Valtioiden velkataakka on ollut viime vuodet kasvussa. Koronakriisi on tuonut myös merkittävän tasokorotuksen valtion velan tasoon. Euroalueen valtioiden velka on noussut jo 101,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Huolehtivaista kansalaista voi kuitenkin lohduttaa sillä, että Japanissa tämä vastaava luku lähentelee 270 prosenttia.
Toistaiseksi valtioiden korkea velka ei ole aiheuttanut ongelmaa käynnissä olevan koronakriisin aikana. Toistaiseksi asiat menivät toisin päin. Koska oli ongelma, valtio joutui velkaantumaan. Kahdesta huonosta vaihtoehdosta valittiin välttämättömin eli valtion velan kasvu, jolla tuettiin taloutta.
Valtion velka ei ole nyt ongelma
Viime aikoina on kuulunut useasti kommentteja, joiden mukaan valtioiden velkaantuminen ei olisi lainkaan ongelmallista. Joskus on myös viitattu niin kutsuttuun moderniin rahateoriaan, jota moni ei pidä teoriana laisinkaan. Sen mukaisesti valtio, joka lainaa omassa valuutassaan, voisi velkaantua lähes rajattomasti. Rajan toisi talouden resurssien katto. Jos talouden resurssien käyttö joutuu ahtaalle ja inflaation uhka lähenee, tulisi verotuksella kiirehtiä jarruttamaan talouden kasvua.
Markkinat ovat sallineet valtioiden lisääntyneen velkaantumisen. Valtioiden lisääntynyt velka on saanut laajaa kannatusta. On ymmärretty, että vain valtiot pystyvät toimillaan edistämään talouskasvua, kun yksityinen talous tökkii viruksen ja rajoitteiden keskellä.
Alhainen korkotaso
Korot ovat ennätysalhaalla. Keskuspankkien arvopaperiostot ovat pitäneet korkotasoa kurissa. Markkinat eivät ole rankaisseet velkaantuvia maita. Lisäksi yleinen uskomus on, että koronakriisi on ohimenevä ilmiö ja että rokotteen avulla kriisin yli päästäisiin nopeasti. Keskuspankkien arvopaperiostot ovat olleet koronakriisiin sopiva toimi ja niiden avulla lyhyet ja pitkät korot ovat pysyneet alhaisena. Tämä on mahdollistanut valtioiden velkaantumisen ilman markkinahäiriöitä.
Valtion velka voi olla ongelma
Kaksi tutkijaa eli Carmen Reinhart ja Kennetth Rogoff ovat osoittaneet laajaan aineistoon perustuen, että valtioiden velkaongelmat ovat yleisiä ja toistuvia. Ne syntyvät eri lähteiden kautta. Yksi tekijä ongelman syntyyn on korkea velkataso. Heidän arvionsa mukaan velan noustessa liialliseksi talouden kasvuvauhti voi hidastua ja talouden altistuminen finanssikriiseille kasvaa.
Valtion korkea velkaantuminen on mahdollinen ongelma myös, jos valtiot ovat riippuvaisia ulkomaisesta lainanotosta samalla kun velkataso on korkea. Tämä lienee tilanne lähes kaikissa kehittyneissä maissa. Kriisin siemen on jokin ulkoinen sykäys tai jokin sisäinen poliittinen uskottavuusongelma.
Poliittinen päätöksenteko
Valtioiden korkeaan velkaan liittyy kiinteästi kyky tehdä päätöksiä. Mikäli poliittinen järjestelmä ei kykene vaadittaviin päätöksiin, voi tämä synnyttää huolta sijoitusmarkkinoilla. Päätöksentekijöiden pitää pystyä välillä jopa ikäviin toimiin, kun niitä tarvitaan.
Puskureja tarvitaan
Kaikilla pitää olla puskureita pahan päivän varalle. Niin myös valtiolla. Historia ja myös lähimenneisyys ovat osoittaneet, että kriisejä syntyy aika-ajoin. Niiden lähteet ovat arvaamattomia ja niiden kustannustaakka on usein merkittävä. Ongelma voi synnyttää tuplakriisin, jos ei ole riittäviä puskureita ratkaisuun. Ongelman aiheuttamasta lisävelasta syntyy itsessään uusi ongelma, joka voikin olla jo markkinoille liikaa.
Viimeinen sana
Markkinavoimat ovat kohdelleet valtioiden lisävelkaantumista helläkätisesti. Ymmärrys on ollut ylitsevuotavaa. Koronakriisin toimet ovat olleet ymmärrettäviä. Vaihtoehtoja ei valitettavasti ollut. Tämä ei tarkoita, etteivätkö markkinavoimat voi muuttaa mieltään jatkossa.
Keskuspankkien arvopaperiostot ovat onnistuneet pitämään valtion lainojen korot matalina. Useat ovat kuitenkin varoitelleet, että nyt ollaan uusilla vesillä eikä epätavanomaisia rahapolitiikan välineitä ole aiemmin testattu tässä laajuudessa. Varsinainen testi olisi, jos jostain syystä korkotaso lähtisi nousuun ja keskuspankkien kyky pitää korkotasoa alhaisena epäonnistuisi. Markkinavoimat voivat nimittäin päättää hinnoitella lainat kalliimmalla korkotasolla.
Lopuksi
Valtion velka ei ole nyt ongelma. Valtion velka voi kuitenkin olla ongelma. Näiden kahden väittämän välinen raja-aita on hämärä ja muuttuva. Kukaan ei tiedä missä raja-aita milloinkin menee, paitsi sitten kun sen näkee ja silloin on jo myöhäistä.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi.
