Valtion Eläkerahasto

Valtion Eläkerahaston tehtävä on valtion eläkemenoihin varautuminen sekä eläkemenojen tasaaminen. VER vastaa valtion eläkevarojen sijoittamisesta ja auttaa valtiota varautumaan tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden rahoitukseen. Pitkäaikaisena sijoittajana VERin toiminnassa korostuvat korkea ammattitaito ja vastuullinen toimintatapa. VER toimii osana rahastoivaa eläkejärjestelmää.

Hollannin eläkejärjestelmä uudistuu

24.11.2023 klo 11.18 Timo Löyttyniemi


Hollannin eläkejärjestelmä muuttuu täysin. Mercer Global Pension Index luokitteli Hollannin eläkejärjestelmän maailman parhaaksi tämän vuoden lokakuun raportissa. Tästä huolimatta järjestelmä tullaan täysin uudistamaan. Parlamentti päätti kesällä uudesta eläkejärjestelmän rakenteesta. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja ratkaista suurta kritiikkiä herättänyt sukupolvien välinen kiista eläkejärjestelmästä.


Uudistuksen tausta

Keskustelu Hollannin eläkejärjestelmän uudistamisesta kiihtyi finanssikriisin jälkeen. Monen eläkerahaston tuotto jäi heikoksi ja rahastointiasteet laskivat merkittävästi. Eläkkeitä jouduttiin paikoin laskemaan heikkojen tuottojen sekä kohonneen eläkevastuuvelan vuoksi. Alhainen korkotaso nosti eläkevastuun nykyarvoa. Vaikka koko järjestelmän rahastointiaste on edelleen korkealla tasolla eli yli 100 prosentin eläkevastuusta, eläkkeiden yksittäiset alentamispäätökset ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja epätietoisuutta.


Uuden järjestelmän elementit

Hollannin nykyinen järjestelmä on pääosin etuusperusteinen (defined benefit). Tästä käytetään myös nimikettä hybridi, sillä järjestelmää ja etuuksia voidaan joutua muuttamaan. Uusi järjestelmä on maksuperusteinen (defined contribution).

Eläkejärjestelmän riskinkantoa siirretään eläkkeensaajille ja näin luodaan lisää automaattisia vakauttamisen elementtejä. Järjestelmään on lisätty yksilöllisiä elementtejä siten, että vuoden 2027 loppuun mennessä nykyiset eläkevarat kohdistetaan yksilöllisille tileille. Hollannissa on eläkerahastoissa hallinnoitavana yli 1500 miljardia euroa sekä maassa on noin 180 eläkerahastoa.

Uudistuksen tavoitteena on lisätä järjestelmän läpinäkyvyyttä. Tämä toteutetaan yksilöllisten tilien avulla. Jokainen kansalainen tietää mitkä ovat hänen eläkevaransa. Tällä parannetaan myös sukupolvien välistä luottamusta järjestelmään, sillä eri sukupolvet eivät subventoi toistensa eläkkeitä. Eläkkeet tulee ansaita maksuilla sekä sijoitustuotoilla.

Järjestelmä on kuitenkin pääosin myös jatkossa suuressa määrin kollektiivinen. Hollannin eläkevaroja hoidetaan edelleen jatkossa kollektiivisissa suurissa eläkerahastoissa. Eläkerahastoilla on velvoite ottaa selvää asiakkaiden mieltymyksistä. Rahastot tekevät tämän oletettavasti kyselyin. Lisäksi rahastot hoitavat kollektiivisesti varoja ikäryhmittäin luoden erilaisia riskiprofiileja sijoitussalkuille. Näiden pohjalta yksilöllisen tilin eläkevarat määräytyvät ja ne muunnetaan pääosin annuiteetiksi eläkevaiheessa. Näin eläkkeensaaja saa lopulta kuukausittaisen eläkkeen. Uudistuksen onnistuminen riippunee siitä, miten hyvin toteutus onnistuu.

Jatkossa markkinakoron jatkuva muutosuhka ei ole enää sijoitussalkun rakennetta määräävä tekijä. Nykyinen järjestelmä perustui riskittömän korkotason diskonttaustekijään, sillä eläkelupaus oli varma. Uudessa järjestelmässä tästä päästään irti luomalla eläkelupauksen muuttuva komponentti.


Vaikutukset markkinoilla


Hollannin nykyisen järjestelmän eläkevastuun diskonttaustekijänä on käytetty valtion riskitöntä korkoa. Tämä johti jo vuosia sitten siihen, että Euroopan korkomarkkinoilla oli valtava kysyntä pitkäaikaisille velkapapereille. Entisestään alhainen korkotaso sai lisäkysyntää eläkesijoittajien ostoista.

Sijoitussalkkujen rakenne voi muuttua riippuen ikärakenteesta ja palkansaajien riskihalukkuudesta. Oletettavaa on, että riskipitoisten sijoituskohteiden kysyntä voisi kasvaa. Näin odotettava tuotto voisi nousta nykyisestä.


Lopuksi


Hollannin eläkejärjestelmä on muutoksen kourissa. Uuden järjestelmän avulla on tarkoitus palauttaa kansalaisten luottamus eläkkeisiin ja eläkejärjestelmään. Yksilöllisten tilien avulla voidaan rakentaa luottamusperustaa, sillä eläkkeen taso määräytyy eläkemaksujen ja markkinoiden tarjoamien tuottojen perusteella. Raha ei kasva puussa. Riskinkantoa siirretään eläkkeensaajille ja näin luodaan lisää automaattisia vakauttajia. Eläkkeensaajan odotettu eläke voi kohentua, jos sijoitussalkkujen tuottoja pystytään nostamaan. Yksi oppi Hollannista on myös se, että luottamuksella ja viestinnällä on merkitystä myös eläkejärjestelmässä.

Kirjoittaja on Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.

TLö blogi 2020

Varautua ja tasata

VERin historiikkiteos "Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet" julkaistiin vuonna 2010. Kirjassa käydään läpi VERin perustaminen sekä rakentaminen vuosina 1990-2010. Kirjan ovat kirjoittaneet Veijo Åberg ja Mikko Laakso.

Varautua ja tasata

Varautua ja tasata - Valtion Eläkerahaston vaiheet

Viimeisimmät merkinnät

Tagit

absoluuttiset päästöt ajoittaminen aktiivinen sijoittaminen alirahastointi alphabet amazon bkt Brexit bruttokansantuote budjettipolitiikka budjettivaje compliance contrarian covid-talous debt ceiling digitaalinen raha digitalisaatio Donald J. Trump Dow Jones EKP elinajanodote elinikien nousu elinikä elvyttäminen elvytys eläke eläkeikä eläkejärjestelmä eläkejärjestelmät eläkelupaus eläkeläisköyhyys eläkemaksujen korotukset eläkemaksut eläkemaksutulot eläkemenot eläkepolitiikka eläkerahasto eläkerahastointi eläkerahastot eläkesijoittajat eläketulon verotus eläketurva Eläketurvakeskus eläkeuudistus eläkevarallisuus eläkevarat eläkevastuu energian hinnat energian tuonti energian vienti energiasota ennustaminen epälikvidit sijoitukset epävarmuus ESG ETF EU euribor Eurooppalaiset eläkejärjestelmät FAAMG facebook FANG FED finanssikriisi finanssipolitiikka foreign aid fossiiliset polttoaineet geopolitiikka globalisaatio Google hajauttaminen hajautus hallitus hedge-rahastot heijastusvaikutukset hiili-intensiteetti hiilijalanjälki hiilineutraali talous hiilineutraalisuus hiiliriski hiilivero Hillary Clinton hintakuplat hoitokeino huoltosuhde hyvinvointivaltio hyökkäyssota ihme iilitullit ikärakenne ikärakenteet ilmastonmuutos ilmastopolitiikka ilmastopäästöt ilmastositoumus indeksikorotukset indeksipainot indeksisijoittaminen indeksit inflaatio institutionaalinen sijoittaja institutionaaliset sijoittajat instituutionaalinen sijoittaja Italia johdannaismarkkinat juriidikka kansainvälinen kauppa kansalaisaloite kansaneläke kapitalismi kasvu kasvunäkymät kehittäminen keskittyvät markkinat keskuspankit keskuspankki keskuspankkikorot kestävyys kiertotalous kiihtyminen kiinteistömarkkinat kiinteistösektori kiinteistösijoitukset kokonaisriski korkomarkkinat korkomurros korkopolitiikka korkosijoitukset korkotaso korkotuotot koronakriisi koronavirus kriisi kriisit kryptovaluutat kurssilasku kurssinousu laimeneminen lainanotto lakiasiat lakisääteinen eläkejärjestelmä lakisääteiset eläkkeet lama leviäminen liberalismi lisäarvo lisäeläkkeet maailmantalous maksukorotukset Marine Le Pen markkina-arvot markkinakehitys markkinakorko markkinaliikkeet markkinaportfolio markkinaralli markkinareaktio markkinatalous markkinavoimat matala korkotaso matalat korot megatrendit Mercer momentum NASDAQ negatiiviset korot netflix new economy nousumarkkinat omaisuuslajit omistajapolitiikka onnistuminen osakekurssi osakekurssit osakemarkkinat osakemarkkinoiden romahdus osakesalkku osaketuotot osakkeet osakkeiden korkeat arvostustasot osittainen varhennettu vanhuuseläke ove pandemia passiivinen sijoittaminen pelastuspaketit peruskuva pitkäaikainen sijoittaminen pitkän aikavalin tuotto pitkän aikavälin sijoittaminen pitkän aikavälin tuotto pohjoismaat poikkeustoimet poikkeutoimet poliittinen päätöksenteko poliittiset riskit politiikka positiivinen sivuvaikutus private credit private debt protektionismi puolustusteknologia puolustusteollisuus pääomasijoitukset päätöksenteko pörssi raaka-aineet rahapolitiikka rahastointiaste rahoitusmarkkinat rahoitustasapaino rahoitusvakaus rajoitukset rakentaminen reaalituotot reaalituotto regulaatio riskienhallinta riskin kantaja riskinkantokyky riskiprofiili riskitaso ruotsi S&P 500 saalistuskaupankäynti salkkurakenne sanktiot seurantajärjestelmä short squeeze siirtymäriski sijoitukset sijoituskäsitykset sijoitusmarkkinat sijoituspääomat sijoitustuotot sijoitusvuosi 2018 sijoitusympäristö sisämarkkinat skenaariot sopimusneuvottelut sosiaaliturva sota stagflaatio strategia strateginen allokaatio strateginen autonomia suunnittelu suurvallat syntyvyys sähköpörssit sääntely talouden kehitys talous talousarviosiirto talousjärjestelmä talouskasvu talouskehitys talouskilpailu talouskuri talouspolitiikka tasaeläke tekoäly teollisuus terveydenhuoltojärjestelmä Test-Achats totalitarismi tukitoimet tulevaisuuden eläkkeet tulevaisuus tulonjako tuloskasvu tuotto tuotto-odotus tuottoperusteisuus tuottotavoite turvallisuusinvestoinnit twitter työeläke työeläkeindeksi työllisyysluvut työttömyysturva uusi talous uusiutuva energia uusiutuvat luonnonvarat vaihtoehtoiset sijoitukset vaihtoehtoiset sijoituskohteet vakuudet valmiussuunnitelma valtio valtioiden velka valtionlainat valtiontalous valtionvelka valtio-omistus valtiovarainministeriö valuutat valuuttakurssit valuuttamarkkinat vanhuuseläke vapaa kauppa varautuminen vastatoimet vastuiden aikajänne vastuullinen sijoittaminen vastuullisuus vauvabuumi velkaantuminen velkaantuneisuus velkakatto velkarakenteet velkataakka Venäjä venäjän hyökkäyssota verojärjestelmä veronkevennykset verotus vihreä siirtymä vihreä teknologia virus väestökehitys vähähiilinen talous Yhdysvallat Yhdysvaltain keskuspankki Yhdysvaltojen verouudistus yhtiöverokevennykset yksilöllisyys ympäristöpolitiikka yritystodistusmarkkina