VALTION ELÄKERAHASTON VUOSIKATSAUS 2025

Sijoitustoiminnan tuotto 9,3 % vuonna 2025 ja kymmenen vuoden keskituotto 5,9 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Vuosi 2025 oli eläkesijoittajalle hyvä vuosi. Talouden ja geopolitiikan epävarmuudet olivat läsnä, mutta sijoitusmarkkinoiden kehitys oli lopulta kaikkien omaisuuslajien kannalta positiivinen. Osakekurssien kehitys oli erinomaista vuoden aikana. VERin pohjoismaiset sijoitukset ja erityisesti Suomen markkinat nousivat voimakkaasti. Suomen osakemarkkinoiden tuotto oli jopa 35 prosenttia pitkän heikon jakson jälkeen. Yhdysvaltain hyvien tuottojen vaikutusta eurosijoittajalle heikensi dollarin valuuttakurssin heikentyminen vuoden aikana.

Yhdysvaltain tullipolitiikka oli vuoden suurimpia talousuutisia. Presidentti Trump ilmoitti 2. huhtikuuta merkittävistä tulleista eri valtioille. Julistus oli lähtölaukaus neuvotteluille, joista moni johti vuoden aikana alkuperäistä ilmoitusta parempaan lopputulokseen. Tapahtumat saivat kuitenkin aikaan paljon hämmennystä, jota globaalit yritykset joutuvat puimaan sekä sopeuttamaan toimintojen logistiikkaa vastaamaan uuden tullipolitiikan todellisuutta.

Geopolitiikan epävarmuus jatkui, eikä siinä näkynyt lientymisen merkkejä. Vuoden aikana oli ajoittaista edistymistä Ukraina-Venäjä-konfliktin neuvotteluissa, mutta ne eivät johtaneet rauhaan, välirauhaan tai tulitaukoon. Taistelut jatkuivat jo neljättä vuotta. Gaza-Israel-konfliktin osalta syntyi neuvottelutulos, jota osapuolet pyrkivät noudattamaan. Tie liennytykseen käynnistyi, mutta historian painolasti on suuri.

Talouskehitys Euroopassa oli maltillista ja Suomessa heikkoa. Inflaatioluvut olivat Euroopassa palautuneet lähelle tavoitetasoa ja täten Euroopan keskuspankki pystyi alentamaan ohjauskoron tasoa aina 2 prosentin tasoon asti. Tämän voidaan katsoa jo viestittävän normaaleista olosuhteista ja mahdollistavan talouskasvun, jos muut epävarmuudet eivät sitä heikennä.

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

VERin sijoitusten tuotto käyvin arvoin vuodelta 2025 oli 9,3 prosenttia. Keskimääräinen nimellistuotto viideltä viime vuodelta oli 6,5 prosenttia ja kymmeneltä vuodelta 5,9 prosenttia.

Sijoitusten reaalituottoa laskettaessa inflaationa on käytetty kotimaista kuluttajahintaindeksiä. Sijoitusten reaalituotoksi vuonna 2025 muodostui 9,1 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 3,0 prosenttia ja kymmenen vuoden 3,8 prosenttia.

Valtiovarainministeriön asettaman tavoitteen mukaan VERin sijoitusten tuoton tulee pitkällä aikavälillä ylittää valtionvelan keskikustannus. Kymmenen viime vuoden ajalta VERin sijoitusten markkina-arvoinen tuotto on ollut keskimäärin 4,7 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Nykymuotoisen toiminnan aikana vuodesta 2001 VERin sijoitusten tuotto on ollut yhteensä noin 14 miljardia euroa suurempi kuin valtionvelan keski­kustannus samalta ajalta.

VUODEN 2025 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Molemmat VERin suuret omaisuusluokat, likvidit korkosijoitukset ja noteeratut osakkeet, tuottivat positiivisen tuoton vuonna 2025. Likvidien korkosijoitusten tuotto oli 4,3 ja noteerattujen osakesijoitusten 15,4 prosenttia. Muista omaisuusluokista parhaiten tuottivat noteeraamattomat osakkeet 28,6 prosentilla ja hedge-rahastot ja systemaattiset strategiat 11,3 prosentilla.

VERin sijoitussalkku oli vuoden 2025 lopussa markkina-arvoltaan 25,8 miljardia euroa.  Sijoitussalkusta korkosijoituksia oli 39,2 prosenttia, osakesijoituksia 55,6 prosenttia ja muita sijoituksia 7,9 prosenttia. Johdannaisten allokaatiovaikutus oli -2,8 prosenttia.

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto vuonna 2025 oli 4,3 prosenttia ja sen riskikorjattu markkina-arvo vuoden lopussa 9,4 miljardia euroa. Likvidin korkosalkun duraatio oli loppuvuonna hieman vertailuindeksin neutraaliduraatiota lyhyempi, joukkovelkakirjalainasalkun modifioidun duraation ollessa 4,9 vuotta vuoden lopussa.

Vuoden aikana markkinakorot olivat nousussa Euroopassa aivan lyhyimpiä korkoja lukuun ottamatta, huolimatta Euroopan keskuspankki EKP:n sadan korkopisteen ohjauskorkojen leikkauksesta vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Markkinakorkoja nostivat erityisesti suunnitelmat suurista puolustus- ja infrastruktuurihankkeista Euroopassa sekä esimerkiksi Ranskan sisäpoliittinen tilanne.

Yhdysvalloissa markkinakorot olivat laskussa keskuspankki FEDin laskiessa ohjauskorkojaan yhteensä 75 korkopisteellä vuoden loppupuolella huolimatta inflaation pysymisestä hieman FEDin tavoitetason yläpuolella. Koronlaskuja perusteltiin työmarkkinatilanteen heikkenemisellä. Vuodenvaihteessa korkomarkkina hinnoitteli FEDille vielä hieman yli kahta 25 korkopisteen ohjauskorkojen laskua vuodelle 2026, mutta EKP:n odotettiin pitävän ohjauskorkonsa ennallaan vuonna 2026.

Yrityslainojen ja kehittyvien lainamarkkinoiden riskipreemiot jatkoivat vuonna 2025 tiukkenemistaan lukuun ottamatta hetkellistä varsin voimakasta levenemistä huhtikuussa presidentti Trumpin ilmoitettua laajoista tuontitulleista. Kiristyvien riskipreemioiden ja laskevien Yhdysvaltojen markkinakorkojen seurauksena kehittyvien markkinoiden korkotuotot olivat erittäin hyvät vuonna 2025. Myös yrityslainojen tuotto oli hyvä tiukkenevien luottoriskipreemioiden kompensoidessa alla olevan korkotason nousua Euroopassa.

VERin likvideissä korkosijoituksissa parasta tuottoa saatiin sijoituksista kehittyville markkinoille ja matalamman luottoluokituksen omaaviin yrityslainoihin. Erityisesti kehittyvien markkinoiden dollarimääräiset ja paikallisen valuutan määräiset valtionlainat tuottivat erinomaisesti.

Muut korkosijoitukset

VERin muu t korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoriin epälikvideihin lainoihin. Private credit -rahastot ovat pääasiassa pääomarahastomuotoisia ja rahastojen sijoitukset epälikvidejä lainoja. Muiden korkosijoitusten osuus VERin salkusta oli vuoden lopussa 2,8 prosenttia.

Hiljainen transaktiomarkkina pääomasijoituksissa etenkin vuoden 2025 alkupuoliskolla näkyi jossain määrin myös private credit -managerien toiminnassa. Managerit osallistuivat kuitenkin varsin hyvillä ehdoilla pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden uudelleenrahoituskierroksille sekä myös uusiin transaktioihin. Kauttaaltaan vuoden lopun tuotot LBO-transaktioita rahoittaneilla direct lending -managereilla oli hyvällä tasolla.

Muiden korkosijoitusten vuoden 2025 tuotto oli 4,4 prosenttia. Private credit -rahastot tuottivat 4,8 prosenttia ja suorat lainat 2,5 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 368 miljoonaa euroa.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Alkuvuoden aikana markkinoilla koettiin erittäin suurta epävarmuutta pääosin Yhdysvaltain presidentinhallinnon asettamien tullien seurauksena. Kesän aikana epävarmuus väheni merkittävästi solmittujen kauppasopimusten myötä, ja tunnelma osakemarkkinoilla muuttui positiiviseksi. Geopolitiikan osalta tilanne näytti pahenevan lähes kaikilla rintamilla vuoden 2025 aikana, mutta tämä ei vaikuttanut osakemarkkinoiden tunnelmaan juuri lainkaan. Pörssiyhtiöiden tulosennusteet olivat alkuvuoden aikana laskussa, mutta loppuvuotta kohden lasku pysähtyi, ja tulosennusteiden revisiot kääntyivät positiiviseen suuntaan. Osakemarkkinoiden teemoista tekoäly oli edelleen erittäin vahvassa roolissa etenkin Yhdysvalloissa, mutta myös muilla markkinoilla, kuten esimerkiksi Kiinassa.

VERin noteeratuista sijoituksista selvästi parhaiten, yli 30 prosenttia, tuottivat sijoitukset pohjoismaisille osakemarkkinoille, joilla etenkin suomalaisten osakkeiden tuotto nousi erittäin hyvälle tasolle monen heikon tuottovuoden jälkeen. Myös sijoitukset muille Euroopan osakemarkkinoille sekä kehittyville markkinoille tuottivat hyvin. Heikointen vuoden 2025 aikana tuottivat sijoitukset Pohjois-Amerikkaan, minkä euromääräistä tuottoa heikensi Yhdysvaltain dollarin selkeä heikentyminen vuoden aikana.

Noteerattujen osakkeiden markkina-arvo nousi vuoden aikana 9,8 miljardista eurosta 11,3 miljardiin euroon. Suorien sijoitusten osuus salkusta oli vuoden lopussa 24 prosenttia ja rahastosijoitusten 76 prosenttia. Vuoden päättyessä suoria sijoituksia oli 85 yhtiössä ja rahasto-osuuksia 60 eri rahastossa.

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset sisältävät sijoitukset pääomarahastoihin, infrastruktuurisijo ituksiin ja noteeraamattomiin osakkeisiin. Vuoden lopussa muiden osakesijoitusten osuus VERin salkussa oli 11,6 prosenttia. Pääomasijoitusten osuus salkusta oli 5,9 prosenttia, infrastruktuurisijoitusten 4,4 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 1,3 prosenttia.

Vuosi 2025 oli pääomasijoitusmarkkinalla vielä varsin hiljainen, vaikka vuoden loppua kohden transaktiomarkkina jossain määrin piristyi. Uusien rahastojen kerääminen oli usealle toimijalle vaikeaa, koska sijoittajat eivät voineet tehdä uusia sitoumuksia entiseen tahtiin vähäisten palautusten vuoksi. Jatkorahastojen rooli onkin noussut hiljaisen transaktiomarkkinan seurauksena tavaksi tarjota sijoittajille likviditeettiä. Salkkutasolla markkinasta poiketen VERin pääomasijoitusten kassavirta oli selkeästi positiivinen osin jatkorahastojen tarjoaman likviditeetin seurauksena, mutta myös salkussa tapahtuneiden erinomaisten irtautumisten ansiosta. Heikentyneen Yhdysvaltain dollarin negatiivinen vaikutus tuottoon oli kuitenkin merkittävä.

Pääomarahastojen vuoden lopun tuotto päätyi 2,8 prosenttiin. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 643 miljoonaa euroa.

Infrastruktuurirahastojen tuotto oli hyvällä tasolla, vaikka jäikin merkittävästi viime vuodesta. Valtaosin tuotto nojaa eurooppalaisten core/core+ -rahastojen positiiviseen kehitykseen. Uusiutuvan energian rahastot kärsivät muun muassa ennakoitua alhaisemmasta sähkönhinnasta. Merkittävin negatiivinen kontribuutio salkun tuottoon tulikin yhdestä tuulivoimaan sijoittavasta rahastosta.

Infrastruktuurisijoitusten vuoden 2025 tuotto oli 5,7 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 197 miljoonaa euroa.

Noteeraamattomat osakesijoitukset käsittävät sijoituksia viiteen yhtiöön. Salkun tuotto oli vuoden lopussa 28,6 prosenttia.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistörahastoihin sekä hedge-rahastoihin. Vuoden 2025 lopussa muiden sijoitusten osuus VERin salkusta oli 7,9 prosenttia. Sijoitetuista varoista oli kiinteistörahastoja 3,7 ja hedge-rahastosijoituksia 4,3 prosenttiyksikköä.

Vuosi 2025 päättyi kiinteistömarkkinoilla positiivissa tunnelmissa. Kiinteistöjen arvojen arvioidaan suurilta osin saavuttaneen tai ohittaneen pohjalukemat. Muutaman vaikean vuoden jälkeen useilla VERin salkkurahastoilla vuoden 2025 tuotto oli positiivinen. Kuitenkin joillakin rahastoilla koko vuosi jäi vielä miinuksen puolelle, vaikka viimeinen neljännes näytti jo plusmerkkistä tuottoa. Kiinteistöjen arvojen kehitys on ollut vahvasti toimialariippuvainen. Useat sektorit kuten logistiikka, tuottivat hyvin. Asunnoille vuosi oli kuitenkin vielä haasteellinen. Uusi vuosi lupailee kuitenkin jo selkeästi parempaa markkinasentimenttiä.

Listaamattomien kiinteistösijoitusten tuotto oli vuoden lopussa 0,1 prosenttia. Avointen sijoitussitoumusten määrä vuoden lopussa oli 384 miljoonaa euroa.

Hedge-rahastojen ja systemaattisten strategioiden tuotto vuodelta 2025 oli 11,3 prosenttia. Turbulenssista huolimatta vuosi oli kokonaisuudessaan vahva ja riskimyönteinen hedge-rahastoille. Selvästi parhaiten tuottivat salkun Aasiaan keskittyvät rahastot sekä Event Driven –strategiat, joissa allokaatiota kasvatettiin vuoden aikana. Aasiassa osakemarkkinoiden vahva performanssi, kasvanut yrityskauppa-aktiviteetti sekä alueelliset markkinadispersiot siivittivät hyviin tuottoihin.

Markkinaympäristö oli yleisesti varsin suotuisa makrostrategioille, mutta vaihtelu managereiden välillä oli suurta. CTA-strategiat kirivät lopulta vuoden aikana tuotoissa plussan puolelle alkuvuoden haastavan markkinaympäristön ja nopeiden suunnanmuutosten aiheuttamien vaikeuksien jälkeen. Kokonaisuudessaan CTA-strategiat kuitenkin jäivät vuositasolla tuotoiltaan heikoimmiksi.

SIJOITUSTOIMINNAN VASTUULLISUUS

VERin vastuullisen sijoittamisen tavoitteena on tunnistaa ja hallita pitkän aikavälin vastuullisuusriskejä sekä edistää kestävää kehitystä. ESG-tekijät otetaan huomioon sekä tehtäessä sijoituspäätöksiä että sijoitusaikana.  Näin VER pyrkii pienentämään vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja hyödyntämällä kestävyyssiirtymän tarjoamia mahdollisuuksia. VERin lähestymistavat vastuullisuuteen muodostuvat arvojen ja kansainvälisten normien mukaisesta sijoittamisesta, ESG-integraatiosta sekä vaikuttavuuden luomisesta.

