Viime vuosia ovat leimanneet useat yllättävät kriisit. Covid-19 tuli yllättäen ja nopeasti sekoittaen taloudet ja totutut kuviot vuonna 2020. Tällöin pandemian riski tuli todelliseksi. Tästä kriisistä oltiin toipumassa vuoden 2022 alussa kun Venäjä päätti hyökätä Ukrainaan. Tällöin geopolitiikasta tuli konkreettista. Nämä molemmat pienen todennäköisyyden mutta suuren vaikutuksen riskit ovat siis toteutuneet. Vuonna 2023 tulisi löytää tie ulos näistä ja löytää tie parempaan ja kestävämpään maailmaan.
Vuoden 2023 toivelista
Toivelistan kärjessä on sodan päättyminen ja vakaamman aikakauden alku. Venäjän julma hyökkäyssota lienee historian käsikirjoituksen toisinto jostain kaukaa. Ehkäpä noita historian kirjoja on luettu väärin tai väärillä silmälaseilla. Sota voi päättyä monella tavalla. Toivokaamme, että jokin yllätys saisi sodan päättymään. Skenaario sodan päättymiseksi lienee yhtä epärationaalinen ja nationalistinen kuin sodan alkaminenkin.
Geopolitiikan rauhoittuessa energian hinta laskisi lähemmäksi normaaleja tasoja. Mahdollisuus on myös siihen, että kuluttajainflaatio laskisi 12-kuukauden muutoksena hyvinkin alhaiseksi. Negatiivinen inflaatio ei liene täysin toivottavaa, mutta ei sekään ole mahdotonta energian hinnan laskiessa.
Samalla vihreän siirtymän merkittävät investoinnit Yhdysvalloissa ja Euroopassa etenevät vääjäämättömästi. Ilmastonmuutos muuttuu näin konkreettisiksi askeleiksi. Yhdysvallat loi hiljattain ”Inflation Reduction Act” -ohjelman, joka pitää sisällään selkeät tuet yrityksille niiden ilmastonmuutoksen siirtymän toteuttamiseen.
Euroopan tulee vastata tähän. Monet energiaan liittyvät päätökset ovat syntyneet EU:ssa ennätysajassa. Kun tarve on vaatinut ovat päätökset syntyneet nopeasti. Ilmastonmuutoksessa Euroopan tulee vastata Yhdysvaltojen ilmastonmuutoksen vastaiseen panostukseen vastaavalla mitalla. Tällainen kilpailu lienee maapallolle toivottavaa.
Covid -virus on edelleen läsnä, mutta se on viime aikoina pysynyt hallittuna riskinä, ainakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kiinaa se vaivannee edelleen, kunnes Kiina ottaa käyttöön merkittävän rokoteohjelman viruksen vaikutusten hillitsemiseksi. Kiinan on mahdollisesti luotettava länsimaiseen osaamiseen tässä asiassa.
Talouden tilannekuva nyt
Talouden tila on ongelmista pienin, kun verrataan yllä oleviin isompiin haasteisiin. Monien mielestä olemme jo monin paikoin talouden laskusuhdanteessa. Tilastot laahaavat hiukan jäljessä, mutta näyttää siltä, että lähikuukausina bruttokansantuotteen tilastot osoittavat laskun olevan käsillä.
Talouskasvun heikentyessä korkotaso alenee ja keskuspankit voivat helpottaa kireää rahapolitiikkaa. Ennusteiden mukaan Yhdysvallat ehtisi ensin ja Eurooppa seuraisi perässä vuoden 2023 alkupuoliskolla rahapolitiikan käännöksessä kohti elvyttävää asennetta ja kielenkäyttöä. Rahapolitiikalla vaikutetaan odotusten ja talouden heikentymisen kautta inflaatio-odotuksiin. Suhteessa geopolitiikan energian hinnan sykäykseen jää rahapolitiikka toiseksi. Keskuspankit eivät halua kuitenkaan ihan toimettomanakaan olla, sillä jotenkin niiden tulee toimia.
Osakemarkkinoiden ennakointikyky on erinomainen. Ennakointikyky on niin hyvä, että ennakointi on myös ennenaikaista, joskus liian nopeaa ja pettymyksiä syntyy. Isoja trendejä seuraten on kuitenkin mahdollista, että talouden heikentyminen ja hillitympi korkotaso olisivat osakesijoittajien toiveiden mukaisia.
Onnistuvatko päättäjät?
Yhteiskunnan päättäjillä on ollut monta pähkinää purtavana viime vuosina. Tilanne tuskin helpottuu, sillä ratkaistavien ongelmien lista on pitkä. Akuuteimmat pääsevät kuitenkin aina ohituskaistalta päällimmäisiksi.
Usein ajatellaan, että yhteiskunnan päättäjiä ovat poliittiset johtajat. Nämä luonnollisesti tekevät näkyviä päätöksiä. Suurimmat ja merkittävimmät päätökset syntyvät kuitenkin yksilöiden ja kuluttajien sekä yritysten tasolla. Näiden päätökset ajavat talouden dynamiikkaa enemmän kuin poliittisten päättäjien päätökset. Jotta päätökset ovat hyviä ja edistävät yhteistä hyvää, tulee toivoa, että päätöksenteon ympäristö olisi vähemmän epävarma kuin mitä se on ollut 2020-2022.
Sivistyksen levittäminen
Maailmanjärjestys on murrosten keskellä. Länsimailla on yksi ase ylitse muiden ja se on sivistyksen voima. Valistus ja sivistys ovat valtava voimavara. Kulunut vuosi on osoittanut, että siirtymää barbarismista sivistykseen tulee vahvistaa, jotta maailma olisi turvallinen paikka. Riippumatta talouden tai politiikan järjestelmästä sivistystä tulisi vaalia. Lännen paras vientiartikkeli on sivistys.
Lopuksi
Vuoden 2023 toivelistassa on enemmän toivetta kuin ennustusta. Yksi asia puuttui toivelistalta eikä se ole yksinkertainen. Vuonna 2022 maailma on säästynyt pahalta kyber-tapahtumalta. Vuoden 2023 toivelistalle on pakko lisätä toive siitä, että maailma säästyisi pahalta kyber-tapahtumalta myös ensi vuonna. Vuoden 2021 parhaaksi business kirjaksi Financial Times lehti valitsi kirjan nimeltä ”This is how they tell me the world ends”, joka käsitteli kyber-rikollisuuden ja -turvallisuuden markkinoita. Enteilevästi tämän vuoden palkinnon sai kirja nimeltä ”Chip war”. Senkään otsikko ei lupaa ihan rauhaisaa maailmaa.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
