VERin 1.1.–30.9.2025 sijoitustuotto 5,8 %; kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto 6,0 %

SIJOITUSYMPÄRISTÖ

Talouden kehitys on ollut suotuisa sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta. Korkean inflaation ja korkean korkotason aika on takana, ja tämä on antanut perustan hyville sijoitustuotoille. Vuoden suurimmat heilahtelut ajoittuivat huhtikuulle, kun Yhdysvallat julkisti uuden tullipolitiikan. Markkinat ovat kuitenkin oppineet vuoden aikana tulkitsemaan Yhdysvaltain politiikan kommentteja ja politiikassa tapahtuvia muutoksia, joten yksittäisten ilmoitusten merkitys on markkinareaktioiden osalta pienentynyt.

Talouskasvu ei ole Euroopassa erityisen vahvaa, mutta seuraavalle vuodelle odotetaan edelleen nousevaa talouskehitystä. Yritysten tuloskasvun odotukset ovat samoin rohkaisevia. Näistä huolimatta todellinen kasvu on ollut nihkeää vuonna 2025. Korkojen laskun odotetaan parantavan talouskasvun mahdollisuuksia.

Yhdysvalloissa talouskasvu on ollut vahvaa ja tämä on osin estänyt keskuspankin merkittäviä korkojen laskuja. Markkinoiden odotukset ovat sen suuntaisia, että odotettavissa on useita korkojen alentamispäätöksiä. Samalla keskuspankin itsenäisyys näissä kysymyksissä on keskustelun alla ja tämän keskustelun odotetaan jatkuvan. Tämä kasvattaa mahdollisuuksia vääriin arvioihin ja politiikkavalintoihin.

Geopolitiikan epävarmuus on jatkunut katsauskauden aikana. Pyrkimykset ovat olleet vahvat kriisien ratkaisuihin paikallisella tasolla, mutta usein USA:n avustamana. Israelin ja Hamasin tulitauko katsauskauden jälkeen on tästä hyvä esimerkki. Ukrainan sota on jatkunut ja sen osalta ei ole löytynyt ratkaisun polkuja.

Sijoitusmarkkinoiden olosuhteet ovat olleet useista riskeistä huolimatta hyvät. Tekoälyyn ja yleisemmin teknologiayhtiöihin liittyvät arvostustasot ovat nostattaneet asiantuntijoiden keskuudessa huolta hyvän osakemarkkinoiden kehityksen jatkosta.

VERIN SIJOITUSTOIMINNAN TUOTTO

Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnan seurannassa ja arvioinnissa keskitytään pitkän aikavälin toteutumien ja tulevaisuuden tarkasteluun neljännesvuotisen seurannan kustannuksella. VER julkistaa neljännesvuosittain neljännesvuositiedot ja -kommentit.

VERin sijoitusomaisuuden arvo 30.9.2025 oli 25,1 miljardia euroa.  Sijoitusten tuotto käyvin arvoin kolmen ensimmäisen neljännesvuoden ajalta oli 5,8 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden (1.10.2020–30.9.2025) keskimääräinen nimellistuotto oli 7,2 ja viimeisten kymmenen vuoden 6,0 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen tuotto on ollut 5,6 prosenttia.
 

Sijoitusten reaalituottoa laskettaessa inflaationa on käytetty kotimaista kuluttajahintaindeksiä. Sijoitusten reaalituotoksi kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä muodostui 5,4 prosenttia. Viiden vuoden keskimääräinen reaalituotto oli 3,6 prosenttia ja kymmenen vuoden reaalituotto vastaavasti 3,8 prosenttia vuodessa. Nykymuotoisen toiminnan ajalta, vuoden 2001 alusta, keskimääräinen reaalituotto on ollut 3,8 prosenttia.
 

Valtion näkökulmasta sijoitustoiminnan tuottoa voidaan verrata myös valtionvelan kustannukseen, koska eläkemenoihin varautumiseksi kerättävän rahaston vaihtoehtona voidaan pitää pienempää valtionvelkaa. Kymmenenä viime vuonna VERin vuosituotto on ollut keskimäärin 4,8 prosenttiyksikköä valtionvelan keskikustannusta korkeampi. Vuodesta 2001 VERin markkina-arvoinen tuotto on ollut yhteensä noin 13,1 miljardia euroa suurempi kuin kulloistakin rahastoa vastaavalle määrälle laskettu valtionvelan kumulatiivinen keskikustannus samalta ajalta.
 

VERissä seurataan pitkän aikavälin tuottoa suhteessa yleiseen markkinakehitykseen vertaamalla toteutunutta tuottoa globaaliin indeksiin, jossa osakesijoitusten paino on 50 ja valuuttasuojattujen korkosijoitusten 50 prosenttia.
 

TAMMI–SYYSKUUN 2025 YKSITYISKOHTAINEN TARKASTELU

Valtiovarainministeriön määräyksen mukaisesti VERin sijoitukset jaetaan korkosijoituksiin, osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Syyskuun lopussa korkosijoitusten osuus oli 38,9 prosenttia, osakesijoitusten 54,9 prosenttia ja muiden sijoitusten 8,1 prosenttia. Suurista omaisuusluokista likvidit korkosijoitukset tuottivat kolmen ensimmäisen neljännesvuoden ajalta 3,4 prosenttia ja noteeratut osakesijoitukset 9,1 prosenttia.
 

KORKOSIJOITUKSET

Likvidit korkosijoitukset

Likvidien korkosijoitusten tuotto kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli 3,4 prosenttia.

Vuoden kolmas kvartaali oli korkomarkkinoilla varsin rauhallinen toisen neljänneksen heilunnan jälkeen. Markkinakorot jatkoivat maltillista nousuaan Euroopassa ja laskuaan Yhdysvalloissa. Euroopan keskuspankki jätti ohjauskorkonsa ennalleen kolmannella vuosineljänneksellä laskettuaan korkoja alkuvuonna yhteensä 100 korkopistettä. Syyskuun lopulla korkomarkkinoilla hinnoiteltiin vielä yhtä 25 korkopisteen koronlaskua loppuvuodelle noin 40 prosentin todennäköisyydellä. Ranskan sisäpoliittinen tilanne ja hallituksen hajoaminen nostivat Ranskan valtionlainojen korkoja kymmenvuotisen lainan korkoeron leventyessä 15 korkopistettä suhteessa Saksan valtionlainaan.

Yhdysvaltojen keskuspankki FED laski ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä syyskuun kokouksessaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna, huolimatta inflaation pysymisestä hieman FEDin tavoitetason yläpuolella. Koronlaskua perusteltiin työmarkkinatilanteen heikkenemisellä. Loppuvuodelle keskuspankin korkoindikaatiot ennustivat vielä 50 korkopisteen koronlaskuja, mikä oli lähellä markkinaodotuksia.

Yrityslainojen ja kehittyvien lainamarkkinoiden riskipreemioiden liikkeet jäivät vähäisiksi kolmannella kvartaalilla preemioiden päätyessä samoille tai hieman tiukemmille tasoille vuosineljänneksen alkuun verrattuna.

VERin likvideissä korkosijoituksissa parasta tuottoa saatiin korkeamman riskin sijoituskohteista, kuten sijoituksista kehittyville lainamarkkinoille ja matalamman luottoluokituksen omaaviin yrityslainoihin, sekä toisaalta vähäriskisistä sijoituksista Yhdysvaltojen valtionlainoihin.
 

Muut korkosijoitukset

VERin muut korkosijoitukset käsittävät sijoitukset private credit -rahastoihin sekä suoran lainanannon yrityksille.

Muiden korkosijoitusten tuotto kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli 3,3 prosenttia. Private credit -rahastojen tuotto oli 3,5 prosenttia ja suorien lainojen 2,4 prosenttia.

Private credit -rahastot ovat kärsineet jossain määrin pääomasijoitusten hiljaisesta transaktiomarkkinasta. Toisaalta ne ovat pystyneet varsin hyvillä ehdoilla osallistumaan pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden uudelleen rahoituskierroksiin. Toistaiseksi VERin salkussa ei ole ollut näkyvissä merkittäviä ongelmia ja LBO-transaktioita rahoittaneiden managerien tuotot ovat kehittyneet vuoden aikana positiivisesti.

OSAKESIJOITUKSET

Noteeratut osakesijoitukset

Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli katsauskauden päättyessä 9,1 prosenttia.

Osakkeet tuottivat vahvasti vuoden 2025 kolmannen neljänneksen aikana, ja katsauskauden päättyessä oli tuotto vuoden alusta noussut jo varsin hyvälle tasolle. Yhdysvaltain presidentinhallinnon asettamat tuontitullit olivat alkuvuoden aikana osakemarkkinoiden selvä pääteema, mutta jo kesän aikana tullit, sekä käänteet niiden ympärillä, saivat yhä vähemmän huomiota markkinoilla. Solmitut kauppasopimukset mm. Euroopan Unionin kanssa, astuivat neljänneksen aikana suurelta osin voimaan, ja poistivat osaltaan epävarmuutta markkinoilta, joskin sopimusten lopputulemat herättivät laajalti keskustelua ja osittain myös kritiikkiä. Osakemarkkinoiden nousu kolmannella neljänneksellä oli loppujen lopuksi varsin tasaista ja suuremmilta markkinakorjauksilta vältyttiin kokonaan. Pörssiyhtiöiden tulosennusteet olivat vuoden toisella neljänneksellä voimakkaassa laskussa pääosin Yhdysvaltain tulli-ilmoitusten myötä, mutta kolmannella neljänneksellä ennusteiden lasku tasaantui, ja joidenkin markkinoiden osalta nähtiin katsauskauden loppua kohti jopa pientä ennusteiden nousua.