VERin hallituksen hyväksymät vastuullisuusperiaatteet muodostavat perustan rahaston vastuulliselle sijoittamiselle ja ohjaavat vastuullisuustavoitteiden asettamista. Omistajaohjausperiaatteet puolestaan määrittävät sijoituskohteille asetettavat vastuullisuusodotukset, joiden avulla pyritään varmistamaan, että salkkuyhtiöt huomioivat VERin tavoitteiden mukaiset vastuullisuusnäkökohdat.

VERin johto vastaa vastuullisuusperiaatteiden toimeenpanon linjaamisesta ja salkunhoidon käytäntöjen kehittämisestä. Salkunhoitajat huolehtivat omien sijoitussalkkujensa vastuullisuuden toteutumisesta ja käyvät tarvittaessa vuoropuhelua yritysten ja varainhoitajien kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintä on VERin keskeisin vastuullisuustavoite. VERin vastuullisuusperiaatteet kattavat ilmastoriskin muiden vastuullisuusriskien ohella. Edistääkseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden toteutumista VER tähtää koko sijoitussalkun hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä.

VERin vuonna 2024 perustama ESG‑siirtymäsalkku on kehittynyt odotusten mukaisesti, ja sen painopiste on säilynyt siirtymän tukemisessa. Salkku koostuu globaaleista aktiivisista rahastoista, joiden tavoitteena on vaikuttamisen keinoin edistää yhtiöiden toimintatapojen muutosta ja muun muassa vähentää niiden hiilidioksidipäästöjä.

VER raportoi ulkoisesti vuosittain salkun hiilijalanjäljen. Raportointi kattaa noteeratun osakesalkun ja yrityslainasalkun hiili-intensiteetin ja absoluuttiset päästöt. Viimeisin ilmastoraportti julkaistiin keväällä 2025. Lisäksi VER toimittaa valtiovarainministeriölle vuosittain katsauksen sijoitustoiminnan vastuullisuudesta ja salkun hiilijalanjäljestä.

Päästökehityksen lisäksi VER seuraa muun muassa kansainvälisten normien toteutumista osake- ja korkosalkussa. Normit käsittelevät esimerkiksi ihmisoikeuksia, korruption torjuntaa, työelämän oikeuksia ja ympäristökysymyksiä. VERin tavoitteena on, ettei yksikään salkkuyhtiö riko näitä normeja. Suora osake- ja korkosalkku seulotaan neljä kertaa vuodessa ulkopuolisen palveluntarjoajan toimesta.

VER on jäsenenä muun muassa PRI:ssa, CDP:ssä ja Finsifissä. PRI-allekirjoittajana VER raportoi säännöllisesti vastuullisuustyöstään. Jäsenyyksien lisäksi VER osallistuu ajoittain erilaisiin sijoittaja-aloitteisiin.

VALTION ELÄKEMENOJEN KASVU JATKUU

Valtion Eläkerahaston merkitys valti on eläkejärjestelmän menojen tasaamisessa on edelleen kasvanut. Valtion eläkejärjestelmän eläkemenot olivat 5,6 miljardia euroa vuonna 2025. Koska VER maksoi valtion talousarvioon 42 prosenttia näistä menoista, VERin suorittama talousarviosiirto oli noin 2,4 miljardia euroa. Eläkemaksuja VERille kertyi vuonna 2025 noin 1,7 miljardia euroa. Rahaston nettomaksutulo on kääntynyt pysyväisluonteisesti negatiiviseksi eli rahastosta siirretään valtion talousarvioon enemmän kuin VERiin kertyy maksutuloja. Talousarviosiirron määrä maksutuloihin nähden lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, mikä hidastaa rahaston kasvua.

Valtion eläkevastuu oli vuoden päättyessä 97,8 miljardia euroa ja rahastointiasteeksi muodostui 26,5 prosenttia. Valtion eläkerahastoa koskevaa lakia tarkistettiin keväällä 2022. Lain tarkistamisen yhteydessä VERin talousarviosiirtoa kasvatettiin vuodesta 2024 lukien. Rahastointiasteen ylittäessä kahtena peräkkäisenä kalenterivuotena 25 prosentin tason, toteutetaan kolmen prosenttiyksikön lisäsiirto valtion talousarvioon.

Kevään 2025 puoliväliriihessä talousarviosiirtoa esitettiin nostettavaksi 1,2 prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2028 siirto olisi 46,2 prosenttia eläkemenosta. Lisäksi esitettiin, että vuoden 2027 talousarviosiirtoa lisätään kertaluontoisesti, jolloin talousarviosiirto olisi 63,9 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta. Nämä muutokset kirjattiin lakiin vuonna 2025 ja laki astui voimaan 1.1.2026. Edellä mainittujen korotusten lisäksi syksyn 2025 budjettiriihessä esitettiin talousarviosiirtoon pysyvää korotusta, jonka voidaan arvioida olevan 1,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2027 alkaen. Vuoden 2026 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen ja budjettiriihen esityksen jälkeen talousarviosiirto on 44,2 prosenttia vuonna 2026, ja olisi 65,7 prosenttia vuonna 2027 ja 48 prosenttia suhteessa valtion eläkemenoon vuodesta 2028 alkaen.

VERin strategiassa täsmennetyt tavoitteet asettavat perustan sijoitustoiminnalle. Voimassa oleva strategia hyväksyttiin 24.1.2023. Sijoitussalkun perusallokaatio määritetään vuotuisessa sijoitussuunnitelmassa. Perusallokaation mukaisella sijoitussalkulla odotetaan tehtyjen mallinnusten mukaan saavutettavan VERille asetetut tavoitteet pitkällä aikavälillä.

VERIN HALLINTO

Valtion Eläkerahasto on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. VERin avulla valtio varautuu tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri vuosien eläkemenoja. VER on luonteeltaan puskurirahasto. VERin varoja ei käytetä suoraan eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon varatuista määrärahoista.

Valtion eläkejärjestelmän eläkemaksujen keräämiseen ja perintään liittyvät tehtävät, samoin kuin eläkehakemusten käsittelyn ja eläkkeiden maksamisen, hoitaa Keva. VER maksaa Kevalle hoitokulua, jonka määrä vuonna 2025 oli 16,8 miljoonaa euroa.

VERin toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu valtiovarainministeriölle ja ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Voimassa olevan  valtiovarainministeriön toimintamääräyksen (9.8.2022) mukaan VERin sijoituksista osakesijoituksia saa olla enintään 60 prosenttia salkun arvosta. Korkosijoituksia tulee olla vähintään 30 prosenttia ja likvidien sekä vähäriskisten korkosijoitusten vähimmäisosuus tulee olla 20 prosenttia salkun arvosta. Muita sijoituksia saa olla enintään 15 prosenttia sijoitussalkun arvosta sijoitushetkellä. Kiinteistösijoitukset on tehtävä rahastosijoituksina tai vastaavina epäsuorina sijoituksina.

VERin hallituksen määrää valtiovarainministeriö. Hallituksessa on seitsemän jäsentä, joista kolme on määrätty valtion henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä toimii valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä. Neuvoa antavan sijoitusneuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Jussi Laitinen.

VERin toiminnan kulut vuonna 2025 olivat 8,7 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia suhteutettuna keskimääräiseen pääomaan vuoden aikana. VERissä työskenteli vuoden aikana keskimäärin 28 henkilöä. VERin työtyytyväisyys on hyvällä tasolla. VER panostaa henkilökunnan ammattitaitoon ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet sen kehittämiseen, mikä on tärkeää niin hyvien sijoitustuottojen tavoittelun kuin riskienhallinnan näkökulmasta. 

Lisätietoja:
Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi , etunimi.sukunimi@ver.fi, puh: +358 295 201 210.

Valtion Eläkerahasto (VER) on vuonna 1990 perustettu valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka avulla valtio varautuu tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen ja eläkemenojen tasaamiseen. VER on sijoitusorganisaatio ja vastaa valtion eläkevarojen ammattimaisesta sijoittamisesta. VERin sijoitussalkun markkina-arvo oli 25,8 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa.