän konfliktissa saavutettiin sopimus tulitauosta ja Hormuzinsalmi avautui ainakin osittain laivaliikenteelle, minkä seurauksena öljyn hinta laski konfliktia edeltäneelle tasolle ja inflaatio-odotukset maltillistuivat merkittävästi.

Yhdysvalloissa korot jatkoivat nousuaan odotuksia haukkamaisemman kesäkuun Yhdysvaltain keskuspankin korkokokouksen ja uuden pääjohtaja Kevin Warshin kommenttien seurauksena. Fedin korkoindikaatiot tälle vuodelle kääntyivät koronlaskusta noston puolelle mediaanin indikoidessa 25 korkopisteen koronnostoa loppuvuodelle.

Kesäkuun lopussa korkomarkkinat hinnoittelivat vielä yhtä 25 korkopisteen koronnostoa EKP:lle ja noin puolitoista 25 korkopisteen koronnostoa Fedille. Ensimmäisen vuosineljänneksen lopusta EKP:n odotukset vähenivät yhdellä koronnostolla ja Fedin osalta odotukset nousivat korkojen ennallaan pitämisestä selkeästi noston puolelle.

Lähi-idän konfliktin helpottaessa yrityslainojen ja kehittyvien lainamarkkinoiden luottoriskipreemiot palautuivat noin kriisiä edeltäneelle tasolle. Korkeahkon juoksevan tuoton ja riskipreemioiden kapenemisen ansiosta erityisesti kehittyvien lainamarkkinoiden paikallisen valuutan määräisissä sijoituksissa tuottokehitys oli erittäin vahvaa toisen kvartaalin aikana.

VERin likvideissä korkosijoituksissa parasta tuottoa saatiin sijoituksista kehittyville lainamarkkinoille, mutta myös muiden korkosijoitusluokkien tuottokehitys oli hyvää toisella neljänneksellä ja tuotot selkeästi positiivisia vuoden alusta lähtien laskettuna.

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Muiden korkosijoitusten tuotto ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 2,8 prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli 2,7 prosenttia ja suorien lainojen 3,9 prosenttia.

Kirjoittelu private credit -markkinan ympärillä jatkui koko kevään. Huoli software -yritysten tulevaisuudesta puhutti niin lehdistössä kuin sijoittajien keskuudessakin, ja private credit -rahastot, joilla oli software -yrityksiä salkuissa, kärsivät sijoittajien reaktioista. Otsikoiden luonne alkoi kesän kynnyksellä kuitenkin muuttua ymmärryksen lisääntyessä private credit -sijoitusten todellisista riskeistä. Instituutionaaliset sijoittajat pysyivät koko ajan varsin rauhallisina, eivätkä instituutiot tehneet avoimista rahastoista merkittäviä lunastuksia.

VERin salkussa ongelmia ei juurikaan ole toistaiseksi näkynyt ja managerit ovat lähinnä ihmetelleet otsikoiden luonnetta. Koska salkuissa softwareyritysten osuus on hyvin maltillinen, huolta aiheuttaa ennemminkin LBO-transaktioiden edelleen jatkuva varsin hiljainen volyymi. Pääomarahastoilla on ongelmia irtautua salkkuyrityksistään, koska sijoitukset on tehty nollakorkoympäristössä ja tällä hetkellä alkuperäinen tuottotavoite ei nykyisessä korkoympäristössä toteudu. Private credit -managereilla odotukset ovat kuitenkin loppuvuoden osalta varsin positiiviset, koska pääomarahastoissa kutsumatonta pääomaa on paljon jäljellä ja managereiden on sijoitettava siitä merkittävä osa seuraavan kahden vuoden aikana.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

No teerattujen osakesijoitusten tuotto ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 15,4 prosenttia.

VERin noteeratut osakkeet tuottivat erittäin hyvin vuoden toisella neljänneksellä, vaikka tuotto oli vain lievästi positiivinen vielä ensimmäisen neljänneksen päättyessä. Vuosi alkoi pirteästi osakemarkkinoilla, mutta ensimmäisen neljänneksen toteutunutta tuottoa rasitti suuri epävarmuus, joka syntyi helmikuun lopulla syttyneen Iranin sodan myötä. Niin öljyn hinta kuin myös korkotaso olivat selvässä nousussa tapahtumien seurauksena, ja osakemarkkinoilla nähtiin laajamittaista laskua maaliskuun aikana. Toisen neljänneksen aikana markkina kuitenkin toipui tilanteesta, ja vaikka öljyn hinta pysyi korkealla tasolla aina toukokuun puoliväliin asti, jolloin hinta kääntyi laskuun, nähtiin maailman osakemarkkinoilla laajaa nousua heti neljänneksen alusta lähtien.

Pörssiyhtiöiden julkistamat ensimmäisen neljänneksen tulokset sekä tulevaisuudennäkymät olivat pääosin odotettua paremmat, ja tämä tuki vahvasti osakkeiden positiivista kehitystä. Tulosennusteiden nousu jatkui läpi koko toisen vuosineljänneksen, ja etenkin puolijohdealan yhtiöiden tulosennusteita nostettiin tuntuvasti loistavien tulosten, sekä tekoälybuumin innoittamien suurten suunniteltujen datakeskusinvestointien myötä. Suurin osa sirunvalmistajien osakekursseista oli vahvassa nousussa alkuvuoden aikana, ja tämä siivitti esim. Etelä-Korean pörssin yli 100 prosentin nousuun ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Osakemarkkinoiden teemoissa nähtiin kuitenkin myös jonkin verran rotaatiota, ja esimerkiksi USA:n osakemarkkinoilla jotkut viime vuosien aikana huikean hyvin kehittyneistä ns. MAG7 -yhtiöistä jäivät alkuvuoden aikana tuotolla mitattuna selvästi yleisestä indeksikehityksestä jälkeen.   

Ensimmäinen vuosipuolisko oli, kaikista heilahteluista ja epävarmuustekijöistä huolimatta, noteeratuille osakkeille erittäin hyvä, ja kaikkien osasalkkujen tuotot päätyivät selvästi positiivisiksi. Ylivoimaisesti parhaiten tuottivat VERin sijoitukset kehittyville markkinoille, joiden tuotto nousi melkein 30 prosenttiin suurten sirunvalmistajien voimakkaiden kurssinousujen myötä. Myös sijoitukset Japaniin tuottivat erittäin hyvän noin 20 prosentin tuoton. Katsauskaudella heikoiten tuottivat sijoitukset Pohjoismaihin, heikosti kehittyneiden pienyhtiörahastojen rasittamana, mutta niidenkin tuotto ylsi melkein 10 prosenttiin.

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, infrastruktuurisijoituksiin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.

Pääomarahastosijoi tusten tuotto ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 1,8 prosenttia, infrastruktuurirahastojen 8,8 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 7,2 prosenttia.

Vuoteen 2026 lähdettäessä odotukset pääomasijoitusmarkkinalla olivat optimistiset. Vuoden 2025 toisella puoliskolla pitkään hiljaiseloa viettänyt transaktiomarkkina näytti piristymisen merkkejä, ja toiveet positiivisen trendin jatkumisesta kuluvalle vuodelle olivat korkeat. Keväällä alkanut Iranin kriisin aiheutti kuitenkin jälleen epävarmuuden lisääntymistä mikä on hidastanut irtautumisten ja uusien sijoitusten tekemistä. Pääomarahastoissa on kuitenkin ennätysmäärä sijoittamatonta pääomaa, samalla kun salkussa olevien yritysten pitoajat ovat ennätyspitkiä. Näiden uskotaan pakottavan rahastot aktivoitumaan sekä irtautumisissa että uusien sijoitusten tekemisessä jo kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskolla. VERin salkussa on nähty kuluvan vuoden aikana joitakin erinomaisia irtautumisia, vaikka kassavirrat ovat jääneet vuoden 2025 tasosta.

Infrastruktuurisijoitukset ovat olleet hyötyjinä nykyisessä markkinaympäristössä. Lisääntynyt tarve energiaomavaraisuudelle etenkin Euroopassa ja tekoälyinfrastruktuuriin liittyvät investoinnit tukev at sijoitusluokan kehitystä kaikilla markkinoilla. Myös sijoittajien kiinnostus sijoitusluokkaa kohtaan on pysynyt korkeana. VERin infrastruktuurisalkun alkuvuoden tuotto oli jälleen hyvällä tasolla. Rahastotuotot olivat kautta linjan varsin vahvoja, mutta erityisesti Yhdysvaltoihin sijoittavien rahastojen tuotot olivat erinomaisia.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö- ja hedge-rahastoihin sekä systemaattisiin strategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 1,1 prosenttia.

Kiinteistömarkkinalla useiden vuosien negatiivisen markkinasentimentin jälkeen markkinoiden odotettiin kuluvana vuonna kääntyvän jälleen nousuun. Lähi-idän kriisi ja keskuspankkien mahdolliset koronnostot ovat kasvattaneet jälleen epävarmuutta kiinteistömarkkinoilla. Koska arvostustasojen uskotaan olevan pohjalukemissa, optimismia on kuitenkin ilmass a ja VERin kiinteistösalkun tuotto ensimmäisellä vuosipuoliskolla olikin positiivinen. Kiinteistömarkkinaa tukeva tekijä on uuden valmistuvan tilan vähäinen määrä, mikä mahdollistaa vuokratuottojen suotuisan kehityksen ja käyttöasteiden korkean tason. Lisäksi velkarahan saatavuus on parantunut viimevuosista.

Hedge-rahastot ja positionhallinnan johdannaisstrategiat tuottivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla 6,9 prosenttia.

Vuoden toinen neljännes oli hedge-rahastoille erittäin vahva markkinoiden elpyessä maaliskuun jyrkästä laskusta. Tätä edesauttoivat geopoliittisten huolien osittainen helpottuminen sekä teknologiayhtiöiden odotuksia paremmat tulokset. Rahastoista parhaiten tuottivat osakeriskiin liitännäiset strategiat, jotka hyötyivät yritysjärjestelyaktiviteetin kiihtymisestä. Ajanjakso oli haastavin kvantitatiivisille strategioille sekä makrorahastoille, joiden tuottoja painavat edelleen maaliskuun turbulenssissa koetut tappiot korko- ja hyödykemarkkinoilla.

VALTION ELÄKEMENO, VERIN SIIRTO VALTION TALOUSARVIOON, ELÄKEMAKSUTULOT JA RISKITASO

Valtion Eläkerahaston merkitys valtion eläkejärjestelmän menojen tasaamisessa on edelleen kasvanut. Valtion eläkemenot olivat 5,6 miljardia euroa vuonna 2025 ja vuoden 2026 budjetissa on varauduttu yli 5,6 miljardin euron menoon. VER maksaa vuoden 2026 aikana valtion talousarvioon 44,2 prosenttia näistä menoista eli euromääräisesti noin 2,5 miljardia euroa.

Kesäkuun loppuun mennessä rahastosta on siirretty valtion budjettiin 1,25 miljardia euroa. Vastaavana aikana VERin saama eläkemaksutulo oli 0,85 miljardia euroa. Maksutulokertymä on ennusteiden mukainen. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon selvästi enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Talousarviosiirto verrattuna eläkemaksutuloon kasvaa nykyennusteiden mukaan 2030-luvun puoliväliin asti, mikä hidastaa rahaston ja rahastointiasteen kasvua. Nettokassavirran negatiivisuuden arvioidaan jatkuvan 2050-luvulle saakka.

Valtion eläkerahastoa koskevaa lakia tarkistettiin vuonna 2025. Kevään 2025 puoliväliriihessä talousarviosiirtoa esitettiin nostettavaksi 1,2 prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2028 siirto olisi 46,2 prosenttia eläkemenosta. Lisäksi esitettiin, että vuoden 2027 talousarviosiirtoa lisätään kertaluontoisesti, jolloin talousarviosiirto olisi 63,9 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta. Nämä muutokset kirjattiin lakiin, joka tuli voimaan 1.1.2026. Edellä mainittujen korotusten lisäksi syksyn 2025 budjettiriihessä esitettiin talousarviosiirtoon pysyvää korotusta, jonka voidaan arvioida olevan 1,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2027 alkaen. Vuoden 2026 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen ja budjettiriihen esityksen jälkeen talousarviosiirto on 44,2 prosenttia vuonna 2026, ja olisi 65,7 prosenttia vuonna 2027 ja 48 prosenttia suhteessa valtion eläkemenoon vuodesta 2028 alkaen. Lisäksi rahastointiasteen ylittäessä kahtena peräkkäisenä kalenterivuotena 25 prosentin tason, toteutetaan kolmen prosenttiyksikön lisäsiirto valtion talousarvioon.

VERin arvion mukaan päätettyjen ja esitettyjen talousarviosiirtojen seurauksena VERin riskitaso tulee olemaan aiemmin suunniteltua alempi, mikä vaikuttaa negatiivisesti rahaston tuotto-odotukseen. VERin sijoitusten riskitaso pyritään asettamaan siten, että talousarviosiirrot voitaisiin jatkossakin suurella todennäköisyydellä turvata.

Lisätietoja: Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Antti Suhonen, etunimi.sukunimi(at)ver.fi, puh: 0295 201 229

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 27,3 miljardia euroa kesäkuun 2026 lopussa.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat alustavia ja tilintarkastamattomia.