Parhaiten noteerattujen osakkeiden sijoituksista ovat vuoden aikana tuottaneet VERin sijoitukset pohjoismaisille osakemarkkinoille, jossa etenkin suomalaiset osakkeet ovat edelleen tuottaneet mainiosti. Myös sijoitukset muille Euroopan maiden osakemarkkinoille ovat vuoden aikana tuottaneet hyvin, kuten myös sijoitukset kehittyville markkinoille. Heikoimmat tuotot vuoden 2025 aikana on saatu Pohjois-Amerikan markkinoilta, joissa Yhdysvaltain dollarin selvä heikentyminen euroa vastaan on nakertanut euromääräisen sijoittajan tuottoja.  
 

Muut osakesijoitukset

VERin muut osakesijoitukset käsittävät sijoitukset pääomarahastoihin, infrastruktuurisijoituksiin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.

Pääomarahastosijoitusten tuotto kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli 0,5 prosenttia, infrastruktuurirahastojen 2,6 prosenttia ja noteeraamattomien osakkeiden 23,3 prosenttia.

Vaikka pääomasijoitusten transaktiomarkkinalla on nähtävissä pientä piristymistä, lukumäärät ovat olleet kuitenkin vielä varsin maltillisia. Vuoden loppua kohden odotukset ovat varovaisen positiiviset managerien pyrkiessä myymään salkussa jo ennätyspitkään olleita yhtiöitä. Lisäksi rahastoissa kutsumaton pääoma on edelleen lähellä ennätyslukemia, mikä luo managereille paineita aktivoitua myös sijoituksen tekemisessä. Heikentynyt dollari on vaikuttanut merkittävästi VERin pääomasijoitusten tuottoihin, vaikka kassavirta salkussa on ollut yllättäenkin positiivinen.

VERin infrastruktuurisalkun tuotto perustuu valtaosin eurooppalaisten core/core+ -rahastojen positiiviseen kehitykseen. Riskisempiin strategioihin verrattuna matalamman riskin rahastojen tuotot ovat tasaisempia ja tuotto perustuu valtaosin kassavirtoihin eikä arvonnousuun. Myös vuoden lopun tuottojen odotetaan kehittyvän maltillisen positiivisesti.

MUUT SIJOITUKSET

VERin muut sijoitukset käsittävät sijoitukset kiinteistö- ja hedge-rahastoihin sekä systemaattisiin strategioihin.

Listaamattomien kiinteistörahastosijoitusten tuotto kolmella ensimmäisellä neljänneksellä oli 0,1 prosenttia.

Kiinteistösijoitusten tuotto päätyi hieman positiiviseksi parin heikohkon vuoden jälkeen. Tuotto perustuu vielä vuokrakassavirtoihin ja mahdollinen kiinteistöjen arvonnousu nähdään vuoden vaihteessa, jolloin managerit tekevät kiinteistöjen arvonmääritykset. Optimismia on ilmassa, koska markkinoilla uskotaan kiinteistöjen arvojen saavuttaneen pohjalukemat. Lisäksi maltillistunut korkotaso mahdollistaa kiinteistöjen arvojen nousun.

Hedge-rahastot ja positionhallinnan johdannaisstrategiat tuottivat kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 7,5 prosenttia.

Hedge-rahastojen vahva vire jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Riskimarkkinoiden positiivinen kehitys tuki erityisesti osakestrategioita, jotka tuottivat hyvin. Trendipohjaiset CTA-strategiat nousivat edukseen kvartaalin aikana, mikä merkitsi selkeää parannusta alkuvuoden vaisuun suoritukseen verrattuna. Koko vuoden tarkastelussa kvantitatiiviset strategiat ovat edelleen salkun tuottavimpien joukossa. Vaatimattomampi tuotto viimeiseltä kvartaalilta tuli makrorahastoilta. Huolimatta viimeisen kvartaalin hyvästä tuotosta, koko vuotta tarkasteltaessa CTA-strategia on edelleen tuotoltaan salkun vaatimattomin osa-alue.