Ensin hyvät uutiset:
Valtion Eläkerahaston ja monien muiden eläkesijoittajien toteutuneet kymmenvuotistuotot hypähtivät päättyneenä vuonna iloisesti ylöspäin.
Sitten huonot:
Nousu ei johtunut hyvistä tuotoista vuonna 2018 vaan vuoden 2008 putoamisesta ulos seurantajaksolta.
Itse asiassa ainakin VERissä vuoden 2018 tuotot (joita vielä lasketaan) olivat selvästi miinuksella ja huonoimmat sitten Lehman Brothers -vuoden 2008.
Kymmenvuotistuoton paranemisen nosto jutun kärkeen on tietysti lähinnä huonon sijoitusvuoden jälkeistä hirtehishuumoria, mutta ei ihan pelkästään. Tapanamme on muistuttaa, että eläkesijoittaminen on pitkän aikavälin asiaa. Tuottoja on siten syytä seurata pitemmillä aikaväleillä ja aika monesti käytetään juuri kymmenen vuoden periodia. Myös VERin ”omistaja” valtiovarainministeriö käyttää arvioinnissaan erityisesti kymmenen vuoden rullaavaa jaksoa.
Toki kymmenen vuotta on sinänsä mielivaltainen, lähinnä sormien lukumäärään rinnastuva periodi. Myös VERissä raportoidaan pitkän aikavälin tuottoa säännöllisesti myös nykymuotoisen toiminnan alusta vuodesta 2001 sekä tuoreimmilta viideltä vuodelta. Useamman kuin yhden ”pitkän aikavälin” seuranta helpottaa poikkeamien ja mahdollisten trendimuutosten hahmottamista.
Erityisesti aivan lyhyiden periodien tuottojen tarkastelu suurennuslasilla on enemmänkin tosi-TV-meininkiä kuin eläkerahastoinnin tai edes eläkesijoittamisen vakavaa arviointia. Suuren huomion kohdistaminen lyhyen aikavälin tuottoihin voi olla omiaan johtamaan pitkän aikavälin kannalta epäoptimaalisiin sijoitusratkaisuihin (vaikkakin pitkä aikaväli toki koostuu sarjasta lyhyitä periodeja).
Näistä syistä VER on lopettanut aktiivisen tiedottamisen kvartaalituotoista, vaikkakin tuotot ovat edelleen nähtävissä VERin nettisivuilla. Vastaavasti pyrimme entistä enemmän tuomaan esiin erityisesti pitempien aikavälien tuottokehitystä. Ja lupaus: näin tehdään myös silloin kun lyhyiden jaksojen tuotot ovat hyviä!
Emme ole kuitenkaan lähteneet Singaporen suuren valtiollisen rahaston GIC:n linjalle, vaikka siihenkin on hyviä perusteita. GIC julkistaa näyttävästi vain 20 vuoden rullaavan reaalituottonsa. Rahaston sivuilta löytyy kyllä kaivamalla myös kymmenen ja jopa viiden vuoden pätkätuotot.
Joka tapauksessa 2018 oli huono, loppua kohti pahentunut sijoitusvuosi. Myös valtion eläkevarojen kokonaisarvo aleni selvästi vuoden alkuun verrattuna. Tähän vaikutti luonnollisesti sekin, että VER tilittää valtion budjettiin eläkemenojen katteeksi vuosi vuodelta enemmän.
Valtion Eläkerahaston tuottoihin vaikuttaa osaltaan myös VERiin kohdistuva uniikki sääntely. Monina vuosina VERin sijoitustoimintaan kohdistuvista rajoitteista ei ole ollut tuottomielessä konkreettista haittaa, mutta vuosi 2018 oli tässä suhteessa erityisen hankala. Kunnollista tuottoa oli nimittäin tarjolla suoranaisella täsmätarkkuudella vain juuri niistä omaisuuslajeista ja rakenteista, joihin VERillä on ollut hyvin rajoitetut mahdollisuudet sijoittaa.
Toteutuneiden tuottojen seuranta on tarpeen, mutta olennaisinta on katsoa eteenpäin. Kaakkoon suuntautuvien indeksien ja levenevien korkospredien katseleminen ei ole mukavaa, mutta alenevat arvostustasot voivat tarjota myös mahdollisuuksia. Näin on etenkin silloin, kun sijoituskohteiden hintojen aleneminen ei johdu fundamentaalisista tekijöistä vaan finanssimarkkinoiden ylenmääräisestä sopulimaisesta hermostuneisuudesta tai teknisluonteisista syistä.
Valitettavasti yhä useammat talouden indikaattorit samoin kuin monet riskitekijät tuntuvat nyt osoittavan sellaiseen suuntaan, ettei sijoittajien viimeaikainen hermoilu ole ollut turhanaikaista.
Kirjoittaja on VERin toimitusjohtaja.
Tagit